Tii­na Judén

E2 Tut­ki­muk­sen jul­kai­se­ma kat­saus ker­too, et­tä hy­vin toi­meen­tu­le­vat pär­jää­vät muu­tos­ten kes­kel­lä, mut­ta huo­nos­sa so­si­oe­ko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ole­vil­la on vai­ke­aa. Sel­vä enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta luot­taa sil­ti yh­teis­kun­nan ky­kyyn rat­koa on­gel­mia. Vah­van joh­ta­jan kai­puu on osa ajan­ku­vaa.

Tu­lok­set käy­vät il­mi E2 Tut­ki­muk­sen Mi­ten meil­lä me­nee? Kat­saus suo­ma­lais­ten mie­len­mai­se­maan 2023 -jul­kai­sus­ta, joka pe­rus­tuu koko maan kat­ta­vaan ky­se­ly­ai­neis­toon. E2 Tut­ki­mus on mo­ni­tie­tei­nen, riip­pu­ma­ton tut­ki­mus­lai­tos. Kat­saus suo­ma­lais­ten mie­len­mai­se­maan jul­kais­taan vuo­sit­tain.

Nä­ke­myk­set yh­teis­kun­nan rei­luu­des­ta ja­ka­vat suo­ma­lai­sia. Noin puo­let (52 %) ar­vi­oi yh­teis­kun­nan rei­luk­si it­sen­sä kal­tai­sia ih­mi­siä koh­taan, va­jaa puo­let (45 %) on asi­as­ta päin­vas­tais­ta miel­tä.

Nai­sis­ta al­le puo­let (46 %) pi­tää suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa rei­lu­na it­sen­sä kal­tai­sia koh­taan, päin­vas­tais­ta miel­tä on puo­let (50 %) nai­sis­ta. Mie­his­tä 59 pro­sent­tia pi­tää yh­teis­kun­taa rei­lu­na it­sen­sä kal­tai­sia koh­taan.

Tu­lo­ta­so vai­kut­taa nä­ke­myk­siin rei­luu­des­ta: al­le 1 600 eu­roa an­sait­se­vis­ta 37 pro­sent­tia pi­tää yh­teis­kun­taa rei­lu­na it­sen­sä kal­tai­sia koh­taan, kes­ki- ja hy­vä­tu­loi­sis­ta sel­keä enem­mis­tö. Myös vä­hän kou­lu­te­tut ja työt­tö­mät ko­ke­vat mui­ta use­am­min epä­rei­luut­ta.

– Nais­ten epä­rei­luu­den ko­ke­muk­set voi­vat nous­ta sekä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta elä­mäs­tä et­tä yh­teis­kun­nal­li­sis­ta pai­neis­ta. Suo­mes­sa ko­ti­työt ja hoi­va­vas­tuu kuor­mit­ta­vat voit­to­puo­li­ses­ti nai­sia. Sen rin­nal­la nai­set kan­ta­vat työ­e­lä­mäs­sä suur­ta vas­tuu­ta ter­vey­den­huol­los­ta ja van­hus­pal­ve­luis­ta, jot­ka ovat kat­sauk­sem­me mu­kaan suo­ma­lais­ten iso­ja huo­le­nai­hei­ta. Omien ko­ke­mus­ten li­säk­si jul­ki­nen kes­kus­te­lu voi vah­vis­taa nais­ten ko­ke­muk­sia epä­rei­luu­des­ta, ar­vi­oi tut­ki­mus­pääl­lik­kö Vil­le Pit­kä­nen.

Noin 70 pro­sent­tia ar­vi­oi voi­ma­va­ran­sa hy­vik­si sii­nä, mitä he päi­vit­täin pää­a­si­as­sa te­ke­vät. Kui­ten­kin 19 pro­sent­tia eli rei­lu 800 000 suo­ma­lais­ta ar­vi­oi hen­ki­lö­koh­tai­set voi­ma­va­ran­sa pi­kem­min­kin hei­koik­si kuin hy­vik­si.

So­si­oe­ko­no­mi­nen ti­lan­ne vai­kut­taa nä­ke­myk­siin: hy­vin toi­meen­tu­le­vat luon­neh­ti­vat omia voi­ma­va­ro­jaan sel­väs­ti myön­tei­sem­min kuin hei­kos­ti toi­meen­tu­le­vat.

– Kun sa­dat tu­han­net ih­mi­set ko­ke­vat voi­ma­va­ran­sa hei­koik­si ja po­ten­ti­aa­lia jää käyt­tä­mät­tä, kyse on isos­ta yh­teis­kun­nal­li­ses­ta ja in­hi­mil­li­ses­tä ky­sy­myk­ses­tä van­he­ne­vas­sa Suo­mes­sa, pai­not­taa Vil­le Pit­kä­nen.

Suo­ma­lais­ten huo­li­lis­tan kär­jes­sä ovat elin­kus­tan­nus­ten nou­su (68 %), ter­vey­den­huol­lon ti­lan­ne (64 %), van­hus­ten­hoi­to (60 %), mie­len­ter­vey­son­gel­mat (58 %) sekä nuor­ten jak­sa­mi­nen ja hy­vin­voin­ti (53 %).

Myös ar­jen tur­val­li­suus (49 %) ja Ve­nä­jän so­ti­laal­li­nen uh­ka (44 %) huo­let­ta­vat suo­ma­lai­sia. Eri­ar­vois­tu­mi­nen huo­les­tut­taa eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­loi­sia. Il­mas­ton­muu­tos (44 %) huo­les­tut­taa kaik­kia ikä­ryh­miä.

– Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta on huo­lis­saan hy­vin­voin­nin ra­pau­tu­mi­ses­ta, ter­vey­den­huol­los­ta ja van­hus­pal­ve­luis­ta. Suo­mes­sa kan­nat­taa en­na­koi­da, mi­ten ih­mi­set re­a­goi­vat, jos pal­ve­lut krii­siy­ty­vät en­ti­ses­tään ei­vät­kä uu­det toi­min­ta­ta­vat rat­kai­se on­gel­mia. Jo val­miik­si pai­nei­ses­sa ti­lan­tees­sa kai­kil­la ei vält­tä­mät­tä ole kär­si­väl­li­syyt­tä muu­tos­ten koh­taa­mi­seen, muis­tut­taa joh­ta­ja Ka­ri­na Ju­ti­la E2 Tut­ki­muk­ses­ta.

Sel­keä enem­mis­tö (70 %) luot­taa suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan ky­kyyn rat­koa on­gel­mia. Luot­ta­mus on kes­ki­mää­räis­tä ylei­sem­pää van­hem­mis­sa ikä­ryh­mis­sä ja nii­den jou­kos­sa, joil­la on vah­va so­si­oe­ko­no­mi­nen ase­ma.

Vaik­ka luot­ta­mus­ta yh­teis­kun­taan on, suo­ma­lai­set kai­paa­vat vah­vaa po­liit­tis­ta joh­ta­jaa. Joh­ta­juut­ta kai­paa yli­voi­mai­nen enem­mis­tö (79 %) suo­ma­lai­sis­ta.

– Myös yri­tys­joh­ta­jil­ta suo­ma­lai­set odot­ta­vat ak­tii­vi­sem­paa yh­teis­kun­nal­lis­ta otet­ta. Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta toi­voo hei­dän osal­lis­tu­van jul­ki­seen kes­kus­te­luun ny­kyis­tä enem­män. Muu­ta­mat yri­tys­joh­ta­jat ovat ot­ta­neet nä­ky­väs­ti kan­taa yh­teis­kun­nal­li­siin ky­sy­myk­siin, ku­ten il­mas­tok­rii­siin, nuor­ten on­gel­miin ja ra­sis­miin. Tu­los­ten pe­rus­teel­la ti­laus­ta yri­tys­joh­ta­jien ulos­tu­loil­le on enem­män, ker­too joh­ta­ja Mari K. Nie­mi E2 Tut­ki­muk­ses­ta.

Kol­man­nes (33 %) suo­ma­lai­sis­ta ker­too, et­tä po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu he­rät­tää heis­sä vi­han tun­tei­ta. Näin ar­vi­oi kes­ki­mää­räis­tä use­am­pi al­le 45-vuo­ti­as. Myös työ­ti­lan­ne ja toi­meen­tu­lo vai­kut­ta­vat: työt­tö­mät (49 %) sekä jok­seen­kin tai erit­täin huo­nos­ti toi­meen­tu­le­vat (46 %) il­mai­se­vat kes­ki­mää­räis­tä use­am­min, et­tä po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu saa heis­sä ai­kaan vi­han tun­tei­ta.

Jul­kai­sun työ­ryh­mään ovat kuu­lu­neet Vil­le Pit­kä­nen, Ka­ri­na Ju­ti­la, Mari K. Nie­mi, Jen­ni Si­mo­nen, Juho Rah­ko­nen, Mari Pal­jak­ka, Tui­ja Väy­ry­nen ja Roo­sa Vei­jo­la. Tut­ki­mus­pääl­lik­kö, do­sent­ti Vil­le Pit­kä­nen on joh­ta­nut työ­tä.

Ky­se­ly­ai­neis­to ke­rät­tiin elo­kuun kah­del­la en­sim­mäi­sel­lä vii­kol­la 2023, ja sii­hen vas­ta­si 1 070 suo­ma­lais­ta.