Päih­teet, piit­taa­mat­to­muus ja tark­kaa­mat­to­muus ovat Lii­ken­ne­tur­van teet­tä­män ky­se­lyn mu­kaan kol­me vaa­ral­li­sin­ta te­ki­jää ih­mis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­sä lii­ken­tees­sä. Huu­mei­den ja al­ko­ho­lin käy­tön yh­dis­tä­mi­sen moot­to­ri­a­jo­neu­vol­la liik­ku­mi­seen ym­mär­tää meis­tä useim­mat jät­tää vä­liin, mut­ta jos Hel­sin­gin Sa­no­mien pää­toi­mit­ta­ja voi syyl­lis­tyä sii­hen, mik­sei kuka ta­han­sa ta­val­li­nen kan­sa­lai­nen voi­si ol­la yh­tä ereh­ty­väi­nen, eten­kin näin pik­ku­jou­lu­jen ai­kaan. Ti­lai­suus te­kee var­kaan. Jos mat­ka ko­tiin on ly­hyt tai pi­meä, voi poh­tia, et­tä tus­kin sil­lä mat­kal­la tu­lee po­lii­si vas­taan. Ei vält­tä­mät­tä tu­le­kaan, mut­ta joku muu voi tul­la ja seu­rauk­set voi­vat ol­la koh­ta­lok­kaat. Voi­si­ko sen vain sa­noa suo­raan: al­ko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na älyk­kyys sekä asi­oi­den hal­lin­ta hä­vi­ää vii­saim­mal­ta­kin.

Mar­ras­kuu oli­si puu­dut­ta­va kuu­kau­si il­man Uk­rai­nas­sa käy­tä­vää so­taa­kin, mut­ta nyt suru ja voi­mat­to­muus Eu­roo­pas­sa käy­tä­väs­tä kan­san­mur­has­ta tah­too tul­la uniin. Mur­heis­ta ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tun­tees­ta huo­li­mat­ta ar­ki­työ jat­kuu ja Suo­mes­sa ja Puu­ma­las­sa kaa­de­taan met­sää te­ol­li­suu­den tar­pei­siin sekä ta­kan ja sau­nan läm­mik­keek­si.

Sau­no­mi­nen on suo­ma­lais­ta kan­san­pe­rin­net­tä ja sik­si tämä tee­ma­leh­ti kä­sit­te­lee pal­jon sau­naan liit­ty­viä asi­oi­ta sa­vu­sau­nas­ta vas­toi­hin. Sau­na tun­net­tiin köy­hän ap­teek­ki­na ja sitä pi­det­tiin saa­ta­vil­la kai­kil­le. Nyt täs­tä pe­rin­tees­tä on tuot­teis­tet­tu eri­lai­sia sau­na­maa­il­mo­ja, jopa luk­sus­ta. Ih­mi­set ra­ken­ta­vat sau­no­jen yh­tey­teen pie­nois­kyl­py­löi­tä, joi­ta kut­su­taan spak­si. Yhä use­am­man mö­kin pi­hal­la nä­kyy sau­no­mi­sen nau­tin­non jat­kei­ta, pal­ju­ja. Ko­ti­pi­ho­jen te­ras­seil­le on il­mes­ty­nyt po­re­al­tai­ta.

Tä­män vii­kon leh­des­sä on asi­aa kä­den­tai­dois­ta. Olem­me ol­leet mu­ka­na Ko­pis­ton avoi­mien ovien päi­väs­sä, ylä­kou­lu­lais­ten ko­ti­ta­lou­den tun­nil­la ja to­si­tuu­naa­jan mat­kas­sa. Kä­den­tai­dot vaa­ti­vat luo­vuut­ta, mut­ta sen li­säk­si myös ah­ke­ruut­ta ja ha­lua op­pia uut­ta. Mi­nul­ta ka­to­si in­nos­tus kä­si­töi­hin en­sim­mäi­sen ker­ran ylä­kou­lus­sa. Tuo­hon ai­kaan kä­si­töi­tä opet­ti meil­le "Ti­pik­si" kut­sut­tu iä­käs sink­ku­nai­nen. Kun si­li­tin pai­taa, hän sa­noi, ei noin, pai­ta­han pa­laa. Kun rat­koin pie­leen men­nei­tä sau­mo­ja vä­hän re­te­äm­min, hän rien­si moit­ti­maan, et­tä ei noin. Sain no­pe­as­ti kä­si­tyk­sen, et­tä minä en osaa, olen huo­no ja tämä laji ei ole yh­tä mu­ka­vaa kuin ku­vaa­ma­tai­to tai lii­kun­ta. Kii­tok­sek­si täs­tä kä­si­tyk­ses­tä kas­te­lim­me "Ti­pin" ik­ku­nan­lau­dal­la kas­vat­ta­mat pap­ri­kat ko­ne­öl­jyl­lä. No, se ei ol­lut mu­ka­vas­ti teh­ty ja koin sii­tä pit­kään huo­noa omaa­tun­toa, mut­ta ku­ka­pa sitä ka­ve­rin hy­vää ide­aa torp­paa­maan.

Vie­rai­lim­me Pai­kal­lis­leh­tien Pää­toi­mit­ta­ja­yh­dis­tyk­sen kans­sa vii­me vii­kol­la Ete­lä-Sak­san pie­nes­sä alp­pi­ky­läs­sä Berch­tes­ga­de­nis­sa ja Itä­val­lan puo­lel­la Salz­bur­gis­sa. Yk­si koh­teem­me oli Salz­bur­ger Nach­rich­ten -sa­no­ma­leh­den toi­mi­tus. Toi­nen suun­ni­tel­tu koh­de taas oli Berch­tes­ga­de­nin pai­kal­lis­leh­ti, jon­ne vie­rai­lu va­li­tet­ta­vas­ti pe­ruun­tui, sil­lä ku­ten pai­kal­lis­leh­dis­sä yleen­sä, vä­keä ei tain­nut ol­la tar­peek­si ot­taak­seen vas­taan 32 suo­ma­lais­ta toi­mit­ta­jaa, jot­ka vie­lä mie­luum­min kuun­te­li­vat kuu­lu­mi­sia eng­lan­nik­si kuin sak­san kie­lel­lä. Vaik­ka har­mi­tus oli kova, riit­ti pai­kal­lis­leh­tien pää­toi­mit­ta­jil­la hy­vin ym­mär­rys­tä kii­rei­sil­le kol­le­goil­leen. Itä­val­lan suu­rim­mas­sa leh­des­sä sen si­jaan pää­uu­ti­se­na ko­mei­li tu­tun tun­tui­set ai­heet, ku­ten van­hus­ten kal­toin koh­te­lu pai­kal­li­ses­sa van­hus­ten­hoi­to­pai­kas­sa. Val­mis­teil­la oli Eli­sa­bet toi­sen kuo­li­nuu­ti­nen. Niin raa­dol­lis­ta kuin se on­kin, toi­mi­tuk­set val­mis­te­le­vat uu­tis­ta ai­na, kun se on mah­dol­lis­ta, eten­kin 96-vuo­ti­aan hei­ken­ty­nees­tä ter­vey­den­ti­las­ta tie­tä­en.