Maa­il­man­po­liit­ti­sen ti­lan­teen vai­ku­tuk­set lii­ken­ne­vir­toi­hin on Tra­fi­co­min mu­kaan kos­ket­ta­nut eri­tyi­ses­ti Kaak­kois-Suo­men alu­et­ta ja ra­ja­lii­ken­net­tä. Ra­jan ylit­tä­vän ras­kaan lo­gis­tii­kan mää­rät ovat pu­don­neet so­dan vai­ku­tuk­ses­ta noin vii­de­so­saan edel­li­sis­tä vuo­sis­ta ja lii­ken­ne­mää­rät ovat sen osal­ta edel­leen las­kus­sa. Sai­maan ka­na­van lai­va­lii­ken­ne on py­säh­ty­nyt.

Ra­ja­tur­val­li­suus on tuo­nut eteem­me pää­tök­siä, jois­sa pun­ni­taan ih­mi­soi­keuk­sia ja kan­sal­lis­ta tur­val­li­suut­ta. Mo­lem­mat ovat yh­tä tär­kei­tä asi­oi­ta, mut­ta il­man tur­val­li­suut­ta ei vält­tä­mät­tä ole ih­mi­soi­keuk­si­a­kaan. Sik­si ti­lan­tees­sa, jos­sa vie­raan val­ti­on vi­ra­no­mai­set tai muut toi­mi­jat ovat sel­ke­äs­ti ja to­dis­tet­ta­vas­ti ede­saut­ta­neet ra­jan lait­to­mas­ti ylit­tä­nei­den hen­ki­löi­den saa­pu­mis­ta Suo­meen, on toi­mit­ta­va. Imat­ran, Vai­nik­ka­lan, Nui­ja­maan ja Vaa­li­maan raja-ase­mat ovat nyt sul­jet­tu.

Jo­ka­vuo­ti­set ve­ro­tie­to­jen pal­jas­tus­päi­vät ovat osal­le ih­mi­siä vuo­den ko­ho­koh­ta. Osa meis­tä ko­kee kiu­sal­li­se­na ja tur­ha­na syy­nä­tä sil­mä ko­va­na, mitä naa­pu­ri tai työ­ka­ve­ri tie­naa. Toi­saal­ta ih­mis­miel­tä oh­jaa luon­tai­nen ute­li­ai­suus ja se suo­ta­koon. Usein asi­al­la on kui­ten­kin ta­pa­na kään­tyä it­seä vas­taan, jos sel­kä­piis­sä tun­tuu ka­teu­den pis­tos, kun ka­ve­rin ra­ha­pus­si näyt­täi­si pul­lis­te­le­van enem­män kuin oma.

Kun­nan­hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­na hy­väk­syä työn­te­ki­jöil­leen työ­hy­vin­voin­tiin liit­ty­viä etuuk­sia. Jy­my­jut­tu­na pää­tök­sis­sä ko­mei­li edis­tyk­sel­li­nen työ­suh­de­pyö­rä­e­tu. Sii­nä pork­ka­na­na on työ­mat­koi­hin käy­tet­tä­vä lii­kun­ta­suo­ri­tus, joka pa­ran­taa kun­toa, miel­tä ja ko­ko­nais­val­tais­ta hy­vin­voin­tia, kun lii­kun­ta tu­lee suo­ri­tet­tua jo mat­kal­la töi­hin ja siel­tä ko­tiin. Työn­te­ki­jöil­tä jää vä­liin poh­ti­mi­nen, jak­san­ko läh­teä len­kil­le vä­sy­nee­nä, teh­ty­ä­ni en­sin ruu­an ja sii­vot­tu­a­ni ko­din. Par­haas­sa ta­pauk­ses­sa mie­li ja sie­lu le­pää­vät, pol­kies­sa kau­niis­sa jär­vi­mai­se­mis­sa, ai­na­kin par­haim­pi­na ai­koi­na vuo­des­ta. Lo­pul­ta sää ja olo­suh­teet­kin ovat pu­keu­tu­mi­sa­sia. Pi­sim­mät työ­mat­kat tus­kin kui­ten­kaan to­teu­tu­vat pyö­räil­len ai­na­kaan mar­ras­kuus­sa.

Täs­sä lo­ka­kuun vii­mei­ses­sä Puu­ma­la-leh­des­sä on pal­jon asi­aa vah­vois­ta nai­sis­ta. On jut­tua yrit­tä­jä­nai­ses­ta, joka jää ko­tiin hoi­ta­maan pian syn­ty­vää esi­kois­taan. On jut­tua roh­keis­ta elä­ke­läis­nai­sis­ta, jot­ka päät­ti­vät läh­teä In­ter­rai­lil­le ja nuo­res­ta nai­ses­ta, joka ha­lu­si ta­voit­teel­li­sem­paa sa­li­ban­dyä siir­ty­mäl­lä naa­pu­ri­kun­nan jouk­ku­ee­seen pääs­täk­seen kil­pai­le­maan kak­kos­di­va­riin.

Kah­dek­san­kym­men­tä­lu­vul­la, kun olin nuo­ri, lää­kä­ris­sä käy­tiin oman ko­ti­kau­pun­gin ter­veys­kes­kuk­ses­sa. Vas­taa­no­tol­le pää­si hy­vin ja vas­tas­sa oli tut­tu oma­lää­kä­ri. Ei kaik­ki au­vois­ta ol­lut, mut­ta en muis­ta yh­tään ti­lan­net­ta, et­ten oli­si saa­nut hoi­toa vai­voi­hi­ni tai oli­si pi­tä­nyt men­nä yk­si­tyi­sel­le lää­kä­ril­le. Ny­ky­ään sitä ter­veys­kes­kus­ta ei ole, ei­kä ole Kuu­saan alu­e­sai­raa­laa­kaan eli "mä­keä". Kym­so­te kaup­paa tyh­jäk­si jää­nyt­tä Poh­jois-Ky­men sai­raa­laa, jol­le ei ole enää käyt­töä. Tun­tei­ta he­rät­tä­vä ra­ken­nus oli enem­män kuin vain sai­raa­la, sil­lä siel­lä mi­nä­kin olen kol­me las­ta­ni syn­nyt­tä­nyt ja mon­taa lä­heis­tä kat­so­mas­sa käy­nyt, jopa hy­väs­tel­lyt vii­mei­sel­le mat­kal­leen. Nyt on suu­ri Ra­ta­mo­kes­kus, jos­sa on kaik­ki ja jon­ne koko Kou­vo­lan lä­hi­a­lu­een en­tis­ten kun­tien ja kau­pun­kien väki va­el­taa hä­dän tul­les­sa.

YK:n kan­sai­nä­lis­tä tyt­tö­jen­päi­vää vie­te­tään kes­ki­viik­ko­na 11. lo­ka­kuu­ta. YK:n pää­sih­tee­ri Antó­nio Gu­ter­res sa­noo, et­tä "Nai­set ja ty­töt voi­vat joh­dat­taa mei­dät oi­keu­den­mu­kai­sem­paan maa­il­maan. Vah­vis­te­taan tyt­tö­jen ään­tä ja py­ri­tään yh­des­sä ra­ken­ta­maan maa­il­maa, jos­sa jo­kai­nen tyt­tö voi joh­taa ja me­nes­tyä". Tämä ei ole it­ses­tään sel­vyys kaik­ki­al­la, vaik­ka meil­lä Suo­mes­sa ty­töt ja nai­set saa­vat har­ras­taa jal­ka­pal­loa, joh­taa yri­tyk­siä ja teh­dä lä­hes kaik­kea, mitä ha­lu­a­vat. In­ves­toin­ti kaik­kien tyt­tö­jen oi­keuk­siin, on in­ves­toin­ti maa­il­man hy­vin­voin­tiin.

Ra­ken­nu­sa­la työl­lis­tää Suo­mes­sa noin 250 000 hen­keä ja Puu­ma­las­sa­kin ar­vi­ol­ta 100 hen­ki­löä. Suu­ria ra­ken­nu­sa­lan yri­tyk­siä tääl­lä ei enää ole, mut­ta toi­mi­a­la­y­ri­tyk­set työl­lis­tä­vät kes­ki­mää­rin 1,5 hen­ki­löä.

Vii­me vii­kol­la saa­tu­jen uu­sien Kan­sal­li­sen Me­di­a­tut­ki­muk­sen KMT 2023 tu­los­ten mu­kaan voim­me iloi­ta yh­des­sä Tei­dän lu­ki­joi­dem­me kans­sa. Puu­ma­la-leh­den lu­ki­ja­mää­rä on kas­va­nut 13,9 pro­sent­tia vii­me vuo­des­ta. Nyt ko­ko­nais­lu­ki­ja­mää­rä on noin 5400 hen­ki­löä. Täs­tä ylei­sös­täm­me pai­net­tua leh­teä lu­kee noin 4100 hen­ki­löä, jos­ta 400 hen­ki­löä lu­kee sekä pai­net­tua, et­tä di­gi­leh­teä. Ai­no­as­taan di­gi­leh­te­nä si­säl­tö­jäm­me lu­kee jo noin 1300 hen­ki­löä ja pel­käs­tään pai­net­tu­na noin 3700 hen­ki­löä.

Täl­lä vii­kol­la vie­te­tään muis­ti­viik­koa. Yh­teis­kun­tam­me hek­ti­nen tah­ti ja työ­e­lä­män kuor­mit­ta­vuus ei­vät kui­ten­kaan tue ai­vo­ter­veyt­tä. Li­säk­si so­si­aa­li­sen me­di­an jat­ku­van se­lai­lun syn­nyt­tä­mä elä­män­ta­pa, kou­lut­taa ai­vo­jam­me pomp­pi­maan asi­as­ta toi­seen. Se jät­tää jäl­ken­sä ja to­tut­taa ai­vot saa­maan no­pei­ta pal­kin­to­ja. Ne ei­vät kan­nus­ta ai­vo­ja pro­ses­soi­maan, pai­na­maan asi­oi­ta muis­tiin tai pa­laut­ta­maan nii­tä siel­tä käyt­töön. Kes­kit­ty­mi­nen kär­sii. Pu­he­lin­riip­pu­vuu­des­ta kan­nat­taa siis pyr­kiä eroon, pel­käs­tään ai­vo­ter­vey­den vuok­si.