Tii­na Judén

Lu­ki­on toi­sen vuo­den opis­ke­li­joil­la on tä­nään iki­muis­toi­nen päi­vä, kun upei­siin il­ta­pu­kui­hin pu­keu­tu­neet van­hat ilah­dut­ta­vat tans­seil­laan kou­luil­la ja pal­ve­lu­ta­loil­la. Il­lan tans­seis­sa Sai­maa Sta­diu­mil­la tans­si­vat kaik­ki lä­hes 300 Mik­ke­lin lu­ki­on van­haa ja joi­ta­kin am­mat­ti­kou­lu­lai­sia enem­mis­töä edus­ta­vien tyt­tö­jen pa­rei­na.

Tans­se­ja on har­joi­tel­tu ah­ke­ras­ti jo kol­man­nen jak­son alus­ta läh­tien, ja par­haim­mil­laan kol­me ker­taa vii­kos­sa. Puu­ma­la­lai­sen Iris Pis­ko­sen ja tä­män poi­ka­ys­tä­vän Art­tu Rau­ti­on mie­les­tä tans­sien har­joit­te­lu on ol­lut pel­käs­tään haus­kaa.

Iris on tans­sia har­ras­ta­va­na nai­se­na ol­lut myös mu­ka­na suun­nit­te­le­mas­sa van­ho­jen "oman tans­sin" ko­re­og­ra­fi­aa yh­des­sä muu­ta­man muun tans­sia har­ras­ta­van opis­ke­li­jan kans­sa. Se näh­dään vas­ta il­lan suu­res­sa tans­si­näy­tök­ses­sä.

– On ol­lut tosi ki­vaa. Tämä yh­dis­tää tosi pal­jon ja tätä kaut­ta on saa­nut pal­jon uu­sia tut­ta­vuuk­sia. Meil­lä on ol­lut jät­tit­ree­ne­jä, jois­sa mei­tä on ol­lut lä­hes kol­me­sa­taa nuor­ta, Iris ker­too.

Tans­si on ol­lut Iris Pis­ko­sel­le lap­suu­des­ta as­ti sy­dän­tä lä­hel­lä. Hän on tans­si­nut nel­jä­vuo­ti­aas­ta läh­tien. Pal­jon eri la­je­ja tans­si­nee­na van­ho­jen tans­sit­kin su­jui­vat ilol­la.

– Tans­si yh­dis­tää ja tuo uu­sia ka­ve­rei­ta.

– Puu­ma­las­sa olen pääs­syt ko­kei­le­maan las­ten ba­let­tia ja ny­ky­tans­sia ja siir­ryin sit­ten käy­mään har­joi­tuk­sis­sa Mik­ke­lis­sä Ete­lä-Sa­von Tans­si­o­pis­ton tun­neil­la, jos­sa opin ny­ky­tans­sia ja show­tans­sia. MiX Stu­di­ol­la sit­ten vä­hän kaik­kea: hip hop­pia, street­tiä ja com­mer­ci­al-tans­sia.

MiX Stu­di­ol­la pää­see­kin tans­si­maan street­tiä, com­mer­ci­a­lia, af­roa, heel­siä, ny­kys­how­ta, bre­ak­dan­cea, ba­let­tia, dis­coa, itä­mais­ta tans­sia sekä taa­pe­ro- ja las­ten­tans­sia. Myös eri­tyis­ryh­mil­le, ku­ten se­ni­o­reil­le ja eri­tyis­tä tu­kea tar­vit­se­vil­le nuo­ril­le ja ai­kui­sil­le löy­tyy omat rää­tä­löi­dyt tun­tin­sa.

Art­tu Rau­ti­on mie­les­tä van­ho­jen tans­sit ovat eri­lais­ta vaih­te­lua lu­ki­on ar­keen. Va­paa-ajal­la hän ei juu­ri­kaan tans­si.

– Tämä on avar­ta­va ko­ke­mus, Art­tu to­te­aa.

Van­ho­jen tans­sien kus­tan­nuk­set ovat nous­seet vuo­si vuo­del­ta ja Iris myön­tää, et­tä pel­käs­tään kam­paa­jan ja pu­vun osal­ta tans­sei­hin on men­nyt ai­na­kin 300 eu­roa. Läm­min po­le­ro me­kon pääl­le löy­tyi on­nek­si edul­li­ses­ti kirp­pu­to­ril­ta ja lauk­ku on Ada-sis­kon van­ha. Ken­gät ovat peh­mus­te­tut ja hy­vät tans­si­ken­gät. Niis­sä on vain vä­hän kor­koa, jot­ta niil­lä jak­sai­si tans­sia koko päi­vän ja yö­hön saak­ka.

Myös Art­tu sa­noo pääs­seen­sä yl­lät­tä­vän hal­val­la, mut­ta käyt­tä­neen­sä juh­la­päi­vään sa­to­ja eu­ro­ja. Tark­kaa bud­jet­tia ei kum­mal­la­kaan ole.

– Sis­ko ja sis­kon poi­ka­ys­tä­vä kus­kaa mei­tä, jo­ten ei tar­vit­se pal­jon ul­ko­na ol­la.

Iris ja Art­tu aloit­ti­vat tans­sin­sa Pää­ma­ja­kou­lul­ta, jos­sa koko kou­lun op­pi­laat saa­pui­vat opet­ta­jien­sa joh­dol­la isoon juh­la­sa­liin van­ho­jen tans­se­ja kat­so­maan. Reh­to­ri Heik­ki Vää­täi­nen to­te­si tans­sin li­sää­vän yh­tei­söl­li­syyt­tä ja ole­van eri­no­mais­ta lii­kun­taa. Hän ke­hot­ti kaik­kia naut­ti­maan ar­von van­ho­jen esi­tyk­ses­tä.

Pää­ma­ja­kou­lul­la oh­jel­mas­sa oli­vat avaus­tans­si, rock, ci­ca­po ja Jif­fy mi­xer.

Osa opis­ke­li­jois­ta tans­sii il­lan pää­e­si­tyk­sen li­säk­si kou­luis­sa, päi­vä­ko­deis­sa, ikään­ty­nei­den pal­ve­lu­ta­lois­sa ja kaup­pa­kes­kus Stel­las­sa.

Syö­mäs­sä Irik­sen ja Ar­tun tans­si­ryh­mä käy päi­vä­e­si­tyk­sen jäl­keen klo 14.30 Fer­nan­dos­sa. Päi­vän ai­ka­na ote­taan pal­jon ku­via ja il­lal­la kes­kus­tel­laan su­ku­lais­ten kans­sa, jot­ka tu­le­vat kat­so­maan il­ta­näy­tös­tä Sai­maa Sta­diu­mil­le klo 18. Jo­kai­ses­ta per­hees­tä mu­kaan mah­tuu vain kuu­si li­pun saa­nut­ta kat­so­jaa.

Jat­koil­le van­hat suun­taa­vat Myy­ry­län kar­ta­noon, Rä­mä­län taa.