Hanna-Mari Tyrväinen
Valtaosa suomalaisista nuorista aikuisista käyttää älylaitteita enemmän kuin haluaisi ja on pyrkinyt vähentämään ruutuaikaa. Noin kaksi kolmesta uskoo, että ruutuajan vähentäminen parantaisi heidän hyvinvointiaan, ja lähes kahdeksan kymmenestä pitää sosiaalista mediaa merkittävänä syynä ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin.
Tiedot käyvät ilmi Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin 18–30-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia älylaitteiden ja sosiaalisen median vaikutuksista arkeen, hyvinvointiin ja työelämään. Tutkimus perustuu elokuussa 2025 kerättyyn kyselyyn ja ryhmähaastatteluihin.
Tutkimuksen mukaan 76 prosenttia nuorista aikuisista käyttää sosiaalista mediaa vähintään kolme tuntia päivässä ja yli kolmannes yli viisi tuntia. Pitkät ruutuajat näkyvät keskittymiskyvyssä, sillä yli puolet kokee älylaitteiden heikentäneen keskittymistä. Myös univaikeudet ja heikentynyt työ- tai opiskeluteho ovat yleisiä.
Vaikka monet yrittävät rajoittaa älylaitteiden käyttöä esimerkiksi poistamalla ilmoituksia tai pitämällä sometaukoja, pysyvien muutosten tekeminen koetaan vaikeaksi.
Jenna Komi tunnustaa käyttävänsä liikaa somea ja älylaitteita.
– Käytän niitä tosi paljon, koska kaikki kaverit asuvat kaukana. Yhteydenpito on puhelimessa melkein väkisin, mutta tulee siellä vietettyä muutenkin paljon aikaa. Joskus ajattelen, että ihan liikaa, hän toteaa.
Komi tunnustaa potevansa asiasta välillä huonoa omatuntoa.
– Monesti suunnittelen vähentäväni puhelimen käyttöä, mutta sitten en kuitenkaan tee niin. Se on yllättävän hankalaa. Toki joudun työni puolesta lukemaan paljon kirjoja ja se vähentää ruutuaikaa ihan pakosti, hän sanoo.
Runsas ruutuaika ei näy omassa arjessa esimerkiksi keskittymisvaikeuksina tai väsymyksenä, mutta puhelimen käytöllä juuri ennen nukkumaan menoa voi olla vaikutuksensa.
– Olen muutenkin tosi huono nukkumaan, eikä puhelimen selaaminen varmasti ainakaan auta asiassa. Se vaan on usein niin, että jos en saa unta, selaan kännykkää ihan loputtomat määrät.
Komi on huomannut sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi kavereiden kanssa yhteistä aikaa viettäessä, että puhelin on vienyt turhan usein huomion seurustelulta.
– Usein yhdessäolo voi kääntyä puhelimen selaamiseen, eikä kukaan juttele keskenään. Se ärsyttää ja varsinkin silloin, jos en ole itse laitteella ja kaikki muut ovat. Tulee sellainen olo, että ”Haloo, täällä ollaan”, hän nauraa.
Komi kertoo joskus huomauttaneensa kavereille asiasta. Yleensä se toteavat asian itsekin ja laittavat pahoitellen puhelimensa pois.
Komi käyttää pääasiassa Facebookia, Instagramia ja Threadsia sekä erilaisia viestipalveluja. Jotkut sovellukset tarjoavat mahdollisuuden tarkistella ajankäyttöä.
– Puhelimeni näyttää kokonaisruutuaikaa. Siellä on välillä aika isojakin lukuja, varsinkin vapaapäivinä. Myös YouTuben katseluajat ovat aikamoisia. TikTokin käyttöä yritän välttää.
Millaiset keinot ja muutokset sitten auttaisivat löytämään tasapainon asiassa?
– Kai se vaatisi vain tietoisen päätöksen, että nyt en käytä. Tuttavillani on sääntöjä, ettei sänkyyn tai vessaan saa viedä puhelinta. Joihinkin sovelluksiin voi asettaa käyttörajoituksia. Jos olet katsonut tunnin YouTubea, sovellus muistuttaa, kannattaisiko tehdä välillä jotain muutakin.
Jarkko Karjalainen kokee käyttävänsä ruutuaikaa enemmän kuin omalla kohdalla olisi tarpeellista.
– Vaikka en käytä sitä paljon verrattuna moneen ikätoveriin ja kavereihin, omasta mielestäni voisin kuitenkin vähentää käyttöä, hän toteaa.
Karjalaisen ruutuaika menee pääasiassa uutisten ja urheilun katsomiseen. Lisäksi aikaa vievät erilaiset sosiaalisen median alustat - usein juuri illalla ennen nukkumaan menoa.
– Työni on monesti hyvin intensiivistä. Olen asiakastyössä, mutta myös paljon kotitilalla konetöissä. Kun se ruutuaika jää päivällä vähälle, käytän sitten illalla ja usein selatessa menee aika myöhäiseksi. Sitä olen joutunut välillä karsimaan.
Karjalainen uskoo puhelimen selaamisen vaikuttavan unen saantiin.
– Itselläni se vaikuttaa myös siten, että saatan jäädä miettimään jotain asiaa. Jos en saa siihen vastausta, se jää pyörimään mieleeni ihan samalla tavalla.
Karjalainen ei ole kokenut ruutuajan käytöstä koskaan huonoa omatuntoa.
-Niin sairaalloiseksi ei ole vielä mennyt, hän nauraa.
Karjalainen toteaa, ettei hän välttämättä edes tarvitsisi sosiaalisen median palveluita ja hän pystyisi olemaan täysin ilman niitäkin.
– Sitä olen miettinyt, että jäisin joltain foorumilta pois, mutta mitään sometaukoa en ole koskaan tehnyt. Toki se voisi olla sitten ihan konkreettinen keino, jos homma alkaisi karata käsistä.
Tutkimuksen on toteuttanut E2 Tutkimus yhteistyössä Elon ja YTHS:n asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin elo–syyskuussa 2025 Norstatin internetpaneelista. Kyselyaineisto edustaa 18–30 vuotiaita mannersuomalaisia. Lisäksi nuoria aikuisia haastateltiin kahdessa ryhmähaastattelussa.


