Tiina Judén
Kunnanvaltuusto käsitteli viimeisessä kokouksessaan vuoden takaista hyvinvointikertomusta ja vastikään irtisanoutuneen hyvinvointi- ja kulttuurijohtaja Anna-Mari Summasen tekemää raporttia siitä.
Myönteisiä asioita vuodelta 2023 ovat edellisvuoden tapaan kuntaan suuntautuvan tulomuuton jatkuminen positiivisena. Puumalassa asuu myös entistä koulutetumpaa väestöä. Positiivisia tuloksia ovat myös mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden väheneminen, käytettävissä olevien tulojen vahvistuminen, poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten väheneminen sekä työttömien määrän hienoinen aleneminen.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien valtionrahoituksen perusteeksi otettiin vuoden 2023 alussa käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin eli HYTE-kerroin. Sen mukainen summa jaetaan hyvinvointialueille asukasluvun mukaan. Toimintaa ja tuloksia väestötasolla kuvaavat indikaattorit huomioidaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 rahoituksen jaossa.
k
Puumalan HYTE-kertoimessa on tullut takapakkia vuoteen 2022 verrattuna. HYTE-kertoimeen vaikuttavista tekijöistä toteutuvat 100-prosenttisesti muun muassa vuosittaiset väetön terveydentilaraportoinnit, nimetyn hyvinvointikoordinaatorin rooli ja toiminta, kunnan organisoimat liikuntaseurojen ja yhdistysten foorumit, lapsille ja nuorille suunnattu liikuntatoiminta, liikunnan edistämistä käsittelevän poikkihallinnollisen työryhmän toiminta, yhtenäiskoulun oppilaiden poissaolojen seuranta sekä yhtenäiskoulun pitkien, liikunnallisten välituntien toteutuminen.
Puumala jää puolestaan nollille asukasraatien ja foorumien hyödyntämisessä kunnan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
– Ongelma on se, että ministeriöt hakevat tietoa netistä vähän kuin salapoliisityönä ja kysyvät, jollei juuri sillä nimellä löydy tuloksia, kuten heidän nimeämät asukasraadit, tai kulttuurikummikaverit, niin silloin HYTE-kertoimet jäävät pieniksi. Meillä panostus kulttuuriin on kuitenkin ollut valtava. Toiminta vastaa sitä, mitä siellä edellytetään, kertoo kunnanvaltuutettu Airi Tella(kesk.).
Indikaattori Kunta madaltaa kulttuuriin osallistumisen kynnystä jää pisteiden osalta nollille, vaikka Puumalan kunta kustantaa kulttuuririentoihin osallistumista ”Kokoa oma poppoo” -toiminnalla, joka mahdollistaa kulttuurin pariin hakeutumisen. Tämä ei kuitenkaan täytä indikaattorille asetettuja kriteereitä.
Tiedonkeruussa Etelä-Savon hyvinvointialue on myös suuri tiedonkerääjä ja joitakin tehtäviä on siirtynyt kunnalta sinne.
– Minua ajattelutti lasten ja nuorten hyvinvointikokemus, kun nyt ollaan isommassa kokonaisuudessa ja työntekijät ovat vaihtuneet. Voiko olla, että lapsi ei ole pystynyt tuntemaan, että häntä kuullaan ja hänen hyvinvointiinsa paneudutaan. Henkilökunnan vaihtuvuus voi näkyä tällä tavalla, Tella pohtii.
Korjausliikkeinä Tellan mukaan nimeämis- ja tilastointitapoihin voidaan jatkossa vaikuttaa ja suunnitelmissa on myös terveyden ylläpitämisen aktivoiminen.
– Eloisa on jo osaltaan aloittanut yleistä hyvinvointia lisääviä asioita ja kunta voi tehdä asioita omalta osaltaan. Osallistuvia raateja lapsillekin lähdetään lisäämään. Unicefin lapsiystävällinen kunta näkyy kyllä myönteisesti, mutta aina sitäkin voi terävöittää. Nuorisovaltuusto on valtava potentiaali, sieltä tulee aloitteita ja he saavat äänensä kuuluviin, Tella toteaa.
Kasvua on ollut myös pienituloisuusasteessa. Puumala puuttui Ylen tekemästä kartoituksesta pienituloisten lapsiperheiden osalta, sillä mukana ovat vain kunnat, joista löytyy relevantti tieto sekä vuodelta 2010 että 2023. Naapurikuntien luvut sen sijaan löytyvät ja suuntaa-antavasti Juvan kunnan lapsista 12,4 % asuu pienituloisissa perheissä, Sulkavalla 11,8 % ja Rantasalmella 17 %.
Joissakin tilastoissa koululaisten tulokset puuttuvat, sillä määrien ollessa pieniä, tunnistettavuus olisi ollut liian selkeä.
Nolla pistettä Puumala sai siitä, että lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta ei raportoida vuosittain kunnan hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa kertomuksessa.
Perusterveydenhuollon avokäyntien määrän kasvu selittyy pitkälti sillä, että väestö ikääntyy. Puumalan väestöllinen huoltosuhde jatkaa korkeaa linjaa. Sen tunnusluku on Puumalassa 113,6, kun se on Etelä-Savossa keskimäärin 82,3 ja Suomessa keskimäärin 61,9. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään.
Lapsiperheiden suhteellinen osuus kaikista perheistä on pysynyt alhaisena Puumalassa. Se laski lähes kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2022 (18,7%) vuoteen 2023 (16,8%). Osuus on vertailujoukon alhaisin. Korkein lapsiperheiden osuus vertailukohteista on Mikkelissä (34,0).