Tiina Judén
Palonniemen ja Suursaaren väliseen salmeen suunniteltua kymmenen metriä pitkää ja 2,4 metriä leveää puurakenteista kävelysiltaa on alettu rakentamaan. Sillan vapaa kulkuleveys rakennettavien kaiteiden johdosta pitäisi kaventua 1,6 metriä leveäksi.
Ympäristön muokkaaminen dynamiitilla on aloitettu ilman asianmukaisia varoitusmerkkejä. Yleensä räjäytyksistä pitää tiedottaa varoituskyltillä ja -äänellä ennen ampumista. Vahingoista niiden puuttuessa vastaavat portaittain rakennushankkeeseen ryhtyvä, louhija ja vastaava työnjohtaja, joka on työmaalla.
Tietoa sillan yksityisestä venäläisestä rakennuttajista ei ole tullut julkisuuteen virallista kautta, mutta sen sijaan seudun asukkailta ja mökkiläisiltä. Vesiluvan saajista ei tehdä tiedonantoja kuten ei rakennusluvan saajistakaan. Tiedot löytyvät avoimista tietojärjestelmistä, jos niitä haluaa tarkastella.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on myöntänyt vuonna 2020 kolmelle Suursaaren venäläiselle omistajalle luvan kävelysillan rakentamiseen Palonniemestä Mykrän Suursaareen, Puumalan kunnassa. Samaa tarkoittavaa vesilupaa on haettu jo aiemmin edellisten maanomistajien toimesta, mutta kummallakaan kerralla lupaa ei myönnetty. Nykyinen voimassa oleva vesilupa tuli voimaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen tultua voimaan 26.5.2022. Hankkeen rakennustyöt tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa eli 26.5.2025 mennessä.
Puumalan kunnan ympäristösihteeri Timo Hämäläinen on käynyt paikan päällä Palonniemessä äskettäin ja rakennushanke on kunnan tiedossa. Virallista ilmoitusta Etelä-Savon Elylle, eikä kunnalle ole asiasta ennen hankkeen aloittamista kuitenkaan tullut, eikä rakennuttaja ole maksanut osakaskunnille vaadittavaa korvausta.
– Avin lupa, josta tosin on valitettu moneen kertaan, on olemassa ja rakentamisessa ei ole mitään laitonta. Olen sanonut, että kunhan rakennatte sillä tavalla, mihin on lupa, toteaa Hämäläinen.
Hämäläinen on nähnyt piirustukset, mutta toteaa, että Aluehallintovirasto on luvittaja ja näin ollen luvan myöntänyt.
– Se on eri asia, jos tehdään luvan vastaisesti. Avin lupia valvovat Ely-keskukset. Silta ei ole rakennus, sitä rajoittavat vesitaloushankeasiat ja ympäristölupa, Hämäläinen sanoo.
Etelä-Savon Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen on tarkistanut lupapäätöksen ja vahvistaa, ettei Elylle oltu tehty töiden aloittamisilmoitusta.
– Olin yhteydessä suomalaiseen asiamieheen. Hän ei enää hoitanut asiaa, joten sain seuraavaksi venäläisen asiamiehen nimen, joka ei myöskään toiminut enää asiamiehenä, mutta lupasi laittaa viestiä kolmelle venäläiselle luvanhaltijalle saaren kiinteistön omistajina, että tekevät ilmoituksen ensi tilassa, kertoo Luukkonen.
Luukkonen kävi paikalla seuraavana päivänä haastattelusta. Varsinaisia vesistötöitä ei oltu vielä aloitettu. Hänen mukaansa tällaiset tapaukset ovat haasteellisia viranomaisille, jos ei ole tiedossa selkeää asiainhoitajaa.
Ympäristössä havaittavien louhintojen perusteella sillalle on tulossa hyvin kantava pohja. Lupapäätöksessä oli Luukkosen mukaan otettu kantaa, että tietä ei pitäisi enemmälti leventää, mutta paikan päällä käydessä huomaa, että tie on levennetty lähes rantaviivaan saakka.
– Lupaprosessissa katsotaan vaikutuksia vesiympäristöön ja luontoon ja siihen on tässä hankkeessa oikeus annettu. Aloitusilmoitus on jätetty tekemättä, mutta ei töitä keskeytetä sen takia, sillä sitä sattuu suomalaisillekin luvansaajille.
Urakoitsijana toimii sulkavalainen Jorma Janhunen, joka kertoo, että rakennuttaja on venäläinen, mutta Espanjassa ikänsä asunut henkilö, joka lomailee myös jossain Puumalassa.
– Tässä on joku kaveri välissä, joka johtaa työtä. Tulossa on kaarikävelysilta, jota ei sovi ajamaan autolla. Meillä on piirustukset ja mietimme, miten rupeamme tekemään. Kalastuskuntakin on ihan myönteisesti suhtautunut ja saadaan täyttää lahti aluksi louheella vähän matkaa ja puretaan sitten pois, Janhunen kertoo.
Työmestarina on hänen mukaansa venäläismies, joka asuu Savonlinnassa.
Janhunen pohti viime keskiviikkona, täytetäänkö järvi vai ei, saadakseen anturat sillalle. Siihen tarvittaisiin hänen mukaansa kunnan lupa. Hän veikkaa sen olevan saatavissa kunnan rakennusvalvoja Heikki Virralta.
Virta on toista mieltä. Asianmukaiset luvat Avilta ovat jo olemassa.
Virran mielestä rakennusvalvonnassa ei voida lokeroida ihmisiä kansallisuuksien mukaan.
– Ympäristösihteeri kävi paikan päällä ennen kuin alettiin leventämään tietä. Sitä saa leventää, mutta siitä ei saa aiheutua haittaa. Olemme sanoneet, ettemme voi antaa mitään erillistä lupaa. Salmi on hyvin matala. Valtio on ainut, joka voi ottaa kantaa. Kunnan tehtävä ei ole rajoittaa rakentamista, Virta toteaa.
– Ei se, että tehdään tietä ja ammutaan kalliota, ole maailman suuriin asia. Lohkareita meni veteen aiemmin ja asukkaat olivat kärmeissään vuosia sitten, se voi tässä korostua, hän tuumii.
Saaressa on kolme RA-rakennuspaikkaa, joiden loma-asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 150 k-m2 ,pinta-alaltaan yli 4000 m2 rakennuspaikan rakennusoikeus 200 k-m2 ja pinta-alaltaan yli 5000 m2 rakennuspaikan rakennusoikeus 250 k-m2.
Venäläiset ovat edelleen tänä vuonna hakeneet puolustusministeriöstä kesäkuun loppuun mennessä 69 lupaa kiinteistökauppoihin. Haetuista luvista vain kolme evättiin. Näistä kiinteistökaupoista 21 sijoittui Imatralle ja Lappeenrantaan, tai niiden lähikuntiin esimerkiksi Taipalsaarelle, Ruokolahdelle tai Savonlinnaan. Kaksi niistä sijoittui Puumalaan. Venäläisiä kiinnostaa erityisesti Itä-Suomi ja niin järvenrantamökit kuin isot omakotitalot taajama-alueella. Ostohaluja näyttää olevan erityisesti linkkitornien, asevarikkojen, lentokenttien ja laivaväylien lähistöltä.
Suursaaren tapauksessa rakennuttajaa ei ole tavattu henkilökohtaisesti, kuten ei Kotasaaren tai Pirttimäen kartanon omistajiakaan.
Venäläisomistuksessa oleva tyhjä, mutta suuri Pirttimäen kartano on Puumalan korkeimmalla kohdalla, josta näkyy Saimaan syväväylälle. Pirttimäeltä on teitä pitkin vain neljä kilometriä Suursaareen, ajomatkaan menee kuusi minuuttia. Suursaaresta on Kotasaareen noin 11 kilometriä eli varttitunnin ajomatka.
