Marianna Kalske
Puumalan kunnan henkilöstön koulutukseen varatuista määrärahoista jää toistuvasti merkittävä osa käyttämättä. Asia selviää kunnan viimeisimmästä, vuoden 2023 henkilöstöraportista, jota käsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina 17. kesäkuuta.
Vuonna 2023 henkilöstön koulutukseen käytettävää määrärahaa oli 56 200 euroa, josta käytettiin noin 65 prosenttia. Käytetty summa oli noin 3000 euroa edellisvuotta enemmän. Henkilöstön koulutukseen käytetty summa oli vuosina 2021 ja 2022 hieman yli 55 prosenttia määrärahasta. Raportissa todetaan etäkoulutusten yleistyneen korona-ajan jälkeen.
Hallintopäällikkö Mervi Kelloniitty uskoo, että koulutuksiin osallistuminen on pitkälti kiinni siitä, haluaako työntekijä itse kouluttautua. Hän sanoo, että kunnassa kannustetaan henkilöstöä osallistumaan etäkoulutusten lisäksi lähikoulutuspäiviin.
Kelloniitty sanoo koulutuksiin osallistumisen vaihtelevan toimialakohtaisesti, sillä esimerkiksi talous- ja palkkapuolella tieto muuttuu nopeasti ja siksi myös koulutuksia on enemmän. Teknisen toimialan johtaja Kimmo Hagman toteaa koulutusmahdollisuuksien olevan toimialallaan hyvät, mutta osallistumisen aktiivisuus vaihtelee. Hän myöntää itsekin osallistuvansa koulutuksiin liian vähän työn kiireisyyden vuoksi.
– Käytännössä kaikkiin haluttuihin koulutuksiin on annettu mahdollisuus osallistua. Pääosin koulutuksista on ollut työtehtävissä hyötyä, Hagman toteaa.
Liikunnan ja vapaa-ajan toimialalla koulutusmahdollisuudet koetaan hyviksi. Vapaa-aikasihteeri Virpi Tuovinen toteaa monien toimialan koulutusten olevan maksuttomia, jolloin koulutuskustannukset eivät näy tilastossa.
– Mielestäni meillä on hyvät mahdollisuudet osallistua sen verran kuin työaika antaa myöten. Toki meillä on se perustyö. Välillä riittää aika ja välillä ei, Tuovinen sanoo.
Henkilöstöraportista selviää myös, että Kelan Kiila-kuntoutuksen hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi, eikä siihen ole hakeutunut vuosina 2019–2023 yhtäkään henkilöä. Kiila-kuntoutukseen käytetty aika on henkilöstölle palkallista virka- tai työvapaata ja sen tarkoituksena on parantaa työntekijän työkykyä. Kuntoutukseen hakeudutaan työterveyshuollon kautta ja sitä järjestetään sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. Kelloniitty kertoo, että henkilöstöä on tiedotettu kuntoutuksen mahdollisuuksista, mutta osallistujia ei silti ole ollut.
– Ajattelen, että kuntoutukseen hakeutuminen on omasta viitseliäisyydestä kiinni. Voi olla, ettei henkilöstö koe, että siitä olisi hyötyä. Tiedottaminen on esihenkilöiden vastuulla, ja vuosittaisissa palaute- ja tavoitekeskusteluissa asia pitää ottaa esille, jos esihenkilö havaitsee kuntoutustarpeita, Kelloniitty sanoo.
Kunnan henkilöstön työhyvinvoinnista vastaava Kelloniitty arvioi työhyvinvoinnin toteutuvan kunnassa yleisesti ottaen hyvin, vaikka esimerkiksi henkilöstön vaihtuminen on aiheuttanut jonkin verran haasteita.
– Toimialoilla saattaa olla sellaista tilapäistä kuormitusta, mutta mitään isoa ei ole tiedossa.
Kelloniitty peräänkuuluttaa työntekijän omaa vastuuta työhyvinvoinnin edistämisessä. Kunta on hänen mukaansa järjestänyt erilaisia työhyvinvointitapahtumia ja työsuhde-etuja, mutta lopulta niiden hyödyntäminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Toisaalta kaikille sopivia tapahtumia on vaikea järjestää, sillä työajat vaihtelevat toimialakohtaisesti.
Työaikojen vaihtelevuus näkyy erityisesti kulttuurin ja liikunnan toimialalla, sillä työajat poikkeavat paljon muiden kunnantalolla työskentelevien aikatauluista.Tuovisen mukaan toimialalla koetaan toisinaan ulkopuolisuutta.
– Jäämme joskus hieman ulkopuoliseksi asioista, sillä työskentelemme eri aikaan kuin muut. Emme aina pääse osallistumaan yhteisiin tapahtumiin, hän valittelee.
