Tiina Judén
Turpeen positiiviset vaikutukset eläinten hyvinvointiin on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta nyt vihreää kasvua luova Neova Oy on onnistunut löytämään erityisesti rehukäyttöön soveltuvan erikoisturpeen, jonka koostumus tukee eläinten hyvinvointia.
Yritys on aloittanut eläinrehupellettien toimittamisen Hankkijalle. Tuotetta käytetään porsaiden rehuissa ja virikemateriaalina. Käyttöä tullaan laajentamaan myös broilerirehuihin ja muihin eläinrehuihin. Turverehupelletit valmistetaan Ilomantsin pellettilaitoksella, joka on toukokuussa rekisteröity rehualan toimijaksi.
Puumalasta kotoisin oleva Neovan viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Ahti Martikainen pitää turvepellettejä isona innovaationa, jolla voidaan turvata kotimaista lihantuotantoa.
– Kyllä se on iso innovaatio, jota on tutkittu useampi vuosi. Ensimmäiset pelletit on nyt toimitettu Hankkijalle. Valmistusprosessi on äärimmäisen hygieeninen ja se vastaa ihmisruuan tuotantoa. Toinen tärkeä etu on, että se parantaa porsaiden hyvinvointia. Possun vatsa toimii paremmin ja näin se tarvitsee vähemmän antibiootteja. Yleisesti ottaen possut voivat paremmin ja kasvattavat teuraspainoa vähemmällä rehumäärällä, sanoo Ahti Martikainen.
Hän korostaa, että tällaista tuotetta ei ole aiemmin tuotettu ja se turvaa kotimaista lihantuotantoa.
Turverehupelletin valmistus on vuosina 2024-2025 pilottivaiheen tuotantoa, jolloin varmistetaan tuotteen markkinavolyymien kehittyminen. Pilottivaiheessa kohdemarkkina on Suomi, tuotannon laajetessa markkina-alueen tavoitellaan kasvavan Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.
– Turvemääristä, joista tässä puhutaan, niin vähemmällä saadaan enemmän. Rehupellettituotannon vaatimukset ovat erittäin paljon pienempiä kuin energiaturpeen kohdalla, hän toteaa.
Puumalassa Mammolan sikatilalla on 50 emakkoa. Niiden porsaat myydään eteenpäin Lappeenrantaan Tilateurastamo Ikoselle. Paikallisia puumalalaisia joulukinkkuja voi siis halutessaan kysellä sieltä. Isommat emakot, jotka eivät enää tuota porsaita myydään HKAgrille.
– Meillä kuivikkeet tulevat kotipeltoloista. Viljan olki on lähellä tuotettua ja hiilijalanjälki on pieni. Puimurin jälkeen ne paalataan kuivana ja se on sitä tehen valmista, kertoo tilan isäntä Anssi Rantalainen.
Rantalaisen tilalla oljen sekaan laitetaan myös haketta ja kuivaheinää. Näistä tehdään yhdessä sekoitus karsinoihin. Kuivikkeita säännöllisesti lisäämällä porsaiden olot paranevat.
Sianlihatuottajan mielestä pienen mittakaavan tuotannossa ainut mahdollisuus selviytyä on löytää yhteistyökumppanit pienteurastamoista.
– Erikoistuotteena hinnoiteltuna on pieni mahdollisuus jakaa porsaantuottajallekin jotakin. Pieniä tuottajia on jo niin vähän, mutta me olemme tarpeeksi iso siihen, että on aina tuoretta lihaa toimittaa kauppoihin. Pieni on tarpeeksi iso tällaisissa tapauksissa, Rantalainen toteaa.
Rantalaisilla kaikki mitä viljellään (vilja, olki, kuivaheinä ja herne) hyödynnetään sikalan kautta.
– Lähiruokaa ne syövät ja heinä on se virikemateriaali heille, osan syövät ja sotkevat sekä kompostoivat. Se on lajinmukaista käyttäytymistä.
Pienellä tilalla siat saavat Rantalaisen mukaan kasvaa keskimääräistä paremmissa olosuhteissa koko ikänsä.