Hanna-Mari Tyrväinen
Pirttimäen kylässä oli lauantaina juhlapäivä, kun Torikonsalon Erä vietti uuden metsästysmajan avajaisia. Juhlaan oli aihetta muutenkin, sillä vuosia kestäneet Ryhälä-Hamula-Pirttimäki-alueen metsästyskiistat alkaa olla selätetty ja hirveä metsästetään jatkossa yhteisluvalla.
– Meillä ei ole entistä metsästysmajaa, vaan käytössä on ollut ainoastaan alkutekijöillään nylkymaja, joka saatiin tuohon malliin kymmenisen vuotta sitten. Rakennus on tarkoitus saada kuntoon vielä tämän syksyn aikana ennen metsästyskautta, kertoi seuran sihteeri Jari Kapanen.
Seuran uutena metsästysmajana toimii vanha hirsikehikko, jonka Tuija ja Seppo Ruotsalainen saivat maakaupan yhteydessä.
– Hirsikehikko on Vääräniemestä. Sille ei ollut mitään käyttöä, niin se siirrettiin tänne. Sellainen tieto on, että se olisi rakennettu 1934, mutta epäilen sen olevan jonkun verran vanhempi, totesi Seppo Ruotsalainen.
Hankkeen varsinaisena puuhamiehenä toiminut Jukka Pitkonen kertoi saaneensa metsästysmajaidean toissa talvena katsoessaan televisiosta MM-kisojen viidenkympinhiihtoa.
– Soitin Sepolle, että voidaanko me käydä katsomassa tämä kehikko. Niin me kävimme siellä hiihdon jälkeen ja he halusivat lahjoittaa sen Torikonsalon Erän käyttöön, taustoitti Pitkonen.
Pitkonen mittasi kehikon, haki sille rakennusluvat ja teki sille viime syksynä pohjat.
– Kun nyt oikein pohjamutia kaivetaan, niin Sopasen Jarkko oli isossa roolissa. Hän lahjoitti perustustarvikkeet, kaivinkoneen ja paljon tavaraa. Espit tilasi routaeristeet, minä tein työn ja saattoi siellä olla Seppäsen Tommikin valamassa jossain vaiheessa.
Pitkosen mukaan hirret numeroitiin kevättalvella ja ne siirrettiin rakennuspaikalle yhdessä Seppo Ruotsalaisen kanssa.
– Täytyy sanoa, että seuran ulkopuolelta on saatu niin valtavasti apua, etteivät sanat riitä kertomaan. Immosen Mikko oli apumiehenä, kun me Sepon kanssa purettiin hirsikehikkoa omilla koneilla, sanoi Pitkonen.
– Sitten pyysin ”herra maestron” eli Sopasen Timon kaveriksi hirsikehikon aloitukseen, koska itsellä ei tietotaito ja osaaminen riittänyt. Hän oli ratkaisevassa roolissa, että kaikki saatiin paikalleen. Timon kanssa on ollut mukava touhuta.
Pitkonen painotti moneen otteeseen seuran ulkopuolisten sponsoreiden panosta ja merkitystä, sillä lahjoitustavaraa tuli monelta suunnalta kattopelleistä lähtien, Juvan miesten käydessä villoittamassa rakennuksen yläpohjan.
Tien toisella puolella on Pitkosen vanha viljakuivaamo, joka on toiminut metsästysseuran nylkyvajana.
– Siinä valetaan maanantaina pohjat ja rakennukseen tulee tämän päivän normien mukaiset kylmähuoneet laitteineen. Kaikki puitteet rakennetaan nyt valmiiksi ja sitten meikäläinen joutaa eläkkeelle.
Pitkonen muisti myös maanvuokraajia, jotka mahdollistavat alueella hirvenmetsästyksen.
– Kymmenen vuotta sitten tämä ajatus lähti käyntiin Torikonsalon Erän perustamisesta. Tämä on ollut pitkä ja kivinen tie, mutta nyt se on saavuttanut hyvän mallin ja tämän pisteen. Siellä on ollut kovia juttuja ja osa käy käräjiä vielä ensi viikollakin, mutta ne ovat omia asioitaan, totesi Pitkonen.
Päätökset hirviluvista ja metsästykseen soveltuvasta maa-alueista tekee Suomen riistakeskus. Puumalan hirviyhteislupa-alueella lupien hakemisesta vastaavat Antti Kasanen ja Janne Pellinen.
– Me haemme luvat lähes koko Puumalalle ja se tulee olemaan meidän aikanamme lähinnä vain hallinnollinen homma, toteuttaen yhteisluvan enemmistön toiveita. Nythän tämä on hyvin iloista, että saadaan toivottaa uusi seura meidän mukaan. Täytyy sanoa, että uskomattoman paljon olette saaneet aikaan, totesi Puumalan hirviyhteislupaa edustanut Kasanen.
– Kuten tiedätte, maanomistajat ovat tärkein asia metsästyksen jatkumon kannalta ja pelikenttä on oltava kunnossa. Te olette saaneet asiat selviksi ja toivottavasti nyt on rauha maassa.
Torikonsalon Erällä on 2 + 3 hirvilupaa eli sillä saa ampua kaksi aikuista ja kolme vasaa.
– Jos elukoita on valtavasti, luvan hakijalta pyydetään lisälupia, mutta me ei olla ahneita. Nyt vaan hoidetaan tämä homma niin, että saadaan hyvä ja rento meininki. Paljon kiitoksia kaikille mukana olleille. Tällainen mökki tuli ja näillä mennään, totesi Pitkonen.
– Hienointa on, että nyt tälläkin koko alueella metsästetään jälleen kerran hirviä ja se on meidän kaikkien etu. Hirvenmetsästys on parhaimmillaan todella yhteisöllistä hommaa ja nyt voin ylpeänä sanoa, että tämäkin kaveri on meidän yhteisluvan miehiä. Tervetuloa, totesi Kasanen paiskaamalla Piskosen kättä.
Liisa Hoikkala muisteli aikoinaan Tuhkulanmäellä asuneita Ikosen veljeksiä, jotka ehdottivat monesti hänen isälleen Sulo Muttilaiselle hirviseurueen perustamista. Hamulan Hirviseurue perustettiin 1950-luvulla, koska alueella oli niin paljon hirviä.
– Isä oli lautamies ja sen verran hyvä kirjuri, että hän teki anomukset. Ikosen veljekset tiesivät hirvien kulkureitit. He ajoivat hevosella yhdelle veräjälle ja lähtivät siitä Tuhkulanmäen taakse ajamaan hirviä. Hirvi ammuttiin siinä veräjän luona, nostettiin rekeen ja tuotiin pois, kertoi Hoikkala.
– Eli hirvenmetsästyksen alku on ollut helppoa, eikä metsässä tarvinnut kovin paljon rämpiä, vaikka sitten myöhemmin kulkivatkin paljon. Harmillista, että tässä on ollut välillä vaikeita aikoja, mutta nyt on hienoa, että mennään eteenpäin. Kaikkea hyvää tälle porukalle, toivotti Hoikkala.
