Tii­na Judén

Elä­ke­läis­ker­hon il­mas­ton­muu­tos­ta­pah­tu­ma sai ai­kaan hy­vää kes­kus­te­lua il­mas­ton puo­les­ta. Ti­lai­suus al­koi­kin Elä­ke­lii­ton Puu­ma­lan yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­jan Ee­va-Lii­sa Luuk­ko­sen sa­vo­lai­sel­la ter­veh­dyk­sel­lä: ”On­pa ili­mo­ja pi­jel­ly”, jota on Puu­ma­las­sa­kin käy­tet­ty niin lip­pa­lak­ki- kuin kar­va­lak­ki­ke­leil­lä ta­va­tes­sa.

Il­ma­tie­teen lai­tok­sen pää­joh­ta­ja ja Puu­ma­lan ke­sä­a­su­kas Pet­te­ri Taa­las oli kut­sut­tu­na Elä­ke­lii­ton syk­syn en­sim­mäi­seen ker­ho­ta­paa­mi­seen esit­te­le­mään il­mas­ton­muu­tok­sen lu­ku­ja, seu­rauk­sia ja tu­le­vai­suut­ta fy­si­kaa­lis­ten tie­tei­den asi­an­tun­ti­ja­na. Olet­ta­muk­set ei­vät näin ol­len pe­rus­tu­neet us­ko­muk­siin, vaan sii­hen, et­tä asi­oi­ta mi­ta­taan ja las­ke­taan.

Tors­tai-il­ta­päi­vän ai­ka­na kuul­tiin to­tuuk­sia sii­tä, mit­kä maat ovat suu­rim­pia fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den tuot­ta­mien pääs­tö­jen läh­tei­tä. Kat­seet kään­tyi­vät eri­tyi­ses­ti Yh­dys­val­to­jen itä- ja län­si­ran­ni­koil­le, Lähi-itään, Itä-Aa­si­aan ja ete­läi­seen Af­rik­kaan sekä Kii­naan ja In­do­ne­si­aan. Jäl­kim­mäi­set maat ovat nii­tä, joi­hin län­si­maat ovat suu­ris­sa mää­rin siir­tä­neet te­ol­lis­ta tuo­tan­to­an­sa, Eu­roop­pa mu­kaan lu­et­tu­na.

Taa­las ot­ti käy­tän­nön esi­mer­kin sii­tä, mi­ten ku­lu­tus­va­lin­noil­la voi vai­kut­taa pal­jon sii­hen, mil­lai­sel­la ener­gi­al­la asi­oi­ta tuo­te­taan.

– Myön­nän, et­tä me­nin it­se­kin hal­paan ti­la­tes­sa­ni Ge­ne­ves­sä asu­es­sa­ni it­sel­le­ni uu­den hyb­ri­di Vol­von. Ku­vit­te­lin sen tu­le­van suo­raan Ruot­sis­ta, mut­ta sepä tu­li­kin ju­nal­la suo­raan Kii­nas­ta, Taa­las ker­toi.

Jos Maa­il­man Il­ma­tie­teen jär­jes­tön (WMO) sil­loi­nen pää­sih­tee­ri voi hy­vis­sä ai­keis­sa hak­sah­taa fos­sii­li­sil­la polt­to­ai­neil­la tuo­tet­tu­jen tuot­tei­den han­kin­taan, on­ko se suu­ri ih­me, et­tä ta­val­li­nen ku­lut­ta­ja toi­mii niin.

Il­mas­ton­muu­tok­seen liit­tyy myös vah­vas­ti ta­lous, joka on kär­si­nyt vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta sään il­mi­öi­nä nä­ky­vis­tä on­gel­mis­ta ym­pä­ri maa­il­maa. Kär­si­jä­nä Suo­mi on pääs­syt näis­tä va­hin­gois­ta vä­häi­sim­mäl­lä, vaik­ka näil­lä le­vey­sas­teil­la il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen on suu­rin­ta ja rut­kas­ti yli Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­sen ta­voit­teen (+1,5 as­tet­ta).

– Suo­mes­sa läm­pe­ne­mi­nen on 4–5 as­teen luok­kaa ke­säi­sin ja noin seit­se­män as­tet­ta tal­vi­sin. Tämä tar­koit­taa sa­tei­den li­sään­ty­mis­tä ja La­pis­sa suu­rem­pia lu­mi­mää­riä. Met­sien kas­vu on kiih­ty­nyt, mikä voi­daan näh­dä hy­vä­nä­kin asi­a­na. Tääl­lä me­ri­ve­den pin­nan­nou­su on vä­häi­sem­pää ja ke­sän hel­le­aal­lot ovat saa­neet mei­dät naut­ti­maan ke­säs­tä Suo­mes­sa, Taa­las sa­noi.

Vuo­si 2023 oli glo­baa­lis­ti en­nä­tys­läm­min. Il­mas­to läm­pe­ni jo +1,45 as­teen vauh­dil­la. Tämä vai­kut­taa val­ta­me­rien läm­pö­ti­loi­hin, sil­lä lii­ka läm­pö va­ras­toi­tuu me­riin, kai­kis­sa sy­vyyk­sis­sä.

– Täs­tä tu­lee kaik­kien ai­ko­jen kuu­min vuo­si­sa­ta. Mel­kein koko maa­il­mas­sa hel­le­aal­lot ovat li­sään­ty­neet. Puo­let maa­il­mas­ta on koh­dan­nut tul­va­on­gel­mia ja noin kol­ma­so­sa kui­vuut­ta. Eu­roop­pa on ko­ke­nut näis­tä kaik­kea. Troop­pi­set myrs­kyt li­sään­ty­vät myös ja jo­kai­nen läm­pö­as­teen nou­su tuo va­jaat 10 % li­sää kos­teut­ta, jon­ka vuok­si sa­taa enem­män.

Ti­lai­suu­des­sa pu­hut­tiin pal­jon myös met­sien hii­li­nie­luis­ta. Taa­las ker­toi, et­tä maa­il­man suu­rin met­sä­ky­sy­mys on ei-uu­siu­tu­vien sa­de­met­sien hä­vi­tys, mikä tuot­taa 10 % il­mas­to-on­gel­mas­ta. Poh­jois­ten ha­vu­met­sien vai­ku­tus on tä­hän ver­rat­tu­na vä­häi­sem­pi. Suu­rim­mat pääs­tö­läh­teet ovat edel­leen fos­sii­li­set polt­to­ai­neet ener­gi­an tuo­tan­nos­sa, te­ol­li­suu­des­sa ja lii­ken­tees­sä. Maa­il­man kai­kes­ta ener­gi­an-

ku­lu­tuk­ses­ta vas­ta 15 % tu­lee uu­siu­tu­vas­ta ener­gi­as­ta ja ydin­voi­mas­ta, ja 85 % on edel­leen fos­sii­li­sis­ta läh­teis­tä. Tämä pi­täi­si Taa­lak­sen mu­kaan kään­tää pää­la­el­leen.

Yl­lät­tä­vä tie­to oli, et­tä maa­il­man pääs­töis­tä ra­jat ylit­tä­vä len­to- ja lai­va­lii­ken­ne ai­heut­taa vain 2 %.

Maa­il­man 32:sta pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­seen si­tou­tu­neis­ta mais­ta Suo­mi on on­nis­tu­nut kol­man­nek­si par­hai­ten. Yk­kö­se­nä on Tans­ka ja kak­ko­se­na Iso-Bri­tan­nia. EU:n ta­voi­te on hii­li­neut­raa­lius vuo­teen 2050 men­nes­sä.

Taa­las on yl­lät­ty­nyt, mi­ten no­pea muu­tos il­mas­to­ys­tä­väl­li­sem­pään suun­taan on ko­ko­nais­val­tai­ses­ti ol­lut. Maa­il­ma ar­vos­taa il­mas­to­ys­tä­väl­li­siä ta­po­ja ja nä­kee niis­sä myös ta­lou­del­li­sen hyö­dyn.

– Muu­tos on kiih­ty­mis­vai­hees­sa. Olen yl­lät­ty­nyt, mi­ten no­pea muu­tos maa­il­mas­sa lo­pul­ta on käyn­nis­sä. Olen pääs­syt kes­kus­te­le­maan il­mas­ton­muu­tok­ses­ta jopa Ja­pa­nin kei­sa­rin ja Kii­nan kol­mos­mie­hen kans­sa. Suo­mes­sa voim­me ku­mar­taa il­mas­to­a­si­ois­ta kiin­nos­tu­nut­ta Alek­san­der Stub­bia.

Ark­tis­ten alu­ei­den jää­mas­sas­ta on su­la­tet­tu jo 75 %, jo­ten se on enää yh­den vuo­den jää­tä, kun se ai­em­min oli ne­li­vuo­tis­ta pak­sua jää­tä.

– Ark­ti­sen alu­een läm­pe­ne­mi­nen on muut­ta­nut poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon sään käyt­täy­ty­mis­tä. Se tar­koit­taa, et­tä ko­em­me ai­em­pa use­am­min pai­kal­leen jä­mäh­tä­nei­tä sää­ti­lo­ja. Myös ete­lä­na­van jää­tik­kö on ku­tis­tu­mas­sa, sa­moin kuin kaik­ki vuo­ris­to­jää­ti­köt. Eri­tyi­ses­ti jäl­kim­mäi­nen tu­lee ai­heut­ta­maan jo­kien kui­vu­mis­ta. Suu­rim­mas­sa vaa­ras­sa ovat Ame­rik­ka ja Aa­sia, Taa­las to­te­aa.

Noin 20 vuot­ta sit­ten val­ta­me­rien pin­ta nou­si noin kak­si mil­li­met­riä vuo­des­sa, nyt 4–5 mil­li­met­riä.

Ti­lai­suu­den lo­pus­sa ylei­sö esit­ti ak­tii­vi­ses­ti ky­sy­myk­siä ja Taa­las yrit­ti vas­ta­ta nii­hin par­haan­sa mu­kaan.

Tais­to Paa­na­nen oli muun mu­as­sa sitä miel­tä, et­tä suo­je­lu­met­siä on jo lii­kaa, ei­kä ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta la­hot­taa pui­ta pit­kin met­siä. Toi­sek­seen hän oli sitä miel­tä, et­tä län­si­maat ovat it­se syyl­li­siä sii­hen, et­tä tuo­tan­toa on siir­ret­ty Kii­naan.

– 400 suo­ma­lai­sy­ri­tys­tä tuot­ta­vat Kii­nas­sa tuot­tei­taan. Ruot­sa­lai­nen Elect­ro­lux on yk­si suu­rim­mis­ta. Ih­met­te­len myös, mik­si soi­ta pi­tää suo­jel­la? Mik­sei saa­da CO2-merk­kiä pois pii­pun pääl­tä? Nyt läm­pö­voi­ma­lat polt­ta­vat pien­tä tuk­ki­puu­ta, Tais­to Paa­na­nen ky­syi.

Taa­las to­te­si, et­tei hii­li­di­ok­si­din pois­ta­mi­seen sa­vu­pii­pus­ta ole vie­lä hy­viä kei­no­ja.

Taa­las oli ol­lut sa­ma­na aa­mu­päi­vä­nä pu­hu­mas­sa myös Mik­ke­lin hiip­pa­kun­nan pa­peil­le il­mas­ton­muu­tok­ses­ta, joka ah­dis­taa myös hen­gel­li­ses­sä työs­sä ole­via ja hei­dän koh­taa­mi­aan asi­ak­kai­ta. Ih­mis­kun­nan ja luon­non tu­hou­tu­mi­nen pe­lot­taa.

– Il­mas­to­mal­leil­la las­ke­tut tu­le­vai­suu­den vaih­to­eh­dot ei­vät viit­taa pla­neet­tam­me tu­hoon, mut­ta mitä te­hok­kaa­min tor­jun­nas­sa on­nis­tum­me, sitä pa­rem­pi ih­mis­ten ja luon­non kan­nal­ta. Taa­las piti har­mil­li­se­na sitä, et­tä nuo­ret ah­dis­tu­vat lii­kaa il­mas­ton­muu­tok­ses­ta.

– Toki pi­tää ol­la huo­lis­saan seu­raa­vis­ta su­ku­pol­vis­ta, mut­ta toi­voa ei ole vie­lä me­ne­tet­ty, hän muis­tut­ti.