Ma­ri­an­na Kals­ke

Kou­lu­lais­ten tans­si­tee­mai­nen ke­vät­lu­ku­kau­si hui­pen­tui Pis­to­hie­kan la­val­la vii­me lau­an­tai­na, kun kou­lun väki, per­heet ja elä­ke­läi­set ko­koon­tui­vat päi­vä­tans­sei­hin. Kou­lu­lais­ten päi­vä oli al­ka­nut jo aa­mul­la tans­si­kurs­sin ja tie­to­vi­san mer­keis­sä. Tans­sien alet­tua par­ke­til­la nä­kyi hy­myi­le­viä kas­vo­ja ja vals­si­as­ke­lia, ei­kä sa­tei­nen sää hi­das­ta­nut tans­si­joi­ta. Päi­vän ede­tes­sä yhä use­am­pi us­kal­tau­tui tans­si­maan, ja let­ka­jenk­ka sai lä­hes kaik­ki par­ke­til­le.

Kah­dek­sas­luok­ka­lai­set Jan­na Ran­ta­lai­nen, Mart­ta Kai­nu­lai­nen ja Alek­sand­ra Kor­ho­nen pyö­räh­te­li­vät tans­si­lat­ti­al­la tot­tu­neen nä­köi­ses­ti, vaik­ka ky­sees­sä oli hei­dän en­sim­mäi­nen ker­tan­sa la­va­tans­seis­sa. Kol­mi­kol­la oli haus­kaa, ja vals­si va­li­koi­tui hei­dän suo­sik­ki­tans­sik­seen.

– On kiva, kun ker­ran­kin kou­lus­sa on jo­tain eri­lais­ta, Kai­nu­lai­nen sa­noi.

– Kun tu­lim­me tän­ne, ajat­te­lin, et­tei tääl­lä jak­sa ol­la ko­vin­kaan pit­kään, mut­ta oi­ke­as­ti tämä on ihan ki­vaa, Kor­ho­nen ke­hui.

Ko­lea sää lie­nee vai­kut­ta­nut mo­nen asu­va­lin­taan, mut­ta Ran­ta­lai­nen ja Kai­nu­lai­nen oli­vat sää­tä uh­ma­ten pu­keu­tu­neet pe­rin­tei­siin la­va­tans­si­a­sui­hin: Ran­ta­lai­nen ku­kal­li­seen ja Kai­nu­lai­nen val­ke­aan mek­koon.

– Tot­ta­kai piti lait­taa hie­noa pääl­le, kos­ka tä­nään on spe­si­aa­li päi­vä, Kai­nu­lai­nen pe­rus­te­li.

Van­hem­pien ih­mis­ten läs­nä­o­lo ilah­dut­ti nuo­ria, ja hei­tä oli mu­ka­va näh­dä tans­si­mas­sa. Elä­ke­läis­ten kans­sa Kai­nu­lai­nen ja Kor­ho­nen ei­vät ol­leet pääs­seet tans­si­maan, mut­ta Ran­ta­lai­nen oli. Ko­ke­mus oli niin po­si­tii­vi­nen, et­tä voi­si men­nä uu­des­taan­kin.

– Mi­nus­ta tun­tuu, et­tä van­hem­mat­kin ih­mi­set tyk­kää­vät. Ihan kuin he muis­te­li­si­vat tans­sies­sa nuo­ruut­taan, Kai­nu­lai­nen ar­ve­li.

Kol­mik­ko päät­ti, et­tä en­si ke­sä­nä on käy­tä­vä la­va­tans­seis­sa. Tans­sit ovat­kin vii­me ai­koi­na ol­leet nuor­ten suo­si­os­sa, ja la­va­tans­si­si­säl­tö tren­da­si Tik­to­kis­sa eri­tyi­ses­ti vii­me ke­sä­nä.

Ta­pah­tu­maa jär­jes­tä­nyt muu­sik­ko ja Puu­ma­lan yh­te­näis­kou­lun ma­te­maat­tis­ten ai­nei­den opet­ta­ja Har­ri Kau­to­nen luon­neh­ti ta­pah­tu­maa on­nis­tu­neek­si. Hän huo­leh­ti tans­si­mu­sii­kis­ta yh­des­sä Tom­mi Sep­pä­sen kans­sa. Aa­mu­päi­väl­lä hän oli eh­ti­nyt opet­taa nuo­ril­le la­va­tans­se­ja.

– Mi­nul­la on vah­va ko­ke­mus tans­seis­ta, ja to­del­la mie­lel­lä­ni teen tääl­lä nuor­ten kans­sa yh­des­sä. Tans­si­tin hei­tä aa­mul­la tans­si­kurs­sil­la ja nyt olen soit­ta­mas­sa. En ole tääl­lä opet­ta­ja­na vaan hei­dän ka­ve­ri­naan, Kau­to­nen sa­noi hy­myil­len.

Ke­vään tans­si­tee­ma on nä­ky­nyt kou­lus­sa mo­nin eri ta­voin. Ke­vään ai­ka­na lii­kun­ta­tun­neil­la on tans­sit­tu, ja Ab­ba-tee­mai­ses­sa bi­le­mu­siik­ki­ker­hos­sa on val­mis­tel­tu Ab­ba-show’ta.

– Us­koi­sin, et­tä la­va­tans­sit ovat mo­nel­le vuo­den hui­pen­nus. Huo­maan, et­tä moni on in­nos­tu­nut ja toi­von, et­tä he muis­ta­vat tä­män ta­pah­tu­man pe­rus­kou­lu­a­jas­taan vie­lä pit­kään, Kau­to­nen toi­voi.

La­va­tans­sit otet­tiin kou­lu­lais­ten kes­kuu­des­sa hy­vin vas­taan, vaik­ka en­nak­ko­luu­lo­ja­kin he­rä­si. Moni al­koi suun­ni­tel­la päi­vää ja asu­jaan heti kuul­tu­aan ta­pah­tu­mas­ta.

– Tä­nään keli ti­put­ti eh­kä kuk­ka­mek­ko­ja pois, mut­ta kyl­lä tämä on otet­tu in­nol­la vas­taan. En­nak­ko­luu­lot ka­ri­si­vat vii­meis­tään aa­mu­päi­vän tans­si­kurs­sil­la ja pa­rit­kin vaih­tui­vat, Kau­to­nen ker­toi.

Hän toi­voo, et­tä op­pi­lail­le muo­dos­tuu la­va­tans­seis­ta kuva so­si­aa­li­se­na ta­pah­tu­ma­na ja vaih­to­eh­to­na pu­he­li­men se­lai­lul­le. Tans­sies­sa tun­te­mat­to­mien kans­sa on help­po ju­tel­la.

– Näen älyt­tö­män iso­na ar­vo­na, et­tä jos jos­sain voi­vat eri su­ku­pol­vet il­man ra­jo­ja har­ras­taa, niin se on tans­si.

Elä­ke­läi­siä edus­ta­vat Mai­ja-Lii­sa Dys­ter ja Lea Jur­va seu­ra­si­vat tans­se­ja la­van reu­nal­la. Se­ni­o­ri­tans­se­ja har­ras­ta­va Dys­ter oli käy­nyt päi­vän ai­ka­na tans­si­mas­sa jenk­kaa.

– Tämä on mie­len­kiin­toi­nen ta­pah­tu­ma kou­lu­lais­ten kan­nal­ta, kun mei­tä pyy­det­tiin mu­kaan. Kou­lu­lai­set saa­vat näh­dä, mi­ten van­hem­mat ih­mi­set tans­si­vat. Ihai­lin myös sitä, et­tä kou­lu­lai­set oli­vat kiin­nos­tu­nei­ta let­ka­jen­kas­ta. Sii­nä tu­li­vat sekä po­jat et­tä ty­töt lat­ti­al­le. Let­ka­jenk­ka tuli muo­tiin mi­nun nuo­ruu­des­sa­ni, Dys­ter ker­toi.

Dys­ter löy­si nuo­re­na tans­sin pa­riin ko­ti­pi­hal­laan. Naa­pu­rin setä soit­ti hai­ta­ria, ja soit­to kuu­lui Dys­te­rin ko­ti­pi­hal­le saak­ka. Ryt­mit ja as­ke­leet op­pi kuin huo­maa­mat­ta. Myös Jur­va aloit­ti tans­siu­ran­sa var­hain. Hä­nen tä­tin­sä oli kova tans­si­maan, ja ko­to­na tans­sit­tiin usein ra­di­on tah­tiin. Myö­hem­min tans­si­tai­to kart­tui pai­kal­li­sis­sa tans­seis­sa Vi­rin ta­lol­la, ny­kyi­sel­lä nuo­ri­so­ta­lol­la. He pi­tä­vät tans­si­tai­toa ar­vok­kaa­na, ja ovat tyy­ty­väi­siä, et­tä nuo­ret op­pi­vat pe­rin­tei­siä tans­se­ja.

– Kun he noin nuo­res­ta aloit­ta­vat, kyl­lä he op­pi­vat tans­si­maan. Tie­tys­ti hyvä mei­dän on sa­noa, kun olem­me elä­neet sii­hen ai­kaan, kun tans­si on ol­lut muo­tia, Jur­va sa­noi.

Tans­sien päät­ty­es­sä vii­des­luok­ka­lai­set Tes­sa Haa­pa­lah­ti ja Lot­ta Kau­to­nen ke­räi­li­vät ta­va­roi­taan pen­kil­tä. He oli­vat tans­si­neet lä­hes jo­kai­sen kap­pa­leen. Kau­to­sel­le tans­sit ovat tut­tua ajan­vie­tet­tä hä­nen isän­sä Har­ri Kau­to­sen kaut­ta.

– Tyk­kä­sin ta­pah­tu­mas­ta tosi pal­jon. Käyn it­se enem­män la­va­tans­seis­sa, kun isä soit­taa la­va­tans­si­mu­siik­kia. Tans­sit oli­vat en­nes­tään tut­tu­ja, Kau­to­nen pal­jas­ti.

Haa­pa­lah­ti oli puo­les­taan tois­ta ker­taa la­va­tans­seis­sa, ja hä­nel­le tans­si­la­jit ei­vät ol­leet yh­tä tut­tu­ja. Haus­kaa kui­ten­kin oli, ja aa­mu­päi­vän tans­si­kurs­sil­la tu­tuk­si tu­li­vat tär­keim­mät tans­si­as­ke­leet. Vaik­ka la­va­tans­sit oli­vat haus­ko­ja, mo­lem­mat ni­me­si­vät suo­sik­ki­tans­si­tyy­lik­seen ko­re­a­lai­sen po­pin.

Yh­des­sä Tes­sa Haa­pa­lah­den kans­sa tans­sei­hin saa­pu­nut Tan­ja Hei­no ker­too käy­neen­sä tans­seis­sa pal­jon nuo­rem­pa­na, ja sik­si tans­sit oli­vat hä­nel­le tut­tu­ja. Ta­pah­tu­ma oli hä­nen mie­les­tään mu­ka­va.

– Tämä oli tosi iha­na ta­pah­tu­ma ja oli kiva, et­tä van­hem­mat ja lap­set pää­si­vät tän­ne yh­des­sä. On val­loit­ta­vaa näh­dä, kun pie­net­kin lap­set pyö­ri­vät ihan in­nois­saan, Hei­no ke­hui.