Tiina Judén
Savolainen mustikkakukko painii nyt samassa sarjassa Kainuun rönttösen ja Puruveden muikun kanssa. Suojattu maantieteellinen merkintä SMM tarkoittaa sitä, että Puumalassa tunnetun herkun nimeä ei saa kääntää ulkomaisillakaan ruokalistoilla. Toki sen voi selittää sulkeissa.
Nimisuojaa haettiin Eurooppa-komissiosta ja prosessi on kestänyt kaksi vuotta. Päätös asiasta tuli tänään perjantaina. Savolaisessa mustikkakukossa on tarkka resepti. Siinä pitää käyttää metsämustikoita, pensasmustikat eivät käy. Suojattua maantieteellistä merkintää ovat hakeneet yhdessä Pro Agria ja Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.
– Tämä on aito ja oikea asia, mitä meidän pitää tuoda julki. Vaikka mustikkakukkoja on ollut tarjolla meillä Okkolassakin jo parikymmentä vuotta, sanoo kukkoihin ja karjalanpiirakoihin erikoistunut Paula Okkola.
Alunperin työpajat mustikkakukon ympärillä alkoivat asiakkaiden toiveesta. Xamkin kansainväliset opiskelijat ovat olleet suurena apuna etsittäessä työpajalle muotoa ja kehittäessä sitä.
– Pohdimme onko siinä riittävästi tarinaa. Esimerkiksi intialaisten tai bangladeshilaisten mielestä paja on kaksituntisena liian lyhyt. Sen pitäisi olla paljon pidempi.
Pituutta pajalle saisi toki lähtemällä keräämään itse marjat silloin, kun niitä Puumalan metistä tuoreena saa. Usein Okkola kertoo työpajassa ainakin kansainvälisille vieraille suomalaisista poimureista ja marjastuksen suosiosta.
Mustikkakukko on erityinen ruokaperintö Etelä- ja Pohjois-Savossa. Itse hän löysi sen syvemmin luettuaan Jaakko Kolmosen keittokirjasta Suomen pitäjäruuat.
– Toive mustikkakukosta lähti ensin juhlien tarjottavaksi. Nykyään sitä on saatavilla kahvilastamme aina. Nimisuojan jälkeen sitä pitäisi olla tarjolla Puumalassa joka paikassa, Okkola toivoo.
Savolaisesta mustikkakukkopajasta on tullut nyt jokaviikkoinen rutiini. Tiistaisin kello 10 Niinisaaressa on Savolainen mustikkakukkopaja. Esimerkiksi Voigt Travel lennättää Alankomaista matkailijoita Savonlinnaan ja tämä tuo uusia mahdollisuuksia säännöllisistä turistiryhmistä.
Myös muun muassa Suomen suurlähetystön tuottama thisisFinland.fi -sivusto kirjoittaa paljon Suomen matkailukohteista. Okkolan lomamökit on ollut monessa mukana, myös näissä julkaisuissa. Okkolan lomamökkien historia juontaa 1960-luvulle saakka, jolloin Eija ja Aaro Okkola rakensivat ensimmäisen lomamökin Saimaan saaristoon. Tämä tapahtui jo ennen Niinisaaren lossiyhteyttä. Eijan ja Aaron pojan Heikin astuessa tilan isännäksi vuonna 1984 ja Paulan muuttaessa tilalle vuonna 1985 mökin vuokraus alkoi kehittyä entisestään ja kasvoi nykyiseen mittaansa. Nyt omarantaisia mökkejä on yhteensä 17. Ravintola Niinipuu avasi ovensa vanhassa navettarakennuksessa vuonna 1991.