Tiina Judén
Postin jakeluhintojen korottaminen ei saa ymmärrystä lehdistön edustajien keskuudessa. Jatkuvat jakeluhintojen korotukset syövät tilattavien lehtien kannattavuutta entisestään ja tietävät irtisanomisia ja vaikeuksia lehtien toimituksissa.
Puumala-lehteä kustantavan Puumala-seura ry:n hallitus otti uutisen vastaan eilen pettyneenä, mutta tottuneena suunnitellessaan uutta viestintästrategiaa Toinen PHD:n luovan johtajan Jani Halmeen briiffaamana. Halme esiintyi myös lehden järjestämässä yrittäjäillassa torstaina Sahanlahdessa.
– Minusta korotus on tyrmäävä. Se tarkoittaa meidän osalta vähintään 8000 euron lisäkuluja jakelun osalta. Tähän emme ole varautuneet, mutta nähtävästi lehtienkin hinnoittelun on muututtava kulujen arvaamattoman ennakoitavuuden vuoksi, sanoo päätoimittaja Tiina Judén.
Puumala-lehteä painavan Kaleva Median myyntipäällikkö Risto Hämäläinen ja toimitusjohtaja Janne Koski kertovat antaneensa täyden saavillisen Postille.
– Härskimmäksi vain muuttuu. Käyttökatteet Postilla ovat jo 20 % eli näin törkeälle hinnankorotukselle ei ole perusteita. Korotukset koskevat ainoastaan niitä tuotteita, joissa postilla ei ole valtakunnallista relevanttia kilpailua. Postipaketit, rahti, asiakassuora ja varhaisjakelu jäävät ilman korotuksia, Hämäläinen sanoo.
Hän on sitä mieltä, että Posti subventoi tuloksentekokykyään näillä monopolihinnoilla. Osoitteellinen haja-asutusalueen jakelu on tässä hyvä kohde.
– Tämä on tosi laiskaa myynninjohtamista, kun he ristiin subventoivat niitä, joissa eivät enää pärjää. Pienien paikkakuntien lehdet häviävät kartalta. Nyt pitää nostaa äläkkä. Kepulaiset toitottavat, että elinvoima pitää säilyttää, mutta jos se tuhotaan valtion omistamalla Postin toiminnalla, niin onhan se pyhäinhäväistys, Hämäläinen toteaa.
Lisäksi Hämäläinen kehottaa kansanedustajia katsomaan peiliin, koska he itse määrittelevät postin reunaehdot.
– Tämä sataa heikentävästi myös painotalojen tulosruutuun. Meidän pitää aina olla vastaantulijana ja kiristää nyöriä. Painettavien asiakaslehtien sivumäärät saattavat tippua, samoin kuin lehtien levikit. Ne ovat orgaanista vähenemistä postin toimilla. Digisiirtymä ei synny hetkessä. Ainut ehto on tehdä printtiä rinnalla.
Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) ottaa myös tiedotteessaan vahvasti kantaa erityisesti maaseudulla ilmestyvien lehtien puolesta.
– Jakeluhintojen korotukset ymmärtäisi, jos postissa olisi suuri taloudellinen paine niihin. Posti jakoi kuitenkin osinkoa 31,8 miljoonaa euroa ja 20.12.2024 päätetty ylimääräinen osinko oli 150,0 miljoonaa euroa, Kalmari toteaa tiedotteessa.
Useiden paikallislehtien ja maakuntalehtien on pakko siirtää kustannus suoraan tilaajahintoihin, sillä toimituksissa ollaan jo minimimitoituksessa ennestäänkin. Tämä tarkoittaa kallistuvia lehtiä. Monilla asiakkailla voi ylittyä kynnys lehden tilaamiseen.
Kansanedustaja Anne Kalmari vaatii, että Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan Mia Laihon (kok.) tulee estää jakeluhintojen nosto.
– Puheenjohtajan tehtävä ei ole vain levitellä käsiään, kun suomalaista mediakenttää ajetaan alas, Kalmari sanoo.
Mia Laiholle hinnankorotus on tullut yllätyksenä ja hän kertoo Puumala-lehdelle laittaneensa asiasta lisäkysymyksen Postille siitä, miten se tulee vaikuttamaan, jotta saataisiin hallintoneuvostolle lisäselvitys asiasta.
– Harmillinen asia ja korkea korotus. Postilla on yleisjakeluvelvoite, mikä liittyy kirjejakeluun ja siitä meidän pitää huolehtia. Huoltovarmuuden osaltakin on tärkeää, että ihmiset saavutetaan. Nykyisessä turvallisuusympäristössä on tärkeää huolehtia että postitoiminta säilyy, Laiho toteaa Puumala-lehdelle.
Kalmari on sitä mieltä, että tällä menolla suomalainen paikallis- ja kaupallinen media kuolee.
– Kun näihin päätöksiin yhdistetään nykyisen hallituksen Yle-leikkaukset, ollaan jo sillä tiellä, että amerikkalaiset somejätit ja valemediat tulevat ohjaamaan Suomalaistakin yhteiskuntaa!
Myös Kiteellä ilmestyvän Koti-Karjala-lehden päätoimittaja Marko Torni kertoo, että postin hinnankorotuksen vaikutukset ovat heidän lehdelleen noin 20 000 euron luokkaa loppuvuoden osalta.
– Kyllä se on paljon, kun korotuksen jälkeen verottoman kestotilauksen hinnasta lähi- ja etäjakelun osuus on meillä 35–48 prosenttia. Kaksi vuotta sitten siirryimme kaksipäiväisestä julkaisusta yksipäiväiseen säästösyistä. Säästöä oli vain reilun vuoden ja nyt ollaan jo samoissa jakelukuluissa, kritisoi Torni.
Hän on huolissaan etenkin niistä lehdistä, jotka jo nyt ovat kannattavuuden äärirajoilla.
Paperipostin määrä on Postin tiedotteen mukaan vähentynyt 2000-luvulla sähköisen viestinnän myötä noin 75 prosenttia. Viime vuonna osoitteellisten kirjeiden määrä väheni noin 14 prosenttia, ja lasku on jatkunut voimakkaana myös alkuvuonna.