Ku­vas­sa ei ole To­pi­as, vaan Puu­ma­lan oma kuut­ti, yk­si vii­me tal­ve­na syn­ty­neis­tä. Kuva: Os­si Kok­ki.

To­pi­as saa oman al­taan Kor­ke­a­saa­reen

 

Tii­na Judén

PUU­MA­LAN ve­sil­tä vii­me ke­sä­nä louk­kaan­tu­nee­na löy­det­ty sai­maan­norp­pa To­pi­as saa oman 200 ne­li­ö­met­ri­sen hyl­je­al­taan Kor­ke­a­saa­reen en­si ke­sä­nä. Kor­ke­a­saa­ren vil­lie­läin­sai­raa­las­sa hoi­dos­sa ol­leen To­pi­ak­sen al­las on val­mis ai­kai­sin­taan lop­pu­ke­säs­tä 2020.

Kor­ke­a­saa­ren hal­li­tus teki viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na pe­ri­aa­te­pää­tök­sen, et­tä eläin­tar­haan ale­taan ra­ken­taa ti­laa To­pi­ak­sel­le. Nor­pan pa­laut­ta­mi­nen ta­kai­sin Sai­maa­seen ei on­nis­tu­nut tau­ti­ris­kin vuok­si.

NORP­PA on Suo­men ai­noa ko­to­pe­räi­nen ni­sä­käs. Sik­si se on uha­na­lai­nen ja rau­hoi­tet­tu.

-Se on kuin Sai­maan kruu­nun­ja­lo­ki­vi, jos­sa on hyö­dyn­tä­mä­tön­tä po­ten­ti­aa­lia mat­kai­lun ja mo­nen muun­kin elin­kei­non sa­ral­la, sa­noo Sai­maan Norp­pak­lu­bin pu­heen­joh­ta­ja Os­si Kok­ki.

Nor­pat ovat myös kaik­ki eri­lai­sia yk­si­löi­tä. Toi­nen on ujom­pi ja arem­pi, toi­nen taas roh­kea esiin­ty­jä. Yk­si­löt on help­po tun­nis­taa täy­sin yk­si­löl­li­sis­tä kieh­ku­ra­ku­vi­ois­ta. Sik­si pu­hu­taan­kin kieh­ku­ra­hyl­keis­tä, jot­ka ovat jää­neet Sai­maal­le jää­kau­den lop­pu­ai­ka­na noin 8000 vuot­ta sit­ten eris­tyk­seen. Tätä la­jia ei ole mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa.

Ve­nä­jän­kie­len Njer­pa-sa­nas­ta tu­le­va ni­mi­tys ker­too imet­tä­väs­tä, viik­sek­kääs­tä ni­säk­kääs­tä, joka on köm­pe­lö jääl­lä, mut­ta ket­te­rä ve­des­sä.

Ossi Kokki on Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja. Hän näyttää Katosselällä paikkaa, jossa hyvällä tuurilla voisi olla norpan pesä.

Ossi Kokki on Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja. Hän näyttää Katosselällä paikkaa, jossa hyvällä tuurilla voisi olla norpan pesä.

SAI­MAAN Norp­pak­lu­bi ry:n pu­heen­joh­ta­ja Os­si Kok­ki ker­too, et­tä pian al­kaa norp­pien pe­sin­tä­ai­ka. Kuut­ti tar­vit­see suo­jak­seen pe­sän en­sim­mäi­si­nä viik­koi­naan. Sen emo imet­tää sitä noin kak­si kuu­kaut­ta.

Kä­vim­me Os­sin kans­sa kat­so­mas­sa, mil­lai­set olo­suh­teet il­mas­ton­muu­tok­sen vuok­si eri­tyi­sen läm­min tal­vi on nor­pil­le an­ta­nut tänä vuon­na.

-Muu­ta­mia päi­viä sit­ten ti­lan­ne näyt­ti mel­ko hy­väl­tä, kun tuli lun­ta. Nyt jään pääl­le on kui­ten­kin nous­sut vet­tä ja se nos­taa myös au­ki ole­vien ran­to­jen jään reu­naa. Pe­sä­paik­ko­ja on vä­hän, ar­vi­oi Kok­ki.

Löy­däm­me kui­ten­kin Ka­tos­se­läl­tä joi­tain ki­nok­sen al­ku­ja, joi­ta tuu­li ja lu­mi­sa­de on jääl­le muo­dos­ta­nut.

-Pie­ni­kin ki­nos ins­pi­roi norp­pa­e­moa. Sil­lä on luon­nol­li­nen viet­ti ra­ken­taa pe­sää, Kok­ki iloit­see.

Ka­tos­se­läl­lä on iso luon­non­suo­je­lu­a­lue, vä­hän kuin Ko­lo­ve­den kan­sal­lis­puis­to. Siel­tä löy­tyy kal­li­o­maa­lauk­sia ja ra­ken­ta­mat­to­mia ran­to­ja, sekä myös nor­pal­le otol­li­sia luo­to­ja ja hy­viä kal­li­oi­ta.

APU­A­KIN tar­vi­taan. Ka­tos­se­län alu­eel­la teh­dään pian tal­koil­la noin 10-12 apu­ki­nos­ta jääl­le so­pi­viin ja suo­jai­siin paik­koi­hin. Näi­hin apu­ki­nok­siin syn­tyy poi­ka­sia noin joka kol­man­teen.

-Vii­me ke­vää­nä Ka­tos­se­län alu­eel­la syn­tyi nel­jä kuut­tia. Tämä oli hyvä mää­rä, sil­lä kes­ki­ar­vo on noin 2-3 poi­kas­ta, Kok­ki tie­tää. Puu­ma­lan alu­eel­la syn­tyi yh­teen­sä 11 kuut­tia

Ko­kin mie­les­tä ke­vääl­lä on ilo et­siä nor­pan­pe­siä kal­li­oi­den ta­kaa.

-Se on sitä luon­non­suo­je­li­jan löy­tä­mi­sen iloa, kun nä­kee uu­sia kuut­te­ja.

Apu­ki­nos­ten te­koon lu­mi­ko­lil­la saa ryh­tyä vas­ta Met­sä­hal­li­tuk­sen eri­kois­lu­val­la, jota jo odo­tel­laan. Tal­koo­lai­sia tu­lee puu­ma­la­lais­ten li­säk­si Imat­ral­ta ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta.

Viime vuonna näihin aikoihin tässä oli norpan pesä.

Viime vuonna näihin aikoihin tässä oli norpan pesä.

KOK­KI toi­voo nyt tuul­ta ja lu­mi­my­räk­kää.

-Sa­tai­si vain lun­ta ja tu­li­si sel­lai­nen ”ma­ti­kan­ku­tu­ke­li”, niin saa­tai­siin pe­sä­ai­nes­ta.

Nyt ran­nat ovat kos­tei­ta ja apu­ki­nok­sien teko tu­lee ole­maan haas­teel­lis­ta, sil­lä soh­jos­ta tu­lee pelk­kä jää­möyk­ky.

Norp­pa on myös ku­nin­gas­kai­raa­ja, sil­lä se pys­tyy is­ke­mään rä­py­löi­den­sä kyn­net jään pin­taan ja pyö­räyt­tää ta­ka­rä­py­löil­lään it­sen­sä po­raa­maan, kuin kai­ra. Ve­den al­ta se saa jää­hän rei­än, jos­ta se pää­see hen­git­tä­mään tai nou­se­maan jään pääl­le.

NOR­PAN pi­tää käy­dä ve­den­pin­nal­la 20 mi­nuu­tin vä­lein, sil­lä se on ni­sä­käs. Se käy hen­git­tä­mäs­sä sään­nöl­li­ses­ti jopa nuk­ku­es­saan. Usein pin­nal­le nou­see vain ne­nän­pää ja sik­si sitä on vai­kea näh­dä eten­kin tal­vi­sai­kaan.

-Su­lis­sa ja vir­ta­pai­kois­sa nor­pan voi näh­dä tal­vel­la­kin, ku­ten meil­lä tuos­sa Ron­gon­sal­men los­sin väy­läl­lä.

Ron­gon­sal­men laut­taa oh­jaa­va Pasi Luo­ti­nen ker­toi, et­tä norp­pa on näyt­täy­ty­nyt sii­nä use­as­ti vii­me päi­vi­nä.

-Ke­säi­sin norp­pa leik­kii oh­jaus­vai­je­ril­la. Aja­es­sa olem­me va­ruil­lam­me sen leik­kien ta­kia, sa­noo Luo­ti­nen, joka sel­väs­ti pi­tää ky­sei­ses­tä vei­ja­ris­ta.

Ko­kin mu­kaan Sai­maan­nor­pan par­haat bon­gaus­pai­kat Puu­ma­las­sa ovat­kin Ka­tos­sel­kä, Tol­van­sel­kä, Vil­ja­kan­saa­ren ym­pä­ris­tö ja Liet­ve­den alue.

PUU­MA­LA-LEH­DEN Fa­ce­book-ky­se­lyn mu­kaan nor­pan on näh­nyt yli 30 hen­ki­löä Puu­ma­las­sa. Tämä ei ole tie­ten­kään koko to­tuus, sil­lä so­si­aa­lis­ta me­di­aa ei­vät käy­tä lä­hes­kään kaik­ki luon­nos­sa liik­ku­jat. Se on kui­ten­kin suun­taa an­ta­va pi­ka­gal­lup, jos­ta voi­daan pää­tel­lä, et­tä nor­pan on epäi­le­mät­tä näh­nyt tääl­lä use­am­pi.

Puu­ma­las­sa on noin 55-60 yk­si­lön norp­pa­kan­ta. Par­haat mah­dol­li­suu­det näh­dä norp­pa on heti jäi­den läh­dön jäl­keen, kun ne tu­le­vat vaih­ta­maan kar­vaa ja köl­löt­te­le­mään ran­ta­ki­vil­le.

-Au­rin­gon ult­ra­vi­o­let­ti­sä­tei­ly aut­taa kar­van­vaih­dos­sa. Norp­pa hie­roo turk­ki­aan ki­veen, kun kar­van­vaih­to ku­tit­taa sitä, ker­too Kok­ki.

Norppa eli kiehkuraishylje

● Suo­mes­sa on noin 400 norp­paa

● Sai­maan­nor­pan älyk­kyys on koi­ran älyk­kyys­ta­soa

● Se voi su­kel­taa yli 20 mi­nuut­tia

● Norp­pa pi­tää kiis­kis­tä, kuo­rees­ta, ah­ve­nes­ta, mui­kus­ta ja sär­ki­ka­lois­ta ja syö noin 1000 ki­loa ka­laa vuo­des­sa

● Norp­pa on edel­leen uha­na­lai­nen eläin ja sik­si suo­jel­tu - Nor­pan suo­je­lu on aloi­tet­tu vuon­na 1979

● Ai­kui­nen norp­pa pai­naa noin 40-90 kg ja on pi­tuu­del­taan 85-160 sent­tiä.

● Se on Suo­men ai­noa ko­to­pe­räi­nen ni­sä­käs

● Sen ai­noa vi­hol­li­nen on ih­mi­nen ja suu­rin uh­ka on huk­kua pyy­dyk­siin

● Nor­pan kyl­jis­sä on jo­kai­sel­la yk­si­löl­lä eri­lai­sia ren­kai­ta eli kieh­ku­roi­ta, jois­ta ne voi­daan tun­nis­taa