Han­na-Mari Tyr­väi­nen

Met­sä­hal­li­tuk­sen joh­ta­mat sai­maan­norp­pien pe­sä­las­ken­nat saa­tiin val­miik­si huh­ti­kuun ai­ka­na ja vii­mei­set pe­sä­paik­ka­su­kel­luk­set teh­dään täl­lä vii­kol­la.

Kaik­ki ha­vai­tut sai­maan­nor­pan pe­sä­pai­kat tar­kas­te­taan las­ken­to­jen jäl­keen vie­lä su­kel­ta­mal­la. Met­sä­hal­li­tuk­sen luon­to­pal­ve­luil­le pe­sä­poh­ja­tar­kas­tus­su­kel­luk­sia te­ke­vä WWF:n alu­e­vas­taa­va Is­mo Mart­ti­nen kävi poi­kas­pe­siä läpi vii­me lau­an­tai­na Liet­ve­del­lä.

Mart­ti­sel­la oli Pis­to­hie­kan lä­hei­syy­des­sä ole­vas­ta poi­kas­pe­säs­tä tark­ka gps-pai­kan­nus, jon­ka avul­la hän läh­ti käy­mään vie­rei­ses­sä saa­res­sa.

– Käyn kat­so­mas­sa, löy­tyy­kö poh­jas­ta is­tuk­kaa, mut­ta siel­lä voi ol­la jos­kus kuol­lut poi­ka­nen­kin. Toi­vot­ta­vas­ti ei. Täl­tä alu­eel­ta löy­tyi tal­vel­la muu­ta­ma sai­maan­nor­pan pesä, jois­ta yk­si oli poi­kas­pe­sä ja muut vaih­to­pe­siä, ker­too Mart­ti­nen.

– Kat­soin, et­tä poi­kas­pe­sän koh­dal­la on ai­ka sy­vää ja paik­ka on tar­kis­tet­ta­va su­kel­lus­lait­teil­la. Läh­de­tään saa­ren kär­keen jyr­kän kal­li­on ku­pee­seen, jos sii­hen sai­si ve­neen park­kiin, hän to­te­aa käyn­nis­tä­es­sään moot­to­rin.

Kan­na­nar­vi­oon liit­ty­vä täy­den­nysp­ro­jek­ti al­koi heti va­pun jäl­keen, kun Suur-Sai­maa va­pau­tui ko­ko­naan jäis­tä.

– Su­kel­luk­sia on teh­ty muu­ta­man päi­vän ajan. Meil­lä on jo­ku­nen is­tuk­ka pak­ka­ses­sa, mut­ta ei­hän me mil­lään kaik­kia löy­de­tä. Eh­kä hy­väl­lä tuu­ril­la puo­let, to­te­aa Mart­ti­nen.

Mart­ti­sel­la oli lau­an­tai­na su­kel­luk­sil­la mu­ka­na ty­o­pa­ri, jon­ka hän oli jät­tä­nyt ai­em­min toi­seen paik­kaan.

– Hän käy snork­laa­mas­sa yh­den luo­to­ryp­pään ym­pä­ri, mut­ta muu­ten käy­tän­nös­sä su­kel­luk­set teh­dään ai­na pa­reit­tain tai kol­mis­taan.

Ve­ne­mat­ka kes­tää muu­ta­man mi­nuu­tin ja saa­ren ku­peel­le pääs­ty­ään Mart­ti­nen kat­soo viis­to­kai­ku­luo­tai­mel­la jär­ven poh­jan muo­toa.

– Täs­sä on sy­vyyt­tä yh­dek­sän met­riä ja kal­lio tip­puu tosi jyr­käs­ti. Pesä on täs­sä koh­das­sa ja toi­sel­la puo­lel­la on iso kivi. Tämä näyt­täi­si myös, jos poh­jas­sa oli­si kuol­lut eläin. On­nek­si ei ole, hän to­te­aa.

Mart­ti­nen kat­soo ve­neel­le pai­kan ja käy kiin­nit­tä­mäs­sä sen puu­hun. Sen jäl­keen hän nos­taa su­kel­lus­lait­teen sel­kään ja lait­taa rä­py­lät jal­kaan.

– Käyn kat­so­mas­sa poh­jan läpi. Ve­den al­la me­nee vii­des­tä kym­me­neen mi­nuut­tiin. Tar­kis­tuk­set kes­tä­vät vä­hän ran­ta­tyy­pis­tä riip­pu­en. Iso osa ve­sis­tä on niin ma­ta­lis­sa ran­nois­sa, et­tä hom­ma on­nis­tuu jopa snork­laa­mal­la tai kah­laa­mal­la pin­nas­ta kat­sel­len. Sit­ten on täl­lai­sia, jos­sa saat­taa ol­la jyr­kän­ne ja al­la vet­tä 15 met­riä, to­te­aa Mart­ti­nen.

Pe­sä­poh­jien tar­kas­tus­su­kel­luk­set ovat ol­leet mu­ka­na Met­sä­hal­li­tuk­sen vi­ral­li­ses­sa kan­na­nar­vi­o­me­ne­tel­mäs­sä rei­lut kym­men vuot­ta, mut­ta Mart­ti­nen on teh­nyt pe­sä­su­kel­luk­sia jo 1990-lu­vun alus­ta läh­tien.

– Tein tätä omak­si ilok­si, kun har­ras­tin la­jia, mut­ta en tar­kas­ta­nut kaik­kia poi­kas­pe­siä. Tein oman las­ken­ta-alu­een tar­kas­tuk­set ja nyt tämä on tul­lut ihan sään­nön­mu­kai­sek­si.

Mart­ti­sen pe­sä­las­ken­ta-alue oli al­ku­ai­koi­na Puu­ma­lan­sal­mes­ta ete­lään, mut­ta hän on pyr­ki­nyt pie­nen­tä­mään sitä koko ajan.

– Meil­lä on nel­jä pe­sä­poh­ja­tar­kis­tuk­sia te­ke­vää su­kel­lus­ryh­mää. Minä su­kel­lan Luon­te­ril­la, Liet­ve­del­lä ja Ete­lä-Sai­maal­la. It­sel­lä­ni on tar­kis­tet­ta­via koh­tei­ta kol­mi­sen­kym­men­tä.

Sai­maan­nor­pat pe­si­vät yleen­sä suu­rin piir­tein sa­moil­la pai­koil­la.

– Nor­pat ovat hy­vin paik­kaus­kol­li­sia. Toki ve­den­kor­keus vai­kut­taa vä­hän, mi­hin lun­ta ki­nos­tuu, mut­ta pesä on ai­na­kin sa­mal­la alu­eel­la. On meil­lä sel­lai­si­a­kin naa­rai­ta, jot­ka syn­nyt­tä­vät joka vuo­si sa­man ki­ven juu­rel­la, to­te­aa Mart­ti­nen.

Su­kel­ta­ja lait­taa mas­kin kas­voil­le ja ka­to­aa ve­teen, ei­kä hä­nes­tä näy het­keen kuin kup­lia. Vii­den mi­nuu­tin ku­lut­tua hän nou­see pin­taa ja ker­too, et­tei pe­sä­pai­kal­la nä­ky­nyt mi­tään huo­les­tut­ta­vaa. Kal­li­on reu­nas­ta oli ku­lu­nut le­vää, jon­ka pe­rus­teel­la pesä oli si­jain­nut ky­sei­ses­sä pai­kas­sa.

-Paik­ka on oi­kea. Täs­sä on vä­hän kuu­tin kar­vo­ja, joka riit­tää var­mis­ta­mi­seen, et­tä täs­sä se on ai­na­kin kar­vo­jan­sa ir­ro­tel­lut. Hy­väl­lä to­den­nä­köi­syy­del­lä tämä ka­ve­ri on hen­gis­sä, hän to­te­aa pi­del­les­sään ve­del­lä täy­tet­tyä näy­te­pus­sia.

Mart­ti­nen ka­to­aa taas ve­teen ja su­kel­taa ta­kai­sin ve­ne­pai­kal­le.

– Kaik­ki tie­dot ra­por­toi­daan ja lai­te­taan exe­liin ylös, löy­tyi­kö mi­tään sekä vä­hän su­kel­lu­sai­kaa ja sy­vyyt­tä. Täs­sä ei ol­lut kuin var­men­nus pe­sin­näs­tä, to­te­aa Mart­ti­nen.

–Meil­lä me­nee su­kel­luk­sis­sa vie­lä muu­ta­ma päi­vä. Teem­me päi­vit­täin nel­jäs­tä vii­teen su­kel­lus­ta, riip­pu­en koh­tees­ta.

Kai­ken kaik­ki­aan su­kel­let­ta­via koh­tei­ta on Sai­maal­la noin sata eli kaik­ki syn­ty­neet poi­ka­set. Jo­kai­nen ryh­mä te­kee noin 25-30 su­kel­lus­ta.

Sai­maal­la syn­tyi vuo­si sit­ten en­nä­tyk­sel­li­set sata kuut­tia koko las­ken­ta­his­to­ri­an ai­ka­na. Sai­maan­norp­pa­kan­ta kas­vaa täl­lä het­kel­lä eri­tyi­ses­ti ete­läi­sel­lä Sai­maal­la.

– Jos siel­tä sata poi­kas­ta saa­daan var­mis­tet­tua tä­nä­kin vuon­na, niin se on hyvä tu­los, to­te­aa Mart­ti­nen.

Met­sä­hal­li­tus jär­jes­tää sai­maan­nor­pan pe­sä­las­ken­to­jen lop­pu­pa­la­ve­rin per­jan­tai­na 31.5. Sa­von­lin­nas­sa, jos­sa käy­dään läpi las­ken­to­jen ja pe­sä­paik­ka­su­kel­lus­ten tu­lok­set.

Li­sää ku­via verk­ko­ju­tus­sa.