Ma­ri­an­na Kals­ke

Kult­tuu­ri on elä­män­ta­pa. Näin suh­det­taan kult­tuu­riin ku­vai­lee He­le­na Ros­si. Hä­net pal­kit­tiin an­si­ok­kaas­ta työs­tään pai­kal­li­sen kult­tuu­rie­lä­män hy­väk­si Puu­ma­lan kult­tuu­ri­pal­kin­nol­la vii­me lau­an­tai­na ke­sän ava­jai­sis­sa.

Ros­si nou­si la­val­le vas­taa­not­ta­maan pal­kin­toa it­se val­mis­ta­mas­saan Hol­lo­lan kan­sal­lis­pu­vus­sa. Hän on hä­kel­ty­nyt saa­mas­taan huo­mi­o­no­soi­tuk­ses­ta, sil­lä hä­nen pol­kun­sa kult­tuu­rin sa­ral­la on ol­lut rön­syi­le­vä. Ros­si kui­ten­kin to­te­aa, et­tä jos­kus pro­jek­tit voi­vat tun­tua pie­nil­tä, mut­ta vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa niis­tä muo­dos­tuu ura.

– Pi­dän kaik­kein tär­keim­pä­nä sitä työ­tä, jon­ka olen teh­nyt las­ten ja nuor­ten kans­sa, hän sa­noo.

Puu­ma­lan kult­tuu­ri­pal­kin­toa on ja­et­tu vuo­des­ta 2015 läh­tien ja se myön­ne­tään kult­tuu­rin sa­ral­la an­si­oi­tu­neel­le pai­kal­li­sel­le toi­mi­jal­le. Pal­kin­non ja­koi­vat kun­nan mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Tuu­la Vai­nik­ka ja elin­kei­no­ke­hit­tä­jä Mir­ja­mi Lai­ti­nen.

– Osaa­jan ja in­noit­ta­jan kä­des­sä py­syy niin neu­la kuin kynä ja vä­ri­lii­tu. He­le­na on edis­tä­nyt suo­ma­lais­ta kan­sal­lis­pu­ku­pe­rin­net­tä ja val­mis­ta­nut usei­ta pu­ku­ja it­se­kin, He­le­na on tar­mo­kas te­ki­jä ja au­lis aut­ta­ja, jon­ka kä­den­jäl­ki nä­kyy ja tun­tuu puu­ma­la­lai­ses­sa kult­tuu­rie­lä­mäs­sä, Vai­nik­ka luki kun­ni­a­kir­jan teks­tiä pal­ki­tes­saan Ros­sia.

Luo­ka­no­pet­ta­ja­taus­tai­nen Ros­si on toi­mi­nut esi­mer­kik­si Puu­ma­lan tai­deyh­dis­tyk­ses­sä, Puu­ma­lan Ka­le­va­lai­sis­sa, Lin­tu­sa­lon Mar­tois­sa, Kaik­ki Puu­ma­lan puo­les­ta -pro­jek­tis­sa sekä tänä ke­sä­nä Saa­ris­to­ryh­män ke­sä­te­at­te­rie­si­tyk­sis­sä kuis­kaa­ja­na.

– Tääl­lä kun on näin vä­hän vä­keä, jou­tuu kaik­keen mu­kaan. Sit­ten kun mu­ka­mas jou­taa, ky­sy­tään kaik­keen. Sit­ten sa­noo ai­na joo ja se on me­noa, Ros­si sa­noo pil­ke sil­mä­kul­mas­sa.

Ros­si nä­kee, et­tä luo­va ajat­te­lu ja mo­ni­puo­li­suus ovat rik­kauk­sia, ei­kä it­se­ään kan­na­ta ra­joit­taa vain yh­teen kult­tuu­rin la­jiin. Ko­kei­le­mal­la voi löy­tää vaik­ka yh­tey­den it­seen­sä uu­del­leen.

– Ih­mi­set ek­sy­vät työ­e­lä­mäs­sä ihan kum­mal­li­sil­le po­luil­le, jot­ka ei­vät tun­nu omil­ta. Sit­ten voi pa­la­ta sel­lai­siin asi­oi­hin, jot­ka oli­vat sitä omaa ydin­tä lap­se­na ja nuo­re­na. Sitä pi­tää koko ajan vä­hän kai­vaa it­ses­tään.

Puu­ma­las­sa kult­tuu­rie­lä­mä on Ros­sin mu­kaan saa­nut uut­ta tuul­ta al­leen mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Tuu­la Vai­ni­kan myö­tä. Puu­ma­las­sa on hä­nen mie­les­tään eri­tyi­sen hie­noa se, et­tä kaik­ki ku­kat saa­vat kuk­kia. Esi­mer­kik­si te­at­te­ri­ryh­mä pe­rus­te­taan si­ten, et­tä kai­kil­le ha­luk­kail­le löy­tyy teh­tä­vää. Te­ki­jöi­tä on kui­ten­kin vuo­si vuo­del­ta vä­hem­män.

– Kun suu­ret ikä­luo­kat van­he­ne­vat, te­ki­jät­kin vä­he­ne­vät. Kaik­ki kyn­nel­le ky­ke­ne­vät ovat mu­ka­na, Ros­si sa­noo.

Ros­si on it­se­kin edel­leen mu­ka­na mo­nes­sa ja suun­ni­tel­mis­sa on jat­kaa niin kau­an kuin voi­ma­va­rat riit­tä­vät. Esi­mer­kik­si Ka­le­va­lai­sis­sa on jat­ket­ta­va, sil­lä pois­kaan ei pää­se, hän huo­maut­taa hy­myil­len. Ros­sin ko­to­na voi näh­dä merk­ke­jä ak­tii­vi­sen kult­tuu­rin­te­ki­jän elä­män­ta­vas­ta: etei­ses­sä odot­taa kas­se­ja joka läh­töön, joi­ta na­pa­taan vuo­ro­tel­len mat­kaan.

– On Ka­le­va­lais­ten kas­si, kan­sal­lis­pu­ku­kas­si, tai­deyh­dis­tys­kas­si ja kai­ken­lai­sia kas­se­ja, hän lu­et­te­lee.