Tiina Judén
Etelä-Savon aluehallitus pohti viikko sitten kokouksessaan hyte-työtä ja lähetti aluevaltuustolle laajan hyvinvointikertomuksen. Aluehallitus hylkäsi kokouksessaan myös Juvan kunnan oikaisuvaatimuksen, joka koski yleislääketieteen osaston lakkauttamista.
Alueellinen hyvinvointikertomus peilaa väestön tilaa. Maakunnan suuria haasteita ovat edelleen huumekuolemien suuri määrä nuorten sekä aikuisten liian vähäinen liikkuminen. Sen sijaan arjen turvallisuuden kokemus on maakunnassa hyvällä tasolla.
– Kiinnitin kertomuksessa huomiota siihen, että kuntien välillä on suuria eroja hyte-työssä. Eloisa on huolissaan, että osa kunnista on vetäytynyt hyten edistämisestä, vaikka se on lain mukaan hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk).
– Parempaan suuntaan menneitä asioita on muun muassa, että lasten ja nuorten kokemukset aikuisten fyysisestä väkivallasta ovat aiempaa vähäisempiä. Aikuisväestön suhteen ilon aihe on, että lihavuuden esiintyminen on aiempaa vähäisempää. Ikääntyneiden arjessa kokemus hoitajien ja lääkäreiden vastaanottopalvelujen riittävyydestä on aiempaa parempi, kertoo hyvinvointikoordinaattori Terho Korhonen.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden huolen aiheissa näkyvät mielen hyvinvoinnin haasteet, liian vähäinen liikkuminen ja ylipaino. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä on korkea. Perheiden hyvinvoinnin haasteista huolimatta 90 prosenttia esikouluikäisten lasten vanhemmista kokee perheen tulevaisuuden vaikuttavan hyvältä.
Puumalassa syrjäytymisriskissä olevien nuorten 18-24-vuotiaiden määrä vastaavan ikäisistä oli Etelä-Savon pienin eli 6,3%, kun se vaikkapa Rantasalmella oli 20,9 % ja Juvalla 14,1 %. Keskiarvon ollessa 17,8 %. Syrjäytymisriskissä oleviksi määritellään henkilöt, jotka eivät ole työssä, eivät opiskele, eivätkä ole varusmiespalvelussa.
Sen sijaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 18-34-vuotiaita on Puumalassa 2,4, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Luku on Etelä-Savon kunnista korkein. Alhaisin se on Juvalla 0,9 %. Keskiarvo on 1,5 % Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25-64-vuotiaiden määrä vastaavan ikäisestä väestöstä on Puumalassa 1,4 %, Juvalla 0,5 % ja keskimäärin 2,2% Etelä-Savossa.
Myös kuraattorien opiskelijamäärä/henkilötyövuosi nousi Puumalassa 436 oppilaaseen, keskiarvon ollessa 492. Sulkavalla opiskelijamäärä oli 135 ja Juvalla 410, Enonkoskella korkein eli 585.
Psykologien opiskelijamäärä henkilötyövuonna oli Puumalan peruskoulussa 581, Juvalla 427 ja Sulkavalla 270. Etelä-Savon keskiarvo oli 1059.
Puumalassa 2,8 % 0-17-vuotiaiasta lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Etelä-Savon keskiarvo on 2,4%. Lähialueilla suurin luku on Hirvensalmella 4,1%.
Lasten ja nuorten osalta Puumalan tiedot hyvinvointiraportissa olivat hieman puutteellisia, mutta mittareista ylipainon yleisyys nousi Etelä-Savon kärkeen, sillä se oli yleistä 43,2 % 7-12-vuotiaista puumalalaislapsista, Etelä-Savon keskiarvon ollessa 24,7%. Yläkouluikäisillä 13-16-vuotiaillakin ylipainon yleisyys on keskiarvon(26,4%) yläpuolella eli 32,5%. Arvot viittaavat liian vähäiseen liikkumiseen tai vääriin ruokatottumuksiin.
Move-mittauksessa 8.-luokkalaisista puolet saivat heikon fyysisen toimintakyvyn tulokset ja viidennen luokan oppilaista 27,3 %.
Huolta herättävää päihteiden tai tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista 8.-9.-luokkalaisten osalta, joita ei ole Puumalan osalta tilastoitu, mutta kokonaisuudessaan niiden määrä ikäluokasta on EteläSavossa 7,7 %. Ammatillisisa oppilaitoksissa luku nousee 16,6 % ja lukion 1.-2.luokkalaisilla se on 7%.
Mielialaan liittyvien ongelmien määrä on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. Etelä-Savossa niitä kertoo olevan jopa 21,5 % peruskoulun 4.- ja 5. luokan oppilaista. Puumalan osalta ei ole lukuja. Ammatillisen oppilaitoksen ensimmäisten kahden vuoden opiskelijoista 19,4% eteläsavolaisista kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, lukiolaisista jopa 25,9 %.
Sen sijaan myös myönteisiä tunteita kokeneita vahvaa positiivista mielenterveyttä koki 8.-9.-luokan oppilaista 23,4 %, ammatillisista opiskelijoista 25,5% ja lukiolaisista 22%.
Yleisesti myös yksinäisyys vaivaa monia, lukiolaisista joka viides tuntee itsensä yksinäiseksi. Liian lyhyet yöunet arkisin ovat yleisiä jopa yli kolmanneksella 8.-9.-luokkalaisista. Ammatillisista opiskelijoista yli puolet nukkuu arkisin alle 8 tuntia ja lukiolaisista 40,5 %.
Koululounasta ammattikoululaisista eivät syö päivittäin 40,2.% ja lukiolaisista 34,5%.
Raportin mukaan puumalalaiset ovat tervehampaisia, sillä 12-vuotiaista suun terveydenhuollon tarkastuksessa käyneistä 100 % oli tervehampaisia, kun Etelä-Savossa keskiarvo on 64%.
Yhden vanhemman perheitä on Puumalassa 30,9%. Luku on Etelä-Savon korkein.
Väestöennuste vuoteen 2030 mennessä on Puumalassa 0-6-vuotiaiden osalta 2,6 %, kun Etelä-Savon keskiarvo on 4. 16-24-vuotiaiden osuus 3,5%, kun Etelä-Savon keskiarvo on 8,5%. 25-64 vuotiaiden osalta ennuste näyttää 37,9 %. 75 vuotta täyttäneiden kohdalla lukumäärä nousee Etelä-Savon kuntien kärkeen 28,9 prosentillaan. Ikäihmisten osalta Etelä-Savon keskiarvo on 20,2 ja koko Suomen 13,2%. Yli 85 vuotta täyttäneitä kunnassamme on 6,4 % väestöstä.
Vuonna 2030 Puumalassa arvioidaan olevan noin 2053 asukasta. Luku on Etelä-Savon neljänneksi pienin Enonkosken, Pertunmaan ja Hirvensalmen jälkeen. Kaikkiaan Etelä-Savossa arvioidaan olevan 123 070 asukasta vuonna 2030.
Aikuisväestön suhteen huolena ovat päihteiden käyttö, liian vähäinen liikkuminen ja menetettyjen elinvuosien suuri määrä, jotka johtuvat muun muassa huumeista, alkoholista ja tapaturmista.
Ikääntyneiden suhteen huolen aiheita ovat arkitoimista selviytymisen ja itsestä huolehtimisen suhteen koetut haasteen. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös palveluiden riittävyyden turvaaminen koetaan haasteeksi.
Lainsäädännössä hyte-työn on säädetty kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiseksi tehtäväksi.
Kunnat ja Eloisa tukevat merkittävästi järjestöjä ja yhdistyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Järjestöt ja yhdistykset saivat kuntien ja hyvinvointialueen talousarviovaroista avustuksia vuosina 2023–2025 yhteensä 4 753 342 euroa.