Hanna-Mari Tyrväinen
TE-palveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta kunnan peruspalveluja. Suomeen muodostetaan 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä. Samaan aikaan astuu voimaan myös kotoutumislaki ja kunnille siirtyy kokonaisvastuu kotouttamisen edistämisestä.
Puumala kuuluu Mikkelin seudun työllisyysalueeseen, joka vastaa sekä henkilö- ja yritysasiakkaiden työn välitykseen liittyvistä palveluista sekä työllistämistä tukevista palveluista, jota kotouttaminen on.
Uuden palvelurakenteen tavoitteena on edistää ihmisten nopeaa työllistymistä ja lisätä elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta ja monipuolisuutta, sillä alueiden yritysten tarpeet tunnistetaan parhaiten kunnissa.
Puumalassa Koto24 -ohjelmaan perehtynyt ja kotoutumispalveluja tarjoava hankekoordinaattori Seija Paksun mukaan Puumalassa kotoutumispalveluiden tarve ei ole suuri. Puumalan kunta, maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskus solmivat vuonna 2022 kuntamallisopimuksen. Ukrainasta Suomeen saapuvien tilapäistä suojelua tarvitsevien määrä oli suuri ja kuntamallisopimuksen avulla haluttiin mahdollistaa pakolaisten majoittaminen vastaanottokeskusten lisäksi myös sopimuskuntiin. Pakolaismäärän tasaannuttua kuntamallisopimus päättyi vuoden 2023 lopussa.
– Sen kautta meille ei enää tule uusia maahanmuuttajia Ukrainasta, eikä muualtakaan. Kunnalla ei ole kiintiöpakolaisista sopimusta Ely-keskuksen kanssa, koska meillä ei riitä resurssit heidän vastaanottoon, sanoo Paksu.
Parhaimmillaan Puumalassa asui liki parikymmentä ukrainalaista. Osa heistä on muuttanut muualle Suomeen, muutama palasi takaisin Ukrainaan ja osa on työllistynyt lähialueen vihannes- ja marjatiloille.
– Tällä hetkellä paikkakunnalla asuu kuusi ukrainalaista. Kuntaan saapuneet ukrainalaiset ovat integroituneet hyvin Puumalaan ja lähikuntiin. Myös vauvauutisia on kuulunut, sanoo Paksu.
Yksi heistä on työsuhteessa maatilalla. Lisäksi on meneillään Suomen kielen opiskelua ja työharjoittelua varhaiskasvatuksessa.
Ukrainalaiset voivat rekisteröidä Puumalan kotikunnakseen, mikäli he ovat asuneet Suomessa vuoden.
– Onhan Puumala hyvä vaihtoehto ulkomailta tuleville. Meillä on hyvät peruspalvelut, pystymme tarjoamaan kotoutumispalveluita sekä yksilöllistä opastusta ja neuvontaa. Kunnantalon Kelahuoneessa onnistuu asiointi Kela-virkailijan ja etukäteen sovittaessa tulkin kanssa.
Kotoutuminen pitää sisällään laaja-alaista ohjausta, henkilökohtaista neuvontaa ja monipuolista tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Kaikkea, mitä tarvitaan ihmisen sopeutumiseen uuteen ympäristöön.
Kotoutumislain astuessa voimaan kuntien täytyy yhteistyössä eri toimijoiden ja organisaatioiden kanssa laatia kotoutumisohjelma, mihin jokainen sitoutuu vastuualueittain.
– Maahanmuuttajan saapuessa kuntaan neuvontaa tarvitaan aina. Varsinainen neuvontapiikki tulee siinä vaiheessa, kun Digi- ja väestötietovirasto on hyväksynyt kotikuntamerkinnän. Silloin maahanmuuttaja siirtyy vastaanottokeskuksen palveluiden piiristä kuntalaiseksi ja kunnan tarjoamiin palveluihin, sanoo Paksu
– Kun sanotaan, että kotoutumis- ja te-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille, mutta eihän meillä ole pienennä kuntana resursseja eikä sellaista osaamista, että pystyisimme ne täällä puhtaasti itse kuntana hoitamaan, mutta me voimme tukea Mikkelin seudun työllisyysaluetta.
Mikkelin seudun työllisyyspalvelut tulee tarjoamaan Puumalassa säännöllisesti lähipäiviä ja palvelua on saatavilla tarpeen mukaan.
Puumalassa muutokseen on valmistauduttu siten, että Te-palveluiden puolelta on vierailtu kunnan elinvoimatiimissä ja jatkossa yhteisen pöydän ääreen istutaan kerran kuukaudessa.
– Käytännön tasolla voimme työnhakijoille tai pitkäaikaistyöttömille ”täsmäpaikkaa”. Pystymme keskustelemaan yritysten tarpeista ja meillä on ollut hyviä valmentavia asioita ja hankkeita, joiden ympärille voisimme saada kohdantoa, toteaa elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen.
– Pienuus on potentiaalia, mutta pystymme ottamaan asioista eri tavalla koppia kuin kaupungeissa, joissa on enemmän työttömiä. Vuoropuhelua voi syntyä yrityskentän kautta.
Laitisen mukaan perusasiat ja tavoitettavuus pitää olla saatavilla omalla paikkakunnalla. Elinkeinotyössä se onnistuu hänen kauttaan ja tarvittaessa hän osaa neuvoa myös Mikkelin Uusyrityskeskuksen ja Leader-rahoituksen piiriin.
– Tässä on erityisesti pienellä kunnalla mahdollisuus. Jos ajatellaan pitkäaikaistyötöntä ja muita elämisen asioita, me pystymme oikeasti vaikuttamaan. Lopultahan kyse on ihmisestä, sanoo Laitinen.
Hän mainitsee esimerkkinä pienyrityksen, joka tarvitsee tietynlaista apua kolmena päivänä viikossa muutamaksi tunniksi, mutta se ei voi palkata vakituista työntekijää. Tämä ei ole monelle houkutteleva työpaikka, mutta kyseinen tehtävä voisi olla kiinnostava sellaiselle pitkäaikaistyöttömälle, jolla on tietynlaisia erityispiirteitä, kuten autisminkirjo.
– Hän voisi tehdä luurit korvilla keskittyneesti jotain tarkkaa työtä. Näin yrittäjä saisi työntekijän ja työntekijä arkeensa tärkeää sisältöä sekä tunteen työyhteisöön kuuluvuudesta. Meillä kaikilla on kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarve. Näitä tarinoita haluaisin tulevaisuudessa kuulla enemmän.
Laitisen mukaan työmarkkinoilla on arviolta ainakin 100 000 työtöntä, jotka voisivat työskennellä mukautetusti, kun vaan saataisiin luotua malli ja oikea tapa toimia. Hänen mielestään Te-muutos luo tähän mahdollisuuksia.
– He, jotka eivät voi keskivertoisesti tehdä täyttä työviikkoa, pääsisivät kiinni työelämään ja yrittäjä saisi tarvitsemansa avun. Tämän vuoksi henkilöt ja yritykset on tunnistettava sekä saatava heidät kohtaamaan. Tämän on meidän kaikkien elinvoimatyötä tekevien tehtävä mahdollistaa.
