Marianna Kalske
Eija Martikainen havahtui viime kesänä epämiellyttävään ongelmaan. Hänen asuinalueensa ympäristöstä löytyi sateiden jälkeen useita lehtokotiloita. Puutarhaharrastajana hän kauhistui ja päätti ryhtyä heti torjuntatoimiin, sillä kotilot ja etanat tuhoavat tehokkaasti puutarhakasveja, eikä hän halunnut kotiloiden leviävän vaivalla hoitamalleen pihalleen.
– Tänä vuonna alkukesä oli kuiva, mutta sateiden jälkeen kotiloita on löytynyt taas. Keräsin niitä naapurin kanssa tunnin läheiseltä tyhjältä tontilta ja löysimme satoja, Martikainen sanoo.
Martikainen ei siis suinkaan rajoita torjuntatoimia omalle pihalleen, vaan on käynyt keräämässä kotiloita myös lähialueilta, jotta ne eivät leviäisi sieltä hänen pihalleen. Kerätyt kotilot hän upottaa etikalla täytettyyn kanisteriin.
Martikainen arvelee, että hänen puutarhansa on säästynyt pahemmilta tuhoilta, sillä hän on aloittanut torjuntatoimet ajoissa ja jatkanut niitä sinnikkäästi.
Tehokkaimmaksi torjuntakeinoksi Martikainen on havainnut keräämisen ohella etanarakeet, joita hän käyttää omalla pihallaan. Hän on kokeillut myös koivutislettä, joka on grillihiilten valmistuksesta syntyvä sivutuote.
– Olen käyttänyt paljon rahaa kukkiin, joten jos voin jotain asian eteen tehdä, minähän kyllä teen, hän sanoo päättäväisesti.
Olutansan kaltaiset vippaskonstit saavat Martikaiselta tuomion. Olutansa kaivetaan maahan ja kotiloiden pitäisi ryömiä ansaan oluen houkuttelemina.
– Kokeilin olutansaa. Kaivoin purkin maahan ja uhrasin siihen yhden keppanatölkin. Ansa on edelleen paikoillaan, eikä yhtäkään kotiloa ole mennyt siihen.
Martikainen haluaa kannustaa ihmisiä jakamaan tietoa toisilleen kotiloiden ja muiden tuholaisten esiintyvyydestä, sillä vain siten puutarhojen tuholaiset saadaan torjuttua tehokkaasti.
– Kotilot syövät kukkien lisäksi hyötykasvit. Minusta asiasta pitäisi puhua enemmän, jotta jokainen tietäisi reagoida, hän sanoo.
Etana-asiantuntija, emeritusprofessori Heikki Setälän mukaan lehtokotiloiden kerääminen on tehokas torjuntakeino vain, jos asuinalueella vallitsee kollektiivinen ymmärrys torjunnan tärkeydestä ja kaikki osallistuvat kotilonpoistotalkoisiin.
– Aina on kuitenkin niitä, joiden pihat rehottavat. Jos yksikin piha pääsee ryöpsähtämään, kotilot leviävät muuallekin, hän alleviivaa.
Myös rautasulfaattia sisältävät rakeet ja koivutisle ovat Setälän mukaan tehokkaita. Koivutislettä hän suosittelee sivelemään etenkin kasvatuslaatikoiden reunoihin, jolloin kotilo kääntyy pois yrittäessään laatikkoon herkkujen perässä.
– Rautasulfaatti on etevä aine. Se on kotiloille vastustamattoman hyvän makuista, mutta kun kotilo syö sitä, sillä menee vatsa sekaisin, ja se kuivuu ja kuolee ripuliin.
Muita keinoja, kuten kahvinpuruja, hiekkaa ja kuparipeltiä mainostetaan, mutta Setälä ei pidä niitä erityisen tehokkaina. Kuparipelti on kallista ja hiekka sekä kahvinpurut lähinnä hidastavat kotiloa.
Lehtokotiloiden esiintyvyys vaihtelee paikallisesti ja Setälän mukaan niiden määrä on vähenemässä Suomessa. Syytä ei vielä varmasti tiedetä, sillä aiheesta ei ole tehty suomalaista tai pohjoismaista tutkimusta. Setälä uskoo, että syynä ovat sukkulamatoloiset, jotka tuhoavat kotiloita. Kotilokannan kasvaessa liian tiheäksi loiset leviävät tehokkaasti. Setälä arvelee, että myös kasvit ovat saattaneet oppia puolustautumaan paremmin lehtokotiloa vastaan pahanmakuisilla tai myrkyllisillä puolustusaineilla.
– Uskon, että kun kasveista saa vähemmän ravintoa tai ne sairastuttavat kotiloita, niiden riski tulla loisituiksi kasvaa entisestään. Mielestäni kasvien kehittämät puolustusaineet ja loiset ovat ensisijainen hypoteesi.
Vaikka lehtokotiloiden torjunta tulisi aloittaa keväällä, Setälä muistuttaa, ettei milloinkaan ole liian myöhäistä aloittaa taistelua puutarhojen ahmattia vastaan. Torjunnan aloittaminen loppukesästä saattaa tosin olla haastavampaa, sillä kotilot ovat ehtineet jo munia maahan.
– Täysikasvuiset tuottavat 50–100 munaa joka toinen viikko. Ei torjunnan aloittaminen kuitenkaan koskaan ole liian myöhäistä, vaikka munia jäisikin maahan, Setälä korostaa.
Onko kotiloissa sitten mitään hyvää tai hyödyllistä? Setälän mukaan laajassa mittakaavassa kotilot eivät hyödytä ympäristöä juuri mitenkään, ja puutarhoille niistä on sitäkin enemmän haittaa.
