8.6.2017
Kielletään kerralla kaikki, ettei jää kenellekään nokan koputtamista.
Viime viikkoina ovat taas puhuttaneet suomalaisten pysyvät kieltokohteet kuten alkoholi ja tupakka. Saako ruokakaupan oluttölkissä olla 5,5 prossaa vai vain 4,7? Tai saako parvekkeella tupakoida ja jos ei, niin miten sen estät?
No, muutama hajamiete lienee paikallaan. Aloitan helpommasta eli tupakasta, jonka kanssa katkaisin välit 45 vuotta sitten. Päästyäni eräiden mutkien kautta armeijasta RECINT-laatoilla totesin, että paluu yliopiston penkille ja perheellistyminen olivat liian hintava paketti salliakseen sellaisia paheita kuin tupakointi. Katkaisin välit Työmieheen ja huomasin varsin pian, että pölli suussa edes puuholkissa ei ollut elämälle välttämättömyys. Eikä Saimaa maistunut sen paremmalta. Moderneihin merkkeihin en ehtinyt juurikaan tutustua lyhyen rakkautemme aikana.
Mutta nyt kun tupakka-askit koristellaan malli Auschwitz -kauhukuvilla ja Isossa Britanniassa vain niillä - bränditkin jää askeista pois - niin miksei kielletä kessuttelua kokonaan? No siksi, että jokaisella on oikeus valintoihin ainakin periaatteessa, joskin isoveli voi valvoessaan vaikeuttaa valintoja. Suomi tupakoimattomaksi vuoteen 2030 mennessä? Kun näkisi…
Nuorison keskuudessa tupakointi on vähentynyt viime vuosina rajusti. Kun miehistä sotavuosina 76 prosenttia röyhytteli, nykynuorisosta enää 12-20 prosenttia riippuen siitä, mihin ikään raja vedetään. No, nuuskaaminen on lisääntynyt erityisesti jääkiekkoilijoiden keskuudessa, mutta koska laji on muualla Euroopassa jo kielletty eikä sillä ole lätkän MM-saumoja parantavaa vaikutusta kuin naapurin hannuhanhilassa, lienee ajan kysymys, kun sekin kielletään.
Ja sitten alkoholi. Siihen aikaan, kun isoisä varpusen osti, Suomessa oli kolmetoista vuotta kestänyt kieltolaki, jolla yritettiin pakkoraitistaa kansaa. Toisin kävi, kansa ryyppäsi entistä ankarammin ja humalahakuisemmin. Viinaa - käytännössä liki sataprosenttista pirtua - virtasi Virosta kuten tänä päivänä mäyräkoiria. Laivat uivat syvällä mennen tullen. Lastina sama määrä ihmisiä, sama määrä suomalaista olutta, joka käy Tallinnassa kääntymässä ja palaa sitten vähän myöhemmin samoilla laivoilla Suomeen juotavaksi.
Kielletään sekin! Valmistujaisviinat haettiin jo huhti-toukokuussa, mutta nyt, kun juhannus lähestyy, niin jo vain suomalaisen ikijanon sammuttajat ovat liikkeellä paketti- ja kuorma-autoin, että varmastikin jokaisen kokon jälkivartioon riittää kaljaveikkoja, nesteenpoistotarpeineen. Johan siinä on ympäristön pilaantumisvaarakin ilmeinen, kun osa käytetystä oluesta lirisee vesistöihin niitä rehevöittämään.
Viro nostaa portaittain alkoholiveroa kesästä lähtien, tavoitteena lähes suomalaistasoinen verokanta vuoteen 2020 mennessä. Mitä se hyödyttää? Alkomahoolikaupat siirtävät toimipisteet rajan pintaan Latvian puolelle ja kaljalastin haku hieman vaikeutuu. Mutta ostetaan kerralla sitten enemmän, että bensakulut kuittaantuu. Kielletään siis tämäkin porsaanreikä, vaikka armas kallis hallituksemme tähyääkin jo silmät kiiluen ihanuutta, että veljeskansa veropäätöksellään mahdollistaa alkoholiveron reippaan noston myös meillä. Pitäähän hinnanero säilyttää maiden välillä, ettei kansa pääse selviämään ihan käsiin.
Kielletään sekin! Alkoholiveron tarkoitushakuinen nostaminen siis, koska jo nyt 1,4 miljardin vuotuinen verotuotto on suurempi kuin 1,2 miljardin suuruiset alkoholihaitat. Veroahan on perusteltu nimenomaan haittojen hoitotarpeella, sinänsä hyvin ynnätty. Mutta veroa rapakasti nostamalla tilkittäisiin vain valtion tulevia sotevajeita, ei hillittäisi juomahimoa. Suomalainen aikuinen - siis yli 15-vuotias - juo puhtaaksi spriiksi muunnettuna vuodessa keskimäärin 10,8 litraa. Ja veropolitiikan onnistumista kuvaa sekin, että vaikka kotimaisen verotetun myynnin määrä laskee, omaehtoisen tuonnin määrä kasvaa, joten nollasummapeliksi menee.
Kansa on janoinen, kielletään siis sekin!
Toden puhuen nykynuoriso on esi-isiään viisaampi niin alkoholin kuin tupakankin suhteen. Kulutus laskee, ei dramaattisesti, mutta pikkuhiljaa. Nautintoaineiden käyttötyyli alkaa lähestyä eurooppalaista normikulutusta, sivistynyttä suhdetta kyseisiin tuotteisiin siis. Humalahakuisuudesta ollaan pääsemässä eroon.
Mihin minkäänlaisia kieltolakeja siis tarvitaan?
Kielletään nekin!
Timo Korppi