Marianna Kalske
Kaikki alkaa puhtaudesta ja oikeista työvälineistä. Joukko muovisiin essuihin ja suojakäsineisiin sonnustautuneita miehiä on kokoontunut pöydän ympärille seuraamaan Antti Laineen työskentelyä. Hän on saapunut Hurissaloon pitämään kalankäsittelykurssia, ja osallistujat kuuntelevat tarkasti ammattikalastajan kertoessa fileoinnin saloista.
Ahvenet, kuhat, säynävät, lahnat ja hauet lepäävät jääpedillä odottamassa vuoroaan. Laine leikkaa kalaa tottunein ottein ja kertoo osallistujille kalankäsittelyn tekniikoista. Suurelle osalle fileointi ja kalankäsittely on entuudestaan tuttua, ja kurssilta tultiin hakemaan ennen kaikkea uudenlaisia tekniikoita työhön. Pian kurssilaiset saavat kalat eteensä ja harjoittelu voi alkaa.
– Perusjutut ovat kaikilla hallinnassa. Jos muutamia uusia juttuja sisäistää, homma rupeaa sujumaan huomattavasti paremmin, Laine toteaa.
Pekka Luukkonen on aktiivinen kalastaja, ja kertoo perkaavansa kalaa viikoittain. Siitä huolimatta kurssilta jää käteen uusia veitsitekniikoita.
– Halusin nähdä, miten ammattilainen tämän tekee, ja miten se kävisi kätevämmin. Kun otin Antin jälkeen veitsen ja piikin, tuntui kuin ne olisivat olleet ensimmäistä kertaa käsissä.
Luukkosen pyydyksiin jää useimmiten ahventa ja haukea. Muikun kalastus alkaa heti verkkokalastuskiellon päättyessä kesäkuun loppupuolella. Kalojen käsittelyyn pätevät samat periaatteet kalalajista riippumatta, mutta joka kalalla on omat pienet niksinsä.
– Täällä tuli monta uutta niksiä. Toinen asia on, muistaako niitä enää huomenna kotona, Luukkonen lohkaisee.
Hän pitää kalankäsittelytaitoa tärkeänä ja ajattelee, että käsittely- ja fileointitaidon puute voi vähentää joissain kotitalouksissa kalaruokien laittoa.
– Voi olla, että jotkut haluavat ostaa valmiita fileitä, jos pyöreälle kalalle ei osata tehdä mitään. Olisi tärkeää, että ihmiset söisivät enemmän kalaa, hän sanoo.
Laine suosittelee hyödyntämään särkikaloja, kuten lahnaa vesien ollessa vielä viileitä. Makuhaittoja syntyy särkikaloihin vasta vesien lämmetessä ja kalojen uidessa yhä matalammissa vesissä. Keväällä lahna on kuitenkin hyvä ruokakala, josta syntyy vaikka kalapihvejä.
– Tänään harjoiteltavista kaloista hauki on helpoin ja tuottoisin käsiteltävä. Säynävät ja lahnat ovat taas kovaruotoisia ja siksi vaikeampia. Ne vaativat toistoja, ja välillä saksia avuksi, Laine sanoo.
Laineen mukaan kalankäsittelyn tärkeimpiä asioita ovat puhtaus, työjärjestys ja oikeat välineet. Kalan kuuluu kotikäsittelyssäkin liikkua kuin linjastolla, jotta kalan puhtaat ja likaiset osat eivät sekoitu. Laine selittää linjastoajattelua kurssilaisille ja pyyhkäisee välillä lastalla kalan jäänteitä pois muoviselta alustalta. Oikeastaan laatua ylläpitävä käsittely alkaa jo veneessä.
– Kalan laadusta huolehtiminen alkaa ensimmäisistä otteista, tainnutuksesta ja pistämisestä. Pyyntituoreena veri tulee heti pois lihasta. Fileointi voi tapahtua sitten rannassa tai kotona, Laine selittää.
Jos verta ei laske ajoissa, se jää kalan lihaan ja heikentää fileiden laatua.
Tyypillinen aloittelijan virhe on käsitellä kalaa huonoilla työvälineillä. Tasainen ja liikkumaton alusta sekä hyvät puukot ja kalapiikit varmistavat kalankäsittelyn sujuvuuden ja mukavuuden. Kyseessä on siis välinelaji.
– Homma onnistuu, kun perusvälineet ovat kunnossa, Laine sanoo.
Kalankäsittelytaito on Laineen mielestä katoavaa perinnettä, ja siksi hän toivoisi, että kalankäsittelyä tuotaisiin myös kouluihin opetuksen tai kalakerhojen muodossa.
– Täälläkin kurssilla keski-ikä taitaa olla yli 60 vuotta, Meille tulee iso ongelma siitä, etteivät nuoret osaa tehdä tätä hommaa. Ennen Puumalassa oli kalakerhoja, joissa opeteltiin myös käsittelyä, Laine pohtii.
Kuha ja ahven muuttuvat fileiksi Joachim Bussianin ja Seppo Reposen veisten alla. Molemmat ovat tottuneita kalankäsittelijöitä, ja kurssilta on tultu hakemaan uusia niksejä. Vaikka Bussian on kalastanut lapsesta asti, päivän aikana löytyi haastetta ja uusia tekniikoita.
– Itse tekeminen on paljon vaikeampaa kuin luulin, Bussian kommentoi fileoidessaan kuhaa.
Bussian on kasvanut Saksassa, ja kotipaikan läheisellä järvellä eli paljon ankeriaita, joita oli vaikea saada hengiltä. Tänä päivänä hänen poikansa ovat isää innokkaampia kalastajia, ja useimmiten pöytään päätyy haukea ja ahvenia.
– Minulle jää useimmiten ruuan valmistaminen.
Eläkepäiviään viettävä Reponen on puolestaan työskennellyt Ely-keskuksen kalatalousasiantuntijana, joten kalat ja niihin liittyvät ilmiöt ovat tuttuja. Vaikka hän ei ole käsitellyt kaloja työkseen, fileet syntyvät varmoin ottein. Aktiiviseksi kalastajaksi tunnustautuva Reponen kertoo, että tälläkin hetkellä katiskat ovat vedessä.
– Olen täällä vanhoja oppeja muistelemassa. Aika paljon on tullut vuosien varrella kalaa perattua. Syksyisin kuhafileitä ja keväisin ahventa. Juhannuksesta alkaa tietysti muikunkalastus, Reponen listaa.