Ma­ri­an­na Kals­ke

Kaik­ki al­kaa puh­tau­des­ta ja oi­keis­ta työ­vä­li­neis­tä. Jouk­ko muo­vi­siin es­sui­hin ja suo­ja­kä­si­nei­siin son­nus­tau­tu­nei­ta mie­hiä on ko­koon­tu­nut pöy­dän ym­pä­ril­le seu­raa­maan Ant­ti Lai­neen työs­ken­te­lyä. Hän on saa­pu­nut Hu­ris­sa­loon pi­tä­mään ka­lan­kä­sit­te­ly­kurs­sia, ja osal­lis­tu­jat kuun­te­le­vat tar­kas­ti am­mat­ti­ka­las­ta­jan ker­to­es­sa fi­le­oin­nin sa­lois­ta.

Ah­ve­net, ku­hat, säy­nä­vät, lah­nat ja hau­et le­pää­vät jää­pe­dil­lä odot­ta­mas­sa vuo­ro­aan. Lai­ne leik­kaa ka­laa tot­tu­nein ot­tein ja ker­too osal­lis­tu­jil­le ka­lan­kä­sit­te­lyn tek­nii­kois­ta. Suu­rel­le osal­le fi­le­oin­ti ja ka­lan­kä­sit­te­ly on en­tuu­des­taan tut­tua, ja kurs­sil­ta tul­tiin ha­ke­maan en­nen kaik­kea uu­den­lai­sia tek­nii­koi­ta työ­hön. Pian kurs­si­lai­set saa­vat ka­lat eteen­sä ja har­joit­te­lu voi al­kaa.

– Pe­rus­ju­tut ovat kai­kil­la hal­lin­nas­sa. Jos muu­ta­mia uu­sia jut­tu­ja si­säis­tää, hom­ma ru­pe­aa su­ju­maan huo­mat­ta­vas­ti pa­rem­min, Lai­ne to­te­aa.

Pek­ka Luuk­ko­nen on ak­tii­vi­nen ka­las­ta­ja, ja ker­too per­kaa­van­sa ka­laa vii­koit­tain. Sii­tä huo­li­mat­ta kurs­sil­ta jää kä­teen uu­sia veit­si­tek­nii­koi­ta.

– Ha­lu­sin näh­dä, mi­ten am­mat­ti­lai­nen tä­män te­kee, ja mi­ten se kä­vi­si kä­te­väm­min. Kun otin An­tin jäl­keen veit­sen ja pii­kin, tun­tui kuin ne oli­si­vat ol­leet en­sim­mäis­tä ker­taa kä­sis­sä.

Luuk­ko­sen pyy­dyk­siin jää useim­mi­ten ah­ven­ta ja hau­kea. Mui­kun ka­las­tus al­kaa heti verk­ko­ka­las­tus­kiel­lon päät­ty­es­sä ke­sä­kuun lop­pu­puo­lel­la. Ka­lo­jen kä­sit­te­lyyn pä­te­vät sa­mat pe­ri­aat­teet ka­la­la­jis­ta riip­pu­mat­ta, mut­ta joka ka­lal­la on omat pie­net nik­sin­sä.

– Tääl­lä tuli mon­ta uut­ta nik­siä. Toi­nen asia on, muis­taa­ko nii­tä enää huo­men­na ko­to­na, Luuk­ko­nen loh­kai­see.

Hän pi­tää ka­lan­kä­sit­te­ly­tai­toa tär­ke­ä­nä ja ajat­te­lee, et­tä kä­sit­te­ly- ja fi­le­oin­ti­tai­don puu­te voi vä­hen­tää jois­sain ko­ti­ta­louk­sis­sa ka­la­ruo­kien lait­toa.

– Voi ol­la, et­tä jot­kut ha­lu­a­vat os­taa val­mii­ta fi­lei­tä, jos pyö­re­äl­le ka­lal­le ei osa­ta teh­dä mi­tään. Oli­si tär­ke­ää, et­tä ih­mi­set söi­si­vät enem­män ka­laa, hän sa­noo.

Lai­ne suo­sit­te­lee hyö­dyn­tä­mään sär­ki­ka­lo­ja, ku­ten lah­naa ve­sien ol­les­sa vie­lä vii­lei­tä. Ma­ku­hait­to­ja syn­tyy sär­ki­ka­loi­hin vas­ta ve­sien läm­me­tes­sä ja ka­lo­jen ui­des­sa yhä ma­ta­lam­mis­sa ve­sis­sä. Ke­vääl­lä lah­na on kui­ten­kin hyvä ruo­ka­ka­la, jos­ta syn­tyy vaik­ka ka­la­pih­ve­jä.

– Tä­nään har­joi­tel­ta­vis­ta ka­lois­ta hau­ki on hel­poin ja tuot­toi­sin kä­si­tel­tä­vä. Säy­nä­vät ja lah­nat ovat taas ko­va­ruo­toi­sia ja sik­si vai­ke­am­pia. Ne vaa­ti­vat tois­to­ja, ja vä­lil­lä sak­sia avuk­si, Lai­ne sa­noo.

Lai­neen mu­kaan ka­lan­kä­sit­te­lyn tär­keim­piä asi­oi­ta ovat puh­taus, työ­jär­jes­tys ja oi­ke­at vä­li­neet. Ka­lan kuu­luu ko­ti­kä­sit­te­lys­sä­kin liik­kua kuin lin­jas­tol­la, jot­ta ka­lan puh­taat ja li­kai­set osat ei­vät se­koi­tu. Lai­ne se­lit­tää lin­jas­to­a­jat­te­lua kurs­si­lai­sil­le ja pyyh­käi­see vä­lil­lä las­tal­la ka­lan jään­tei­tä pois muo­vi­sel­ta alus­tal­ta. Oi­ke­as­taan laa­tua yl­lä­pi­tä­vä kä­sit­te­ly al­kaa jo ve­nees­sä.

– Ka­lan laa­dus­ta huo­leh­ti­mi­nen al­kaa en­sim­mäi­sis­tä ot­teis­ta, tain­nu­tuk­ses­ta ja pis­tä­mi­ses­tä. Pyyn­ti­tuo­ree­na veri tu­lee heti pois li­has­ta. Fi­le­oin­ti voi ta­pah­tua sit­ten ran­nas­sa tai ko­to­na, Lai­ne se­lit­tää.

Jos ver­ta ei las­ke ajois­sa, se jää ka­lan li­haan ja hei­ken­tää fi­lei­den laa­tua.

Tyy­pil­li­nen aloit­te­li­jan vir­he on kä­si­tel­lä ka­laa huo­noil­la työ­vä­li­neil­lä. Ta­sai­nen ja liik­ku­ma­ton alus­ta sekä hy­vät puu­kot ja ka­la­pii­kit var­mis­ta­vat ka­lan­kä­sit­te­lyn su­ju­vuu­den ja mu­ka­vuu­den. Ky­sees­sä on siis vä­li­ne­la­ji.

– Hom­ma on­nis­tuu, kun pe­rus­vä­li­neet ovat kun­nos­sa, Lai­ne sa­noo.

Ka­lan­kä­sit­te­ly­tai­to on Lai­neen mie­les­tä ka­to­a­vaa pe­rin­net­tä, ja sik­si hän toi­voi­si, et­tä ka­lan­kä­sit­te­lyä tuo­tai­siin myös kou­lui­hin ope­tuk­sen tai ka­la­ker­ho­jen muo­dos­sa.

– Tääl­lä­kin kurs­sil­la kes­ki-ikä tai­taa ol­la yli 60 vuot­ta, Meil­le tu­lee iso on­gel­ma sii­tä, et­tei­vät nuo­ret osaa teh­dä tätä hom­maa. En­nen Puu­ma­las­sa oli ka­la­ker­ho­ja, jois­sa ope­tel­tiin myös kä­sit­te­lyä, Lai­ne poh­tii.

Kuha ja ah­ven muut­tu­vat fi­leik­si Jo­ac­him Bus­si­a­nin ja Sep­po Re­po­sen veis­ten al­la. Mo­lem­mat ovat tot­tu­nei­ta ka­lan­kä­sit­te­li­jöi­tä, ja kurs­sil­ta on tul­tu ha­ke­maan uu­sia nik­se­jä. Vaik­ka Bus­si­an on ka­las­ta­nut lap­ses­ta as­ti, päi­vän ai­ka­na löy­tyi haas­tet­ta ja uu­sia tek­nii­koi­ta.

– It­se te­ke­mi­nen on pal­jon vai­ke­am­paa kuin luu­lin, Bus­si­an kom­men­toi fi­le­oi­des­saan ku­haa.

Bus­si­an on kas­va­nut Sak­sas­sa, ja ko­ti­pai­kan lä­hei­sel­lä jär­vel­lä eli pal­jon an­ke­ri­ai­ta, joi­ta oli vai­kea saa­da hen­gil­tä. Tänä päi­vä­nä hä­nen poi­kan­sa ovat isää in­nok­kaam­pia ka­las­ta­jia, ja useim­mi­ten pöy­tään pää­tyy hau­kea ja ah­ve­nia.

– Mi­nul­le jää useim­mi­ten ruu­an val­mis­ta­mi­nen.

Elä­ke­päi­vi­ään viet­tä­vä Re­po­nen on puo­les­taan työs­ken­nel­lyt Ely-kes­kuk­sen ka­la­ta­lou­sa­si­an­tun­ti­ja­na, jo­ten ka­lat ja nii­hin liit­ty­vät il­mi­öt ovat tut­tu­ja. Vaik­ka hän ei ole kä­si­tel­lyt ka­lo­ja työk­seen, fi­leet syn­ty­vät var­moin ot­tein. Ak­tii­vi­sek­si ka­las­ta­jak­si tun­nus­tau­tu­va Re­po­nen ker­too, et­tä täl­lä­kin het­kel­lä ka­tis­kat ovat ve­des­sä.

– Olen tääl­lä van­ho­ja op­pe­ja muis­te­le­mas­sa. Ai­ka pal­jon on tul­lut vuo­sien var­rel­la ka­laa pe­rat­tua. Syk­syi­sin ku­ha­fi­lei­tä ja ke­väi­sin ah­ven­ta. Ju­han­nuk­ses­ta al­kaa tie­tys­ti mui­kun­ka­las­tus, Re­po­nen lis­taa.