Hanna-Mari Tyrväinen
Siltakemmakoita on vietetty jo 30 kertaa ja tapahtumasta on tullut monelle kävijälle vuosien perinne. Jurvan perhekunta on tottunut viettämään siltakemmakkaviikonlopun yhdessä ja Lea Jurvan piha on usein kuin yksityinen karavaanialue, kun seitsemän lasta perheineen ja ystävineen saapuvat Puumalaan. Väkeä on useita kymmeniä.
Tälläkin kertaa väkeä on talo ja terassi täynnä. Osa on tullut paikalle jo alkuviikosta ja myöhäisimmät ovat saapuneet paikalle lauantaina.
– Tässä on leirintäalue. Ennen meillä oli pihalla puolijoukkuetelttojakin, mutta ei enää, toteavat terassilla istuskelleet miehet.
Ovesta sisään astuttaessa puheensorina täyttää koko talon.
– Vanhemmat tytöt tulevat aina alkuviikosta ja sitä mukaa vieraita alkaa saapua joka päivä. En tiedä, paljonko meitä nyt tulee, mutta näitä minun ihan omia on 75 henkilöä. Siinä on lapset ja lastenlapset, jo neljä sukupolvea. Sitten heillä on jo tyttö- ja poikaystävät, kertoo seitsemän lapsen äiti Lea Jurva.
– Omaa väkeä on niin paljon. Sitten täällä on heidän ystäviään ja muutamia työkavereita, jotka tulevat tänne mielellään jo ihan automaattisesti.
Kemmakkavieraita oli tullut ainakin Ilomantsista, Klaukkalasta, Lappeenrannasta, Mikkelistä, Sulkavalta ja Rantasalmelta.
– Vuosia sitten meillä oli pihalla telttoja ja yksi pariskunta tuli kysymään, onko tämä joku yleinen leirintäalue, he kun eivät löydä kirkonkylältä mistään leirintäpaikkaa. Sanoin, että kyllä tämä on ihan yksityisaluetta. Nythän mekin ollaan vaurastuttu ja meillä on asuntoautoja, nauraa Jurva.
Siihen aikaan, kun väkeä oli vähemmän, Jurva vastasi nuorison muonittamisesta ja hän myös vahti vanhinten tyttärien lapsia.
– Nyt minä en tee enää mitään muuta kuin odotan valmista. Vähän tietysti paikkoja järjestelen. Kaisu on hoitanut kaikki asiat, toteaa 88-vuotias Lea.
Kaisu Kaarnajoki kertoo käyneensä Siltakemmakoilla parikymppisestä asti. Kemmakoita on takana jo niin monet, ettei hän suoranaisesti edes muista mitään yksittäisiä kertoja.
– Silloin, kun Cheek oli täällä, sehän ei ollut vielä ollenkaan sellainen iso juttu kuin vasta vähän myöhemmin. Kaiken maailman bändit on tullut kuunneltua, hän kertoo.
Kaarnajoen puhelimessa on kemmakkakuvia vuodelta 2017 asti.
– Eilen esiintyi Neljä Ruusua ja minulla on kuva myös vuoden 2019 keikalta, kun bändi oli täällä edellisen kerran. Aste piti silloin ilmaiskeikan päivällä kemmakkateltassa, hän toteaa kuvia selatessaan.
Kuvia löytyy myös koronapandemian ajalta, kun tapahtuma-alue oli jaettu eri lohkoihin koronarajoitusten vuoksi.
– Me jouduimme aitojen eri puolille. Sitten joku porukasta hokaisi meidät ”rahvaiden puolelta” ja he ovat ihan innoissaan, nauraa Kaarnajoki.
Leena Jurvalla ja Jukka Ruuskasella on ikimuistoinen kemmakkayö vuodelta 2011, sillä he menivät silloin naimisiin.
– Lehdessä etsittiin heinäkuussa sellaisia pariskuntia, jotka menisivät naimisiin Siltakemmakoilla. Mietimme sitä mieheni kanssa ja soitin sitten Puumalan seurakuntaan. Meitä oli kaikkiaan viisi paria ja vihkimisiä tehtiin nonstoppina, kertoo Leena Jurva.
Häät olivat sukulaisille salaisuus, joka paljastettiin vasta Lea Jurvan syntymäpäivillä kahvipöytään laitetulla kutsukortilla, jossa kaikki toivotettiin tervetulleiksi heidän vihkitilaisuuteen kello 23.
– Ainoastaan tyttäreni Pauliina Uimonen tiesi niistä. Kaikki tulivat kirkkoon ja meitä oli hirmu iso porukka. Sanoin, ettei tarvitse pukeutua erikoisesti, vaan niihin vaatteisiin, millä he aikovat mennä Siltakemmakoille.
Hääparilla oli juhlavaatteet seurakuntakodilla valmiina, jotka he lähtivät vaihtamaan päälleen heti Aikakoneen keikan jälkeen. Morsiamella oli vihkitilaisuudessa 50-luvun hihaton kotelomekko ja valkoiset saappaat sekä kruunu. Vihkiminen kesti 20 minuuttia, jonka toimitti Helena Castrén.
– Ei siellä valokuvia juurikaan otettu. Ainut kuva, jonka olen saanut, on Puumala-lehdessä olleesta lehtijutusta tullessamme vihkitoimituksesta.
Hääpäivänä satoi vettä kaatamalla ja vieraille tarjottiin seurakuntakodin pihalla tuulihattuja, vaahtokarkkeja ja kuoharia.
– Kirkosta tullessamme kaikki olivat kaaressa pöytien ympärillä. Siten skoolattiin, syötiin herkkuja ja lähdimme Siltakemmakkatelttaan katsomaan Yötä. Kyllä riitti onnittelijoita. Maanantaina tulee 13-vuotishääpäivä, mutta me ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä jo 34 vuotta.