Tii­na Judén

Vil­ja­kan­saa­ren Kyl­li­ön­jär­vel­tä kaa­tui ve­si­kas­vil­li­suut­ta vii­me vii­kon­lop­pu­na kym­me­nien trak­to­ri­kuor­mien ver­ran. Tal­koo­työ­läi­siä oli enem­män kuin Hen­kan Hel­pin yrit­tä­jä Hen­ri Les­ki­nen on näis­sä hom­mis­sa kos­kaan näh­nyt. Kyl­li­ön­jär­ven ve­sis­tön kun­to al­koi huo­les­tut­taa mök­ki­läi­siä ja ran­nan va­ki­tuis­ta asu­kas­ta Kat­ja Val­tos­ta jo­kin vuo­si sit­ten. Myös mat­kai­lu­y­rit­tä­jät Ee­ro ja Ma­ri­na Lap­pa­lai­nen poh­ti­vat, mi­ten jär­ven ti­laa voi­si en­nal­lis­taa yh­des­sä.

– Yk­si­tyi­set ih­mi­set ei­vät saa ve­sis­tö­jen kun­nos­ta­mi­seen avus­tuk­sia, jo­ten pää­tim­me pe­rus­taa yh­dis­tyk­sen, Kyl­li­ön­jär­ven hoi­to­yh­dis­tyk­sen vuon­na 2022, sa­noo Ee­ro Lap­pa­lai­nen.

Hän ker­too ol­leen­sa Ely-kes­kuk­seen yh­tey­des­sä ve­sis­tö­jen ti­las­ta en­sim­mäis­tä ker­taa jo 7-8 vuot­ta sit­ten.

Kyl­li­ön­jär­vi on 110 heh­taa­rin ko­koi­nen jär­vi, jon­ka ran­noil­la on 36 kiin­teis­töä. Näis­tä iso osa on va­paa-aja­na­sun­to­ja ja ai­no­at va­ki­tui­set asuk­kaat ovat Kat­ja Val­to­nen per­hei­neen.

– Olem­me asu­neet Kyl­li­ön ran­nal­la jo 17 vuot­ta. Jär­vi on lap­suu­den ko­ti­jär­ve­ni . Jo pie­ne­nä ha­lu­sin tu­tus­tua mah­dol­li­sim­man mo­niin mök­ki­läi­siin ja mie­tin kei­no­ja, mi­ten ta­pai­sin hei­tä. Nyt tä­män hank­keen myö­tä lä­hes kaik­ki al­ka­vat ol­la tut­tu­ja, Kat­ja Val­to­nen ker­too.

Ve­si­kas­vil­li­suu­den pois­to­tal­koi­siin oli­kin tul­lut rei­lut 30 ah­ke­raa ve­sis­tön puh­dis­ta­jaa sekä en­nal­lis­ta­mi­seen pe­reh­ty­nyt Hen­ri Les­ki­nen. Am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sel­la jär­vi­ruo­koa kaa­tui noin vii­si heh­taa­ria päi­väs­sä. Tal­koo­po­ruk­ka oli As­ko Löp­pö­sen oh­jak­sis­sa, sil­lä Löp­pö­nen on va­paa­eh­toi­ses­ti an­ta­nut met­sä­ko­neen­sa ja muu­ta ka­lus­toa vii­kon­lo­puk­si jär­ven puh­dis­ta­mi­seen. Jär­vel­lä hän ajoi poi­kan­sa Jyri Löp­pö­sen kans­sa su­per­ve­ne­neek­si ni­mi­tet­tyä ve­net­tä, jos­sa oli suu­rin ha­ra­va edes­sä. Sil­lä työn­net­tiin jär­vi­ruo­koa koh­ti ran­taa, jos­sa sitä ot­ti vas­taan me­tal­li­ha­ra­val­la jär­vel­lä mök­kei­le­vä Timo Par­ti­nen. Myös Kat­ja Val­to­sen puo­li­so Las­se ja ja hei­dän poi­kan­sa Timi Kon­ti­nen toi­vat omal­la ve­neel­lään ni­pun jär­vi­ruo­koa ran­taan. Sii­tä se nos­tet­tiin trak­to­rin kyy­tiin ja pel­lol­le lä­ji­tet­tä­väk­si.

Hen­ri Les­ki­nen on ra­ken­nel­lut it­sel­leen ve­si­työ­ko­neen, joka leik­kaa jär­vi­kas­vit poik­ki. Kyl­li­ön­jär­ven hoi­to­yh­dis­tys käyt­tää Elyn tu­ki­ra­haa, jota on saa­tu hank­kei­siin, jois­sa on mu­ka­na muun mu­as­sa kos­teik­ko­jen pe­rus­ta­mi­nen. Tänä ke­sä­nä Jär­vi­kan­nak­sel­le teh­tiin alu­een en­sim­mäi­nen kos­teik­ko, jota Elyn vir­ka­mie­het ovat tu­los­sa tar­kas­ta­maan 10. syys­kuu­ta.

Ete­lä-Sa­von Elyn li­säk­si tär­kei­tä yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta ovat ol­leet Puu­ma­lan kun­ta, Rai­ja ja Os­si Tuu­li­ai­nen sää­tiö, Itä-Puu­ma­lan osa­kas­kun­ta, Puu­ma­lan ka­la­ta­lou­sa­lue ja OP Suur-Savo.

Ely-kes­kus on seu­ran­nut jo 1970-lu­vul­ta läh­tien ve­sien laa­tua, mut­ta nyt seu­ran­ta on ti­he­äm­pää.

– Ve­den­laa­tu on ha­vait­tu hy­väk­si jär­ves­tä otet­tu­jen näyt­tei­den pe­rus­teel­la, jo­ten ei tämä ole mi­tään hä­tä­pa­niik­ki­hom­maa. Py­rim­me kui­ten­kin sii­hen, et­tä vesi py­syi­si hy­vä­nä vie­lä tu­le­vil­le­kin su­ku­pol­vil­le, sa­noo Val­to­nen.

– Jär­ves­tä nos­tet­ta­van jär­vi­ruo­kon mu­ka­na läh­tee val­ta­vas­ti ei hyö­dyl­li­siä ra­vin­tei­ta. Kas­vi­jät­tees­sä on muun mu­as­sa typ­peä ja fos­fo­ria, jot­ka ei­vät tee hy­vää ve­den laa­dul­le. Nii­den pois­to on hyö­dyl­li­sek­si ha­vait­tu ja ve­si­kin liik­kuu pa­rem­min. Vai­kut­taa­han se elä­män­laa­tuun­kin, jos säh­kö­moot­to­ril­la ei pää­se enää kais­li­kon läpi, sa­noo Ee­ro Lap­pa­lai­nen.

Hän muis­tut­taa, et­tä koko hom­ma oli­si kui­ten­kin tur­haa, jos met­sään ei teh­täi­si kos­teik­ko­ja. Kos­teik­ko on luon­non oma suo­da­tin. Kun ve­den vir­taus hi­das­tuu kos­tei­kois­sa, niin ve­des­sä ole­va kiin­to­ai­nes las­keu­tuu kos­tei­kon poh­jal­le. Ve­si­kas­vit sekä nii­den ja ri­su­jen pin­nal­la elä­vät bak­tee­rit ja muut mik­ros­koop­pi­set eli­öt nap­paa­vat kiin­ni ra­vin­tei­ta, mikä vä­hen­tää mer­kit­tä­väs­ti ra­vin­tei­den kul­keu­tu­mis­ta ve­sis­töi­hin.

Kos­tei­kot tar­jo­a­vat myös ve­si­lin­tu­jen poi­ka­sil­le so­pi­via eli­nym­pä­ris­tö­jä, mikä tur­vaa ve­si­lin­tu­kan­to­ja ja hi­das­taa luon­to­ka­toa.

Alus­sa Sai­maan ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tys (SVSY) aut­toi pal­jon Kyl­li­ön­jär­ven hoi­to­yh­dis­tys­tä ja an­toi kul­lan ar­voi­sia neu­vo­ja. Ny­ky­ään hoi­to­yh­dis­tys mit­taa sään­nöl­li­ses­ti ve­den nä­kö­sy­vyyt­tä ja vä­lit­tää tie­dot Ely-kes­kuk­sel­le.

– Täl­lä het­kel­lä ve­den nä­kö­sy­vyys on kak­si met­riä. Tänä ke­sä­nä ve­den laa­tu on ol­lut mo­nen mie­les­tä pa­rem­pi. Puu­ma­las­sa on erit­täin ha­lut­tua ja tär­ke­ää, et­tä ve­det py­sy­vät puh­tai­na, Val­to­nen pai­not­taa.

Ete­lä-Sa­von Ely-kes­kuk­sel­la pyö­räh­tää vuo­sit­tain käyn­tiin noin pa­ri­kym­men­tä ve­sis­tö­kun­nos­tus­han­ket­ta, jo­hon Ely myön­tää avus­tus­ta. Kyl­li­ön­jär­ven kah­des­sa hank­kees­sa Ely-kes­kus on ol­lut osit­tain ra­hoit­ta­mas­sa eli myön­tä­nyt ku­lui­hin 50 % tu­kea ja puo­let on yh­dis­tyk­sen omaa ra­haa ja tal­koo­työ­tä.

– Tal­koo­töil­lä voi­daan kor­va­ta oma­ra­hoi­tu­so­suut­ta, sa­noo Ete­lä-Sa­von Ely-kes­kuk­sen ve­sis­tö­a­si­an­tun­ti­ja Las­se Hä­mä­läi­nen.

Hä­mä­läi­nen ker­too, et­tä suu­rin osa Ete­lä-Sa­von ve­sis­töis­tä on eko­lo­gi­sel­ta luo­kal­taan joko eri­no­mai­se­sa tai hy­väs­sä ti­las­sa.

– On­gel­ma­koh­tei­ta on ai­ka vä­hän. Ne ovat yk­sit­täi­siä ve­si­muo­dos­tu­mia, jot­ka ovat al­le hy­vän luo­ki­tuk­sen. Hank­keet ovat­kin pai­not­tu­neet lä­hin­nä hy­vän eko­lo­gi­sen ti­lan yl­lä­pi­tä­mi­seen, Hä­mä­läi­nen ker­too.

Hän kiit­te­lee, et­tä Kyl­li­ön­jär­vel­lä on ak­tii­vi­nen ja yh­tei­söl­li­nen po­ruk­ka, joka on te­teut­ta­nut vies­tin­tää­kin kii­tet­tä­väl­lä ta­val­la.

En­nal­lis­ta­mis­töi­hin eri­kois­tu­nut Hen­ri Les­ki­nen ker­too, et­tä jär­vi­ruo´ol­le oli­si käyt­töä myös kor­vaa­maan tur­ve­tuo­tan­non ala­sa­joa. Käyt­tö­tar­koi­tus­ten kek­si­mi­ses­sä vain mie­li­ku­vi­tus on ra­ja­na. Joku haa­vei­lee jär­vi­ruo­ko­ka­tos­ta, toi­nen ma­tos­ta.

– Ve­sis­töt kes­tä­vät tie­tyn kuor­man ja sit­ten sel­kä­ran­ka pet­tää. Jos kuor­mit­tu­mi­nen pää­see purs­kah­ta­maan yli, niin sit­ten al­kaa ol­la jo lii­an myö­häis­tä. Em­me näe riit­tä­väs­ti, mitä ve­den alai­ses­sa maa­il­mas­sa ta­pah­tuu, Les­ki­nen poh­tii.

Hän ha­lu­aa säi­lyt­tää puh­taat ve­sis­töt myös lap­sil­leen ja toi­voo, et­tä sai­si vä­hän pa­ran­nel­tua nii­den ti­laa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le. Les­ki­sen seu­raa­vat pro­jek­tit odot­ta­vat jo Pol­vi­jär­vel­lä ja Sul­ka­val­la. Jär­vi­ruo´on pois­to­se­son­ki kes­tää yleen­sä hei­nä­kuus­ta syys­kuul­le.

– Täs­sä ko­ros­tuu yh­tei­söl­li­syys. Oli iha­na näh­dä il­lal­la iloi­sia kas­vo­ja, kun jär­vi al­kaa näyt­tää en­ti­sel­tään. Tämä ko­e­taan yh­tei­sek­si asi­ak­si, sil­tä lu­paa tie­dus­tel­les­sa se saa­tiin kai­kil­ta maa­no­mis­ta­jil­ta, sa­noo Val­to­nen.

– Sitä vas­tus­tus­ta­kin on, mut­ta ne ovat nii­tä, jot­ka vas­tus­ta­vat kaik­kea, sa­noo pal­jon Itä-Suo­men ve­sis­tö­jä puh­dis­ta­nut Les­ki­nen.