Menotaso on ollut poikkeuksellisen korkea. Metsätalouden tuotot 2017-2020 noin miljoona euroa.
Puumalan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anne Kietäväinen on pyytänyt Puumalan entistä kunnanjohtajaa Matias Hildeniä kirjoittamaan benchmark-analyysiin Puumalan seurakunnan taloustilanteesta verrattuna muihin lähialueen seurakuntiin. Vertailun tarkoitus on löytää eroavaisuudet, joista johtuen organisaation talouden rakenne ja tasapaino poikkeaa muista organisaatioista, joko myönteisesti tai kielteisesti.
-Raporttini tarkoitus on verrata Puumalan seurakuntaa vastaaviin toisiin organisaatioihin. Olennaisinta on selvittää, että jos talous on kokonaisuutena heikompi, niin mistä syyt johtuvat. Kunnissakin etsitään joskus lääkkeitä vääriin sairauksiin, Hilden sanoo.
Hilden kirjoittaa raportissaan, että seurakuntien talouksien keskinäistä vertailua voidaan pitää selvästi helpompana kuin kuntien, johtuen varsinkin siitä, että seurakuntien palvelutarpeet eivät kuntien tapaan vaihtele yhtä merkittävästi esimerkiksi asukkaiden ikärakenteen tai sairastavuuden vuoksi.
Hilden ei hallintotieteilijänä halua ottaa kantaa siihen onko yhdistyminen Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan järkevää vai ei, vaan antaa kirkkovaltuuston hoitaa tehtävän. Tällaiseen lausuntoon annetaan mahdollisuus lokakuun alkuun mennessä. Hildenin raportti on kuitenkin lähetetty kirkkoherra Helena Castrénin lisäksi tulevalle vs. kirkkoherralle Olli Vuoristo-Watialle, talouspäällikölle Terhi Salolle sekä luottamushenkilöille ja Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin. Piispa Seppo Häkkinen on sen vastaanottanut ja siitä kiittänyt.
-Piispa vastasi viestiini, että tällainen aineisto olisi arvokas kaikille seurakunnille. Luottamushenkilöiden kanssa olemme vapaamuotoisesti keskustelleet toimenpiteistä, mitä voisimme vielä tehdä jo ennen piispan vierailua kirkossa. Pyysin tätä raporttia osoittaaksemme tuomiokapitulille, että tilanteemme ei ole toivoton ja talouden tasapainottaminen on mahdollista, sanoo Anne Kietäväinen.
Toimintakatteessa on Hildenin raportin mukaan noin 90 000 - 130 000 euron tehostamispotentiaali. Analyysin mukaan seurakunnan käyttötalouden tasapaino on ollut viime vuosina heikko ja vuosikate matala. Tähän syynä on seurakunnan poikkeuksellisen korkea menotaso, joka on ylittänyt korkean tulotason erotuksen suhteessa muihin seurakuntiin. Jäsentä kohden Puumalan seurakunnan menot (451 €/jäsen) olivat 126 euroa (38 %) suuremmat kuin Sulkavalla, 66 euroa suuremmat kuin Hirvensalmella (17 %) ja 185 euroa (70 %) suuremmat kuin Juvalla.
Raportissa on vertailtu Puumalan seurakuntaa Sulkavan, Mäntyharjun, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Ruokolahden ja Mikkelin seurakuntiin. Vertailussa kävi ilmi, että Puumalan seurakunnan henkilöstökulut olivat 50 000 euroa suuremmat kuin Sulkavan seurakunnan. Myös muissa menolajeissa kulutaso oli Sulkavan seurakuntaa korkeampi. Esimerkiksi viestintäkulut olivat yli 30 000 euroa suuremmat.
-Menothan jaetaan tulospaikoittain, mutta tuossa ne näkyvät yhtenä kokonaissummana ja kirjauskäytännöt saattavat vaihdella seurakunnittain. Tuohon summaan on saatettu kirjata myös erilaisia painatuksia, julkaisuja, julisteita tai muuta sellaista, sanoo nykyään talouspäällikkönä toimiva Terhi Salo.
Kietäväinen on sitä mieltä, että toiminta painottuu liikaa kesään ja vapaa-ajanasukkaisiin.
-Vaikka tämä on kirjattuna strategiassa, ei se voi olla ykkösasia. Moni paikallinen ei kesällä ehdi tapahtumiin, koska on niin ylityöllistettynä. Kesäasukkaat eivät puolestaan tuo juurikaan rahaa seurakuntaan, vaikka tuovat sitä kuntaan. Kunnan kannalta on tietysti hyvä, että kesällä on paljon tarjontaa, Kietäväinen pohtii.
Luottamushenkilöt ovat esittäneet kirkolle, että ulkopaikkakuntalaisten seurakuntiin lähtisi lasku vihkitoimituksista tai hautaan siunaamisista kuten terveyskeskuksessa käynnistäkin kuntiin, mutta kirkko ei ole tehnyt tämän mahdollistavaa muutosta kirkkolakiin.
-Puumala tarvitsisi Kirkkohallituksen määrärahalla osoitetun turistipapin yhtä lailla kuin Lapin kohteetkin. Juhannuksesta elokuun alkuun täällä olisi ainakin potentiaalia, Kietäväinen ehdottaa.
Kysyimme Kietäväiseltä ja Hildeniltä, miten he olisivat menoja ja kuluja tehostaneet, jos olisivat Puumalan seurakunnan talousjohtajia?
- Uusi kirkkovaltuusto otti asian vakavasti ja saimmekin kustannuksia alas, mutta emme tarpeeksi. Yritimme jo kirkkoneuvostossa pudottaa menoja, mutta se oli erittäin vaikeaa. Talous meni vanhoja latuja, eikä selkeää muutosta ruoriin haluttu. Ei ole tarkoitus lytätä tai syytellä ketään, vaan tutkia asioita tulevaisuutta varten, Anne Kietäväinen sanoo.
Hilden myöntää, että kysymykseen on vaikea vastata, kun ei itse seurakunnassa toimi, ja analyysin aineisto perustuu valtakunnalliseen ja avoimeen dataan. Tarkempi analyysi edellyttäisi syvällisempää läpikäyntiä yhdessä seurakunnan ja myös verrokkiseurakuntien kanssa.
- Puumalan seurakunnassa näkyy selkeästi menotaso olevan koholla kaikissa menolajeissa, jopa tavarakuluissa ja palveluiden ostoissa. Menot syntyvät monista puroista. Tämä ei tarkoita, että pitäisi nipistää, mutta pitäisikö esimerkiksi joistain kiinteistöistä luopua ja miettiä tositarkkuudella, Hilden pohtii.
Hildenin selvitystyön yhteydessä tuli selkeästi ilmi, että Puumalan seurakunnalla on metsätalouden tuotoista johtuen kokonaisuutena erittäin hyvä tulopohja. Myös verotulopohja on verraten hyvä maalaisseurakuntien joukossa. Esimerkiksi Sulkavaan verrattuna tuloja kertyi vuonna 2020 yli 120 000 euroa enemmän, ja vastaava erotus on ollut tuloissa keskimäärin vuosina 2017-2020.
Hirvensalmeen, jolla metsätalouden tuotot ovat myös Puumalan tapaan korkeat, verrattuna vuotuinen tulorahoitus on ollut samana ajanjaksona keskimäärin noin 70 000 euroa korkeampi. Tästä osan selittää korkeampi veroprosentti.
Sulkavan seurakunnassa on noin 15 prosenttia enemmän jäseniä. Silti Puumalan seurakunnan menotaso on selvästi Sulkavaa korkeampi. Hirvensalmella ja Sulkavalla toimintamenot ovat olleet viime vuosina (2017-2020) keskimäärin 670 000-680 000 euroa, kun Puumalassa menot ovat olleet keskimäärin yli 800 000 euroa.
-Sikäli tilanne on mielestäni myönteinen, että Puumalan seurakunnalla on vahva tase, hyvä tulopohja, ja tätä taustaa vasten talouden sopeutukseen on potentiaalia, joka myös näyttäytyisi muodostuvan useista eri lähteistä, Hilden sanoo.
-Jos tästä potentiaalista noin 30-50 prosenttia onnistutaan löytämään ja realisoimaan, niin vuosikate vahvistuisi jo Hirvensalmen tasolle. Esimerkiksi Sulkavan seurakunnan, jota niin ikään esitetään lakkautettavaksi, talouden vahvistaminen on huomattavasti vaikeampaa, sillä siellä tulopohja on heikompi, veroprosentti on myös valmiiksi korkea ja menotkin ovat paljon pienemmät. Siellä sopeutuspotentiaalia ei vastaavassa määrin ole olemassa, hän lisää.”
Hildenin raportissa tulee esiin, että Puumalan seurakunnan metsätalouden tuotot olivat tarkasteluvuonna 129 euroa jäsentä kohden, mikä on selvästi enemmän kuin seurakunnissa yleensä, jopa tarkasteluvuonna, jolloin ne olivat tavanomaista matalammat.
Yhdistyminen Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan tarkoittaisi tämän selvityksen mukaan noin 100 000 euron verotulovähenemää, mikäli Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan veroaste pidetään ennallaan. Tämä summa on yli 12 prosenttia suhteessa Puumalan seurakunnan toimintakuluihin. Jotta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan taloustilanne pysyisi liitoksessa ennallaan, tulisi taloutta tasapainottaa vastaavalla summalla.
Onko yhdistyminen siis lopulta kannattavaa Mikkelille, sen enempää kuin Puumalallekaan?
-Yksittäisen seurakunnan jäsenen puolesta kirkollisvero pienenee yhdistymisen myötä neljäsosalla, Hilden sanoo.
-Tällä raportilla pyrimme osoittamaan sen, että emme ole toivottomia. Niin pitkälle kuin on mahdollista vaikuttaa, haluamme vaikuttaa itsenäisen seurakunnan puolesta, Kietäväinen toteaa.
