Tiina Judén
Palveluasunnoissa jaettavasta ruuasta ylimääräiseksi jäävää ruokaa ei Puumalassa hyödynnetä, vaan se laitetaan biojätteeseen.
– Ei tällä hetkellä. Tästä on paljon keskusteltu ja Järvi-Saimaan palveluiden kunnissa on erilaisia käytäntöjä, kertoo Puumalan keskuskeittiössä ruokapalveluista vastaava Irmeli Luukkonen Järvi-Saimaan Palveluista.
Koululla linjastossa tarjolla ollut ylijäämäruoka sen sijaan voisi olla nopean jäähdytyksen jälkeen mahdollista hyödyntää uudelleen, mutta myyntiä eteenpäin ei ole järjestetty.
– Terveystarkastaja on ottanut linjan, että Puumalan kohteista ainut, jossa ylijäämäruokaa voisi jakaa, on yhtenäiskoulun ruokalinjasto.
Hätäapupykälän mukaisen soveltamisohjeen mukaan asiakkaiden pitäisi kävellä itse paikanpäälle ja ottaa ruoka suoraan linjastosta. Siitä ei saisi tämän linjan mukaan periä maksua.
Luukkosen mukaan monet erilaiset asiat vaikuttavat hävikkiruuan käsittelyyn. Asiaa on selvitelty jo monta vuotta sitten yhteistyössä koulun rehtorin kanssa.
– Lopulta jäätiin pohtimaan sitä, mikä olisi koulun näkökulma tähän, että kouluun tulisi ulkopuolisia henkilöitä ottamaan ruokaa linjastolta. Tämä tössähti oikeastaan korona-aikaan ja siihen, voiko tiloissa liikkua ulkopuolisia, Luukkonen kertoo.
Puumalassa syntyvän hävikkiruuan määrää on vaikea arvioida, sillä se vaihtelee päivittäin riippuen siitä, onko tarjolla suosikkiruokaa vai vähemmin pidettyä ruokaa.
– Suurista määristä ei hävikissä kuitenkaan puhuta. Vaikka olisi sama ruokanimike, se voi mennä 6 viikon päästä eri tavalla kuin tällä viikolla. Koululaisten ruokailuihin vaikuttavat monet seikat, kuten lämpötila; onko kylmä vai kuuma, tai vaikkapa maanantaipäivä, kertoo Luukkonen.
Luukkosen mukaan on kovasti toivottu, että henkilöstö voisi ostaa ylijäämäruokaa. Toinen vaihtoehto olisi löytää taho, jolle voisi lahjoittaa ruokaa hätäapupykälän mukaisesti.
– Jonkun pitäisi huolehtia kuljettamisesta ja astioiden palauttamisesta. Tähän ei ole löytynyt sitoutunutta toimijaa eikä organisaatiota. Haasteina ovat lämpötilahallinta ja mikrobiologia.
Viime viikon tiistaina koululla oli tarjolla tonnikalapastaa ja ruoka maistui. Koululaisille painotettiin hävikkiviikon vuoksi, ettei ruokaa pitäisi jättää.
Luonnonvarakeskus Luken tekemän tutkimuksen mukaan ruokahävikkiä syntyy suomalaisissa kotitalouksissa keskimäärin jopa 25 kiloa henkeä kohden vuodessa. Luke arvioi myös, että tämän ruokahävikin rahallinen arvo on henkeä kohti noin 106 euroa vuodessa.
– Ruoka oli hyvää. En joudu yleensä jättämään ruokaa lautaselle koulussa enkä kotona, sillä tykkään monista ruuista, sanoo Aino Nurmi.
Myös Oona Lempiäinen toteaa koulun ruokalassa, että ei yleensä jätä ruokaa.
– Mutta jos en tykkää yhtään, kuten eilen kun oli sieniä, saatan jättää. Kun oli hävikkiviikko ja kielletty jättämästä, niin söin, vaikka sienissä oli vähän inhottava koostumus, Oona Lempiäinen tunnustaa.
Martta Kuivalainen kertoo, että kotona on aina kannustettu maistamaan kaikenlaista ruokaa.
– Vanhemmat syövät usein jotain sellaista, mistä minä en tykkää, mutta yritän syödä kuitenkin. Joskus saatan antaa koiralle jotain mitä en syö, jos siinä ei ole sipulia tai siitä saa mausteet pois, Martta kertoo.
