Tiina Judén
Kirjakemmakoiden ohjelman keskiössä puhuttiin Hyvinvoivasta Puumalasta yhtenä osana Puumala-lehden 70-vuotisjuhlavuotta. Toimittaja ja Ylen uutisankkuri Petteri Löppösen vetämässä paneelikeskustelussa asiantuntijoina olivat Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja ja Hurissalossa suuren osan vuodesta viettävä Santeri Seppälä, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Laura Pitkonen ja Hurissalossa monipaikkaisena asuva liikemies Heikki Viitikko.
Huikean puhujajoukon yksi kantava voima oli Tampereelta lähtöisin oleva ja omien sanojensa mukaan hyvin savolaistunut hyvinvoinvialueen johtaja Santeri Seppälä, joka on valtakunnallisissakin viestintävälineissä pitänyt yllä ajatusta: Kuka hoitaa Puumalan mummon? Hän nosti puheenvuorossaan esiin hyvinvointialueiden määrän vähenemisen, joka johtaa palveluiden keskittymiseen.
– Se on kallista ja isojen kaupunkien ajattelua siitä, mistä he saavat lisää resursseja siihen, että palveluja keskitetään sinne. Kuka hoitaa Puumalan mummon? Peruspalvelua kannattaa tuottaa mahdollisimman pienissä rakenteissa, koska niin säilyy paikallisuus. Ollaanko jo nyt liian isoja säilyttääksemme sen, Seppälä kysyi.
– Erikoissairaanhoitoon kannattaakin hakea laajempia hartijoita, mutta muuhun tarvitaan ketteriä paikallisia rakenteita. Säästöissä sotetöiden mukana lähtee myös etätyöpaikkoja, mikä vaikuttaa vääjäämättömästi pienten paikkakuntien hyvinvointiin. Joka viides työskentelee hyvinvointialalla, Seppälä lisäsi.
Hyvinvointialueiden tilanne on hyvinvointijohtajan mielestä hankala ja taloustilanne heikko. Perusterveydenhoitotakuun siirtäminen tarkoittaa Seppälän mukaan 15 % leikkauksia palveluihin, sillä henkilöitä ei voida enää vähentää. Siksi ratkaisu on keskittäminen.
Raskaat koronavuodet saivat kahden lääkärin pyörittämän lapsiperheen miettimään itselleen mahdollisimman kaunista kesäpaikkaa. Sellainen rakennettiin Puumalaan ja valtaosa ajasta kuluukin nyt talviasuttavalla vapaa-ajanasunnolla Hurissalossa.
Ensimmäinen mielikuva Puumalasta ei kuitenkaan työtehtävän vuoksi ollut mairitteleva.
– Päivystäjänä jouduin ottamaan vainajasta dna-näytteen polisiille, kun vainaja kaivettiin ylös haudasta. Ei ehkä positiviisin kuva Puumalasta. Seuraava kerta oli jo kesäinen puumala, joka näytti täysin erilaisen puolensa, nauroi Seppälä.
Yksilö- ja joukkueurheilua mittavasti tukenut Heikki Viitikko on ollut mukana monissa hyvissä asioissa rahoittajana tai investoijana. Yksi näistä on Mikkeliin muutama vuosi sitten saatu uusi turvakoti väkivallan tai sen uhan vuoksi väliaikaisesti tilaa tarvitseville perheille tai yksilöille. Viitikko on lähtöisin Uukunniemeltä vaatimattomasta mökistä. Hän on asunut perheineen pitkään ulkomailla, mutta halunnut kasvattaa lapsensa pienellä paikkakunnalla Puumalan Hurissalossa. Niinpä Viitikon lapsista yksi, vasta kauppatieteenmaiseteriksi valmistunut Vilma olikin mukana kuuntelemassa paneelikeskustelua.
– Puumala on rakentamisen ja yrittämisen esimerkki. Kunta mahdollistaa ja yksityinen tekee, eikä niin, että kunta tekee kaiken estääkseen ja hidastakseen. Täällä on hyvät valitut valtuutetut ja viranhaltijat ja valtavan vahva talous, Viitikko sanoi.
Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, joka koostuu monista asioista. Keskustelussa nousi esiin myös se, pitäisikö tehdä vielä enemmän terveyden edistämisen puolesta, eikä hoitaa pelkästään sairauksia.
– Lääkärinä totean faktapohjalta, että sosiaalisiin ongelmiin vaikutetaan 20 % ennaltaehkäisevästi, mutta 80 % tulee ympäristötekijöistä. Se on siis todella paljon ja suuri osuus. Luontotekijät vaikuttavat ja puhtaan ilman merkityksellä on todella iso merkitys, Seppälä sanoi.
Laura Pitkonen on muuttanut Puumalaan 13 vuotta sitten rakkauden vuoksi ja puoliso Esa Pitkonen on paluumuuttaja. Paluumuutto onkin yksi hyvinvoinnin voimatekijä Puumalassa.
– Aluksi ajoimme tänne neljän vuoden ajan joka viikonloppu, mutta sitten ostettiin täältä paikka, jossa ollaan viihdytty erittäin hyvin. Vantaalla vesi ei näytellyt elämässäni suurempaa roolia, mutta Puumalassa on niin paljon ihanaa vettä. Saimaa on täynnä elämää, enkä tarkoita veneitä ja skoottereita, vaan että se on tajunnan täräyttävä. Viimeksi jäin ihailemaan sorsia ja vain terassin lasi pysähdytti minut. Siksi minulla on musta nenä tänään, Laura Pitkonen nauroi paneelikeskustelussa.
Ennen hän inhosi uimista, sillä pelkäsi vettä, mutta koki tärkeäksi käyttää lapset Juvalla uimassa, jotta uimataito karttui. Nyt vesi on hänen mielestään upea elementti ja elinkeinokin monelle.
– Paluumuutto on valtava voima, eikä me olla ainuita, jotka sinä vuonna muuttivat tänne ja jatkuvasti muuttaa uusia ihmisiä. Kun menee vuosia eteenpäin alkaa nuoriakin usein kotipaikka houkuttaa. Kotoa voi yhä enemmän tehdä töitä. Ei tämä kaikille ole oikea paikka, mutta hyvin monelle. Täällä saa erakoitua tai tehdä valtavan sosiaalisen ympyrän ja tylsää ei ole koskaan tullut. Arki rullaa. Tämä on kutsuva paikka, sanoi monessa mukana oleva Pitkonen.
Kunnan päättäjänä vaikuttava Pitkonen pitää katseen tiukasti kiinni tulevaisuudessa ja asioissa, joita pitäisi parantaa. Pitkosen mielestä Puumalassa on jo valtavan moni asia hyvin ja samaa mieltä olivat kaikki keskustelijat paneelia vetävää kesäasukasta, Petteri Löppöstä, myöten.
– Ei kuitenkaan ollut rakkautta ensi silmäyksellä, vaan minulla meni aikaa tutustuessani ihmisiin, sillä puumalaiset olivat aluksi hirveän äsyttäviä, kun niin moni, kuten anoppikin puhui aina, että täällä on kaikki niin hyvin. Miten niin, ihmettelin ensin? Sitten se syttyi pikkuhiljaa, rakkaus Puumalaan tuli sisälleni, sydämeen asti. Ei ole sattumaa, että 28.6. syntymäpäiväni ja Puumala-päivä ovat sama päivä, Pitkonen kertoi.
Seppälän parhaat ideat syntyvät perinteisesti vapaa-ajanasunnon saunassa.
– Sauna on rauhoittava, mutta idearikas paikka. Jotkut joskus vähän kritisoivatkin tätä tapaani, että soitan saunanlauteilta. Kysyvät, että nyt on semmoinen idea, että oletko saunassa, Seppälä virnisti.
Sauna ja puhdas vesi ovat kuitenkin eittämättä vuosituhansia olleet perinteisiä suomalaisen hyvinvoinnin lähteitä ja ovat sitä edelleen.
Niinpä paneelikeskustelun juontanut Petteri Löppönenkin kertoi siirtyvänsä Kirjakemmakoilta Ryhälässä sijaitsevalle mökilleen, saunanlämmitykseen .
Ennen mökkisaunaa Löppönen pani kuitenkin keskustelijat pohtimaan konkreettisesti sitä, mikä vireässä kunnassa todella on hyvinvoivaa?
– Monikin asia. Kun puhutaan Itä-Suomesta Lappiin, niin kaikki sanovat, että kaikki kunnat kuolevat. Eteläsavolaisia kuntia kiertäessä näin sanotaan myös, mutta tätä ei kuule Puumalassa. Täällä tulee koko ajan jotain uutta ja se on poikkeuksellista.
Heikki Viitikko kehui yritysten yhteistyötä.
– Luontainen elinkeino täällä on maatalouden lisäksi matkailu. Matkailuyritykset ovat toimineet esimerkillisesti yhteistyössä. Sitä ei jokaisella paikkakunnalla löydy, yhteistyökykyä, Viitikko kehui.
Myös Pitkonen näki erityispiirteenä yhteen hiileen puhaltamisen ja asiakkaan ohjaamisen toiselle yritykselle, mikäli itseltä ei kysyttyä palvelua tai tuotetta löydy.
Etätyö nähtiin keskustelussa myös todellisena tulevaisuuden voimana. Jopa Etelä-Savon hyvinvointialueen 80 miljoonan säästötavoitteiden ensimmäisenä säästötoimena lakkautettiin kaikki hallintorakenuukset.
– Minullakaan ei työhuonetta ole ja etätyössä on merkittävä voima. Hankaluuksia on kuitenkin hyvissä tietoliikenneyhteyksissä, sillä läheskään kaikilla eivät teleoperaattoreiden yhteydet toimi. Telemastot eivät kata hyviin internetyhteyksiin kaikkialla, Seppälä kritisoi.
– Kuka hoitaa Puumalan mummon tulevaisuudessa, vaatii kymmenkertaista muuttoa. Sotetyötä löytyy, mutta millä löytyy puolisolle työtä. Siinä tulevat eteen etätyön mahdollisuudet, jonka puolesta voitaisiin rakentaa vaikka räätälöityjä paketteja.
Löppösen kannustamana puhuttiin myös siitä, ovatko kaunis ympäristö, tila ja rauha Itsestäänselvyyttä vai luxusta?
– Ei me täysin ymmärretä, että tämä on luxusta. Kävin Helsingissä katsomassa kaverini pientä keskusta-asuntoa ja mietin millaista arkea omat lapseni viettävät verrattuna heidän lapsiinsa. Lapset saavat juosta vapaana Hurissalon metsässä. Moni ei ymmärrä että tilalla on arvo, Seppälä pohti.
Liikemiehenä Heikki Viitikko muistutti myös hyvin tärkeästä asiasta, että hyväkään tuote ei myy itse itseään.
– Räväkkyyttä viestintään oikealla tavalla on hyvä lääke. Muutokset Suomessa ovat tapahtuneet nopeasti, mutta ei ihminen niin nopeasti muutu. Tämä on aaltoliikettä. Pikkuhiljaa herätään siihen, mitä se hyvinvointi on, siihen on luontaiset edellytykset, Viitikko sanoi.
Hyvinvoiva Puumala -paneelikeskustelua oli seuraamassa täysi auditoriollinen yleisöä. Auditorioon mahtuu 120 henkilöä. Kirjakemmakat järjestettiin tänä vuonna 9. kertaa ja ohjelmaa kehuttiin monipuoliseksi. Puumala-lehteä kustantava Puumala-seura tarjosi paneelikeskusteluosuuden.
