Marianna Kalske
Juvan pesäpallokentän ympäristössä vietettiin maanpuolustustapahtumaa viime lauantaina. Aurinko paistoi ja ihmisiä oli kokoontunut alueelle runsaasti. Tapahtuma-alueella toimintaansa esittelivät Karjalan prikaati, reserviläisjärjestöt, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), poliisi ja pelastuslaitos. Myös sotilaskodin auto oli saapunut paikalle ja luukulle oli päivän aikana runsaasti jonoa. Toimintanäytökset kiinnostivat ihmisiä ja drone-näytös keräsi katsomon täyteen yleisöä.
– Tapahtuman tavoitteena on tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä lujittaa maanpuolustustahtoamme täällä Etelä-Savossa, tilaisuuden avannut everstiluutnantti Antti Pirinen sanoi puheessaan.
Suur-Savon reserviupseeripiirin käynnistämää drone-hanketta oli esittelemässä hankkeen projektipäällikkö Jussi Saarinen. Vuonna 2021 käynnistynyt hanke tukee sekä Puolustusvoimia että siviilipuolen viranomaisia, mutta keskittyy rauhan aikana erityisesti siviiliviranomaisten tukemiseen. Hankkeeseen osallistuvat reserviläiset ovat kouluttautuneet Suomen lentopelastusseuran dronekoulutuksessa sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) maasto- ja viestikursseilla.
– Pohdin, kiinnostaako nuoria etsiä kadonnutta marjastajaa kumisaappaat jalassa suolla vai lentää dronea läppärillä. Siitä idea lähti, Saarinen sanoo.
Tällä hetkellä reserviläisillä on Mikkelissä maaliskuusta saakka valmiudessa ollut dronehälytysryhmä. Lisäksi he kuuluvat Suomen lentopelastusseuran hälytysryhmään sekä Vapepan valtakunnalliseen vapaaehtoisten hälytysjärjestelmään. Reserviläisryhmälle on tullut kesäkuun puoleen väliin mennessä kolme etsintähälytystä, mutta ilmaan ei ole vielä tehtävien yhteydessä päästy.
– Tilanteen mukaan pystymme tekemään myös ajoneuvopartiointia ja maastoetsintää. Tärkeintä on, että kadonnut löytyy, Saarinen sanoo.
Drone-hanke tekee monitahoista yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Reserviläiset ovat keskustelleet pelastuslaitoksen tukemisesta pitkäkestoisilla tehtävillä. Toimintaa on tarkoitus harjoitella syksyn paikallispuolustusharjoituksessa. Myös sähköyhtiö on tukenut hanketta ja dronen käyttämisestä esimerkiksi myrskytuhojen kartoittamiseen on käyty neuvotteluja.
Saarinen pitää Saimaan aluetta mielenkiintoisena toimintaympäristönä ja uskoo, että droneista on hyötyä erityisesti laajan vesistön alueella. Esimerkiksi saaressa syttyneen maastopalon tai vesistön öljyvahingon kartoittaminen käy nopeammin dronella kuin veneellä. Itärajan läheisyydessä dronetoiminnassa täytyy kuitenkin ottaa huomioon viime aikoina lisääntynyt Venäjän harjoittama gps-häirintä, sillä droneja ohjataan gps-signaalin avulla. Saarinen kuitenkin sanoo, etteivät he ole tähän mennessä törmänneet häirintään.
Drone-hankkeen kalustoon kuuluu tällä hetkellä Nordic Drones Oy:n valmistama lämpökameralla varustettu Skydrone 7 sekä komentoajoneuvo viesti- ja johtamisjärjestelmineen. Viranomaiskäyttöön suunnitellun Skydrone 7:n lentoaika on noin tunnin ja sillä voi lentää 5–6 kilometrin etäisyydelle. Patria ilmoitti viime viikolla ostavansa Nordic Drones Oy:n.
– Meillä on lisäksi ranskalaisten tekemä kaapeliasema. Kaapeli voidaan laittaa droneen kiinni ja sillä voidaan syöttää virtaa. Siten pystymme pitämään konetta ilmassa tunteja. Tämä kiinnostaa erityisesti pelastuslaitosta, sillä suuret sammutustehtävät voivat kestää monta tuntia, Saarinen avaa.
Kokonaisuudessa hanke on kustantanut tähän mennessä reilut 200 000 euroa, mikä on Saarisen mukaan poikkeuksellinen summa reserviläishankkeelle. Suunnitelmissa on laajentaa toimintaa ja ostaa kalustoon virolainen kiinteäsiipinen drone, joka nousee ja laskeutuu pystysuoraan. Saarisen mukaan uuden dronen kantomatka olisi kymmeniä kilometrejä.
– Pyrimme tilaamaan sen loppuvuoden aikana ja kouluttaudumme ensi vuonna, Saarinen suunnittelee.
Dronet ovat olleet puheenaiheena Ukrainan sodan myötä ja se on edesauttanut myös reserviläishankkeen rahoitusta, vaikka ei olekaan muuten vaikuttanut suoraan hankkeeseen.
– Ukrainan tilanne on tehnyt drone-hankkeesta valitettavan ajankohtaisen. Se on näkynyt siinä, että rahoituksen saaminen on ollut helpompaa, Saarinen sanoo.
Saarinen luonnehtii hanketta puoliksi sotilaalliseksi ja puoliksi siviilipuolen hankkeeksi. Vaikka hanke keskittyy rauhan aikana siviiliviranomaisten tukemiseen, kalustoa käytetään myös Puolustusvoimien toimintaan tarpeen mukaan. Hanke on mukana myös MPK:n tulevassa drone-koulutusohjelmassa, jossa koulutetaan vapaaehtoisia reserviläisiä.
– Meillä on ensimmäisiä sotilasilmailuun kykeneviä reserviläis-dronepilotteja. Toki seuraame, mitä Ukrainassa tapahtuu, mutta tämä on tarkoin säädeltyä toimintaa Suomessa, Saarinen selventää.
Mahdollisesta rajavalvontaan osallistumisesta Saarinen on vaitonainen. Keskusteluja asiasta ei ole vielä käyty, mutta Saarinen on avoin ajatukselle. Joukko kansanedustajia saapuu loppukesästä tutustumaan hankkeeseen, jolloin Saarinen aikoo nostaa asian esille.
– Ei ole suunnitelmia, mutta asiat varmaan kehittyvät tulevaisuudessa. Nyt on ollut vireillä lakimuutos, jonka myötä rajalla varusmiespalveluksen suorittaneet voidaan käskeä kertausharjoituksiin. Miksi ei sitten hyödynnettäisi myös reserviläisten suorituskykyä, hän pohtii.