Hanna-Mari Tyrväinen
Ullakolla olevasta ampiaispesästä ei ole ihmiselle juurikaan haittaa, jos siellä asiointia voi välttää. Jos ampiainen pesii terassille, useimmiten yhteenotoilta halutaan välttyä. Siksi kulkuväylälle sattuva ampiaisen pesä olisi parasta hävittää heti alkukesän aikana. Ampiaiset pistävät herkästi etenkin loppukesällä ja pesän poistaminen voi olla jopa vaarallista.
Rantasalmella toimivan Beewaresin mehiläistarhaajat tekevät sivutyönään ampiaispesien poistoja. Toimialueena on koko Savo-Karjalan alue, mutta pesiä on käyty poistamassa Lappeenrantaa ja Kotkaa myöten, jopa Kuopiossa. Puumalassa kekkoja on ollut muutama.
– Tänä kesänä tuli muutama tilaus ampiaispesien poistosta ja siitä innostuneena päätimme tarjota palvelua muillekin. Tilauksia on tullut todella paljon. Välillä keikkoja on niin paljon, että kotona ollaan vasta iltamyöhällä, kertovat mehiläistarhasta vastaavat Mikko Eschner ja Antti Törn.
Maija Viljakainen aloitti tilallaan muutama vuosi sitten mehiläistarhauksen, mutta hän allergisoitui niin pahasti, että Eschner ja Törn tulivat jatkamaan sen toimintaa.
Yleisin tapaus on räystään alla oleva ampiaispesä, joka häiritsee lähellä olevia kulkuväyliä. Avun tarvitsijoita on ollut sekä taajamissa että kesämökeillä. Haastavimmassa tapauksessa kaksikko on joutunut purkamaan talon seinää kolme tuntia löytääkseen ampiaispesän.
– Kun pesiä etsii talon rakenteista, välillä joutuu tosissaan tekemään etsiväntyötä. Eräässä tapauksessa ampiaiset kulkivat yhdeltä seinustalta katon sisään, mutta pesä löytyi kulman takaa yli puolentoista metrin päästä, kertoo Eschner.
– Eilen kävin maa-ampiaispesäkeikalla, jossa ampiaiset jallittivat minua 6-0. Jossakin oli toinen suuaukko, mutta oli jo niin hämärää, ettei sitä löytynyt. Joudun ottamaan uuden erän valoisammalla, hän lisää.
Joskus ampiaisten kanssa käydään tiukkaa vääntöä omakotitalon välikatolla ja ahtaissa tiloissa se on toisinaan hankalaa.
Monesti ihmiseloa häiritsevien ampiaisten hävittämiseksi riittää pesän poisto, jos se on näkyvillä. Välillä seinälautaa joutuu raottamaan pesän kohdalta päästäkseen siihen käsiksi. Joskus pesä myrkytetään, mikäli purkaminen ei ole mahdollista.
– Mehiläistarhurin suojavarusteet on tässä työssä aika ehdoton juttu. Pistoja tulee usein, mutta kyllä niihin tottuu, sanoo Törn.
– Ampiainen on siitä ikävä, että se voi pistää monta kertaa. Mehiläinenhän pistää vain kerran ja kuolee siihen. Nekään eivät turhaan pistä, vaikka kyllä ne välillä tarhallakin iskevät. Maa-ampiaiset ovat ärhäköin vastus ja pistot ovat tavalliseen ampiaiseen verrattuna kovempia, sanoo Eschner.
Viljakainen kertoo saaneensa pistoja eniten sadonkorjuussa.
– Siinä yhteydessä allergiakin puhkesi. Hyvällä säällä hoitotöissä mehiläiset eivät juurikaan hoitajastaan välitä häiriönä, sanoo Viljakainen.
Beewares käy myös noutamassa mehiläistarhoilta karanneita parvia.
-Jos tarhalla on kaikki hyvin, mehiläiset eivät lähde parveilemaan. Mutta jos pesä esimerkiksi käy ahtaaksi, vanha mehiläiskuningatar ottaa parven mukaansa ja muuttaa pois. Näitä me sitten etsimme ja otamme kiinni. Houkuttelemme ne siirtoa varten laatikkoon, jolla ne viedään takaisin tarhalle, kertoo Törn.
Viljakaisen mukaan mehiläisparvi saattaa joskus asettua esimerkiksi savupiippuun ja tukkia sen.
Suoja-asuissa liikkuva kaksikko on päässyt tänä kesänä tutustumaan herhiläisiin ja poistamaan myös niiden pesiä.
– Herhiläinenhän on paluumuuttaja. Laji hävisi täältä joskus 60-luvulla ja nyt se on enenevissä määrin alkanut palata. Herhiläisen pesiä poistetaan samalla tavalla kuin ampiaisten pesiä, toteaa Eschner.
Ammattilaiset sanovat, ettei rakennusten tai asuintilojen ennalta ehkäisemiseksi pistiäisten pesimisen varalle ole mitään varmaa keinoa. Homma jatkuu ensi kesänä.