Elin pitkään siinä uskossa, että pahan mielen tyynnyttämisessä auttavat parhaiten rauhoittava musiikki tai lempeät äänet. Sitten kokeilin Markus Pesosen ja Catarina Brazãon ohjaamaa somaattista äänimatkaa, joka kuljetti läpi aaltojen, tuulen, lampaiden määkimisen, metsän mystisten rapinoiden.
Vaikuttavin oli ukonilma. Kaiuttimista jyrisevä ukkonen ja piiskaava sade puhdistivat pahaa mieltä ja kevensivät ärsytysoloa. Tuon kokemuksen jälkeen olen etsinyt Spotifysta kuunteluun kunnon rajuilmaäänitteet, kun mielessä on myllertänyt vaikeasti purettava kiukku. Sen sijaan, että olisin pakottanut villinä vellovia tuntemuksia väkisin rauhallisiksi, olenkin antanut niille tilaa ottamalla vastapariksi kunnon ukkosrytinän. Siinä päänuppi on aikansa yhdessä ukkosäänien kanssa rytissyt ja jonkin ajan päästä rauhoittunut.
Useimmiten toki toimivat levolliset äänet: mieli kaipaa kesäistä lintukonserttia tai rantaveden aallokon keinutusta. Niin sinä kuin minäkin voimme tuoda ne kotiin laittamalla luontoäänitteen soimaan. Voimme myös hoivata ihmisiä luontoäänillä. Kyyhkylän jaksokuntoutusosastolla fysioterapeutti Riikka Kohvakka kokeili sitä ja toteutti aistimatkalaukun sisältöjen avulla rentoutushetkiä asiakkaille. Osalla heistä on vaikea muistisairaus, toisilla toimintakyky on muuten heikentynyt. Kaikki tilanteisiin osallistuneet kokivat vahvoja aistimuksia ja tuntemuksia. Luontoäänet kuljettivat heitä lapsuuden muistoihin: osa herkistyi onnen kyyneliin. Hoitotoimetkin sujuivat näiden hetkien jälkeen paremmin.
Meidän mielemme onkin siitä ihmeellinen, että se laittaa liikkeelle samoja signaaleja sekä kokiessamme asioita että kuvitellessamme niitä. Äänillä voi kutsua esiin hyviä muistoja, vaikkapa niitä leppoisia lapsuuden hetkiä. Kun puro solisee ja linnut visertävät, mieleen palaavat syvään painuneet onnen kokemukset ja olo kohenee. Ja jos kunnon ukonilma tuntuu tekevän terää, ei muuta kuin se soimaan.
Tuulevi Aschan vetää Xamkissa luonnon ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten käyttöä edistävää Parasta Etelä-Savoon –hanketta 2019-2020. Sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.