Marraskuu olisi puuduttava kuukausi ilman Ukrainassa käytävää sotaakin, mutta nyt suru ja voimattomuus Euroopassa käytävästä kansanmurhasta tahtoo tulla uniin. Murheista ja epäoikeudenmukaisuuden tunteesta huolimatta arkityö jatkuu ja Suomessa ja Puumalassa kaadetaan metsää teollisuuden tarpeisiin sekä takan ja saunan lämmikkeeksi.
Metsä, ruoka ja vesi ovat Etelä-Savon maakunnan strategiakärkeä. Tavoitteena on, että metsät ovat hyvin hoidetut ja kestävästi hyödynnetyt, metsäosaamisemme ja -liiketoimintamme ovat maailman kärkeä useilla korkean osaamisen alueilla, ja matkailu ja hyvinvointi laajentavat metsien monikäyttöisyyttä. Samalla metsien monimuotoisuuden säilymisestä ja EU:n ennallistamisasetuksesta kiistellään.
Onko puusta tullut kiistakapula, vaikka sen pitäisi olla viestikapula. Puukauppa käy hyvin, siitä kertoo tämän viikon lehti. Silti jokainen metsänomistaja käy mielessään köydenvetoa, miten metsää hoitaisi. Ovatko avohakkuut jo mennyttä aikaa ja pitäisikö minun miettiä myös jälkipolvea? Millaisen metsän ja luonnon jätän heille, jotta heillekin olisi metsästä iloa ja valoa, ei pelkästään euroja. Energiakriisiin varautuminen vaatii puuta, sillä lämmityskuluja pitää kompensoida jotenkin. Metsä luo meille turvaa, siinä on juuret. Pidetään huolta metsästä ja toisistamme pimeän marraskuun keskellä.
Tiina Judén
päätoimittaja