Helsinki ja presidentin linna olivat tiistaina Naton huippukokouksen valokeilassa. Suomi ja Viro isännöivät kokousta, joka keskittyi tärkeän kaupankulun väylän, Itämeren, turvallisuuden ja kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin suojeluun.
Historialliseen kokoukseen osallistuivat tasavallan presidentti Alexander Stubbin lisäksi Viron pääministeri Kristen Michal, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Naton pääsihteeri Mark Rutte, ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda ja Puolan pääministeri Donald Tusk.
Joulupäivän epäilty hybridi-isku ja KRP: mukaan epäilty törkeä tuhotyö vahingoitti Fingridin toista pääsähkökaapelia Estlink 2:sta. Kyseessä on vakava teko, joka ei ole vahinko. Tällä kokouksella Nato haluaa viestittää, että se pystyy vastaamaan ympäröiviin uhkiin tässä kireässä ulkopolittiisessa tilanteessa.
Nato-kokouksen alussa puhunut EU:n varapuheenjohtaja Henna Virkkunen kertoi sensoreiksi suunnitelluista älykaapeleista ja lisäinvestoinneista tietoliikenteen varmuuteen ja uudelleenrakentamiseen. Virkkunen kiitti Suomen viranomaisia erittäin tehokkaasta toiminnasta joulupäivänä tapahtuneen vahingontyön osalta.
Kokouksen agenda oli pohtia yhdessä lisävarautumista monenlaisiin uhkiin. Tähän saakka keinot ovat olleet sanktioita. Parhaillaan noin 80 alusta on sanktioitu, mutta varjolaivat kiertävät edelleen Venäjän pakotteita muodostaen turvallisuusuhan yhteiskuntien lisäksi ympäristölle.
Naton pääsihteeri Mark Rutte vakuutti, ”ettei ketään vielä syytetä mistään, mutta teemme kaikkemme palauttaaksemme Itä-meri turvalliseksi kulkuväyläksi”.
Venäjän historiasta löytyy selityksiä tilanteelle, jossa Eurooppa nyt on. Tästä lisää sivulla 7.
Myös Puumalaa ympäröivät vesistöt ja niiden puhtauden turvaaminen ovat tämän lehden sisältöä. Sitä suurta yhteyttä on Itä-merikin. Emme voi loputtomasti vain tutkia ja tutkia, sillä Itä-merellä liikkuu joka hetki noin 2000 rahtilaivaa.
Tiina Judén, päätoimittaja