Hel­sin­ki ja pre­si­den­tin lin­na oli­vat tiis­tai­na Na­ton huip­pu­ko­kouk­sen va­lo­kei­las­sa. Suo­mi ja Viro isän­nöi­vät ko­kous­ta, joka kes­kit­tyi tär­ke­än kau­pan­ku­lun väy­län, Itä­me­ren, tur­val­li­suu­den ja kriit­ti­sen ve­de­na­lai­sen inf­rast­ruk­tuu­rin suo­je­luun.

His­to­ri­al­li­seen ko­kouk­seen osal­lis­tui­vat ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti Ale­xan­der Stub­bin li­säk­si Vi­ron pää­mi­nis­te­ri Kris­ten Mic­hal, Sak­san liit­to­kans­le­ri Olaf Scholz, Na­ton pää­sih­tee­ri Mark Rut­te, en­sim­mäi­sen pu­heen­vuo­ron käyt­tä­nyt Eu­roo­pan ko­mis­si­on va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Hen­na Virk­ku­nen, Ruot­sin pää­mi­nis­te­ri Ulf Kris­ters­son, Tans­kan pää­mi­nis­te­ri Met­te Fre­de­rik­sen, Lat­vi­an pre­si­dent­ti Ed­gars Rinkē­vičs, Liet­tu­an pre­si­dent­ti Gi­ta­nas Nausė­da ja Puo­lan pää­mi­nis­te­ri Do­nald Tusk.

Jou­lu­päi­vän epäil­ty hyb­ri­di-is­ku ja KRP: mu­kaan epäil­ty tör­keä tu­ho­työ va­hin­goit­ti Fing­ri­din tois­ta pää­säh­kö­kaa­pe­lia Est­link 2:sta. Ky­sees­sä on va­ka­va teko, joka ei ole va­hin­ko. Täl­lä ko­kouk­sel­la Nato ha­lu­aa vies­tit­tää, et­tä se pys­tyy vas­taa­maan ym­pä­röi­viin uh­kiin täs­sä ki­re­äs­sä ul­ko­po­lit­tii­ses­sa ti­lan­tees­sa.

Nato-ko­kouk­sen alus­sa pu­hu­nut EU:n va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Hen­na Virk­ku­nen ker­toi sen­so­reik­si suun­ni­tel­luis­ta äly­kaa­pe­leis­ta ja li­säin­ves­toin­neis­ta tie­to­lii­ken­teen var­muu­teen ja uu­del­leen­ra­ken­ta­mi­seen. Virk­ku­nen kiit­ti Suo­men vi­ra­no­mai­sia erit­täin te­hok­kaas­ta toi­min­nas­ta jou­lu­päi­vä­nä ta­pah­tu­neen va­hin­gon­työn osal­ta.

Ko­kouk­sen agen­da oli poh­tia yh­des­sä li­sä­va­rau­tu­mis­ta mo­nen­lai­siin uh­kiin. Tä­hän saak­ka kei­not ovat ol­leet sank­ti­oi­ta. Par­hail­laan noin 80 alus­ta on sank­ti­oi­tu, mut­ta var­jo­lai­vat kier­tä­vät edel­leen Ve­nä­jän pa­kot­tei­ta muo­dos­ta­en tur­val­li­suu­su­han yh­teis­kun­tien li­säk­si ym­pä­ris­töl­le.

Na­ton pää­sih­tee­ri Mark Rut­te va­kuut­ti, ”et­tei ke­tään vie­lä syy­te­tä mis­tään, mut­ta teem­me kaik­kem­me pa­laut­taak­sem­me Itä-meri tur­val­li­sek­si kul­ku­väy­läk­si”.

Ve­nä­jän his­to­ri­as­ta löy­tyy se­li­tyk­siä ti­lan­teel­le, jos­sa Eu­roop­pa nyt on. Täs­tä li­sää si­vul­la 7.

Myös Puu­ma­laa ym­pä­röi­vät ve­sis­töt ja nii­den puh­tau­den tur­vaa­mi­nen ovat tä­män leh­den si­säl­töä. Sitä suur­ta yh­teyt­tä on Itä-me­ri­kin. Em­me voi lo­put­to­mas­ti vain tut­kia ja tut­kia, sil­lä Itä-me­rel­lä liik­kuu joka het­ki noin 2000 rah­ti­lai­vaa.

Tii­na Judén, pää­toi­mit­ta­ja