Han­na-Mari Tyr­väi­nen

Lie­vis­kän­kos­kes­sa ja Peu­ka­lo­jo­el­la teh­tiin vii­me kes­ki­viik­ko­na säh­kö­ko­e­ka­las­tus. Säh­kö­ko­e­ka­las­tus on tut­ki­mus­me­ne­tel­mä, mil­lä seu­ra­taan va­el­lus­ka­lo­ja ja nii­den liik­kei­tä. Ka­las­tuk­ses­sa ve­teen joh­de­taan heik­ko säh­kö­vir­ta, jos­ta kala tain­tuu het­kek­si ja se voi­daan ot­taa haa­vil­la kiin­ni. Kala ei kuo­le ja se pa­lau­te­taan mit­tauk­sen jäl­keen ta­kai­sin kos­keen.

Lie­vis­kän­kos­keen on teh­ty kun­nos­tuk­sen jäl­keen en­sim­mäi­nen poi­ka­sis­tu­tus ke­vääl­lä 2023 ja ke­vääl­lä 2024 toi­nen poi­ka­sis­tu­tus sekä mäti-is­tu­tus. Säh­kö­ko­e­ka­las­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na oli sel­vit­tää, min­kä ver­ran jo­es­ta löy­tyy tai­me­nen­poi­ka­sia ja on­ko siel­lä mä­dis­tä kuo­riu­tu­nei­ta elos­sa ole­via poi­ka­sia.

– Ha­vain­to­ja on ja nyt saa­daan mi­tat, min­kä ko­koi­sia ne ovat. Näin pys­tym­me tul­kit­se­maan, mitä vuo­si­luok­kaa ne ovat. Poi­ka­sia on is­tu­tet­tu kaik­ki­aan tois­ta tu­hat­ta kap­pa­let­ta. Seit­se­mäs­tä mä­ti­de­sis­tä kuo­riu­tuu tu­han­sia mä­ti­jy­viä, mut­ta tyy­pil­li­ses­ti niis­tä sel­vi­ää vain pie­ni osa hen­gis­sä, to­te­si kos­ki­hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö Os­si Kok­ki en­nen toi­men­pi­det­tä.

Säh­kö­ko­e­ka­las­tuk­set suo­rit­ti Sep­po Sundst­röm ja Lau­ri Leh­to­la Savo-Kar­ja­lan ym­pä­ris­tö­tut­ki­mus Sai­maas­ta. Tut­ki­mus al­koi ko­ea­lo­jen pe­rus­ta­mi­sel­la, jois­ta toi­nen teh­tiin kos­ken ala­o­saan ja toi­nen ylä­puo­lel­le. Sii­nä tar­kas­tel­tiin muun mu­as­sa ki­vien ra­e­ko­koa ja kos­ken kes­ki­mää­räis­tä sy­vyys­luok­kaa, sekä mi­tat­tiin alue.

– Täs­sä ei ole ol­len­kaan hie­noa hiek­kaa, vaan kar­ke­am­paa so­raa ja isom­paa ki­veä. Jo­kiu­o­man le­veys on kes­ki­mää­rin kuu­si met­riä. Ko­ea­lan al­ku­pääs­sä on hy­vin ma­ta­laa, mut­ta kau­em­pa­na sy­vyys­luok­ka on 20-40 sent­tiä, ar­vio Sundst­röm.

Lie­vis­kän­kos­ken ve­den­pin­ta on täl­lä het­kel­lä ma­ta­lal­la, lä­hes yh­tä al­haal­la kuin pari vuot­ta sit­ten, jol­loin sään­nöl­li­nen mit­taus aloi­tet­tiin. Ve­den­kor­keu­del­la on vai­ku­tus­ta toi­men­pi­tee­seen ja ma­ta­lal­la ole­va vesi hel­pot­taa säh­kö­ko­e­ka­las­tuk­sen te­ke­mis­tä.

– Jos vet­tä on 1,5 met­riä, sil­loin ei voi ka­las­taa. Ve­des­sä ol­laan pe­las­tau­tu­mis­pu­vus­sa ja jos vir­taus on kova, puku al­kaa kel­lut­taa ja vie mu­ka­naan.

Kun pe­rus­tie­dot oli kir­jat­tu ylös, Sundst­röm ja Leh­to­la läh­ti­vät vaih­ta­maan va­rus­teet ja lait­ta­maan lait­teet val­miik­si. Säh­kö­ka­las­tus­lait­tei­ta on kah­den­lai­sia ja niis­sä voi­daan käyt­tää vir­ta­läh­tei­nä joko ak­kua tai ag­g­re­gaat­tia. Lait­tee­seen kuu­luu ano­di­haa­vi ja lait­teen pe­räs­tä roik­kuu ka­to­di­kaa­pe­li.

– Vir­rat ovat ai­ka iso­ja, mut­ta am­pee­re­ja ei ole pal­jon. Mei­dän käyt­tä­mäs­sä lait­teis­tos­sa on 12 volt­tia ja 24/24 am­pee­ria, mut­ta tämä an­taa 200, 300, 400, 500 volt­tia. Puls­si voi an­taa tu­hat­kin volt­tia eli mää­rät ovat ai­ka iso­ja, mitä sii­nä kul­kee, sa­noo Sundst­röm.

Ko­e­ka­las­tus oli­si hyvä teh­dä ai­na vii­le­äl­lä ve­del­lä, sil­lä tain­nu­te­tut ka­lat ra­sit­tu­vat säh­kös­tä, vaik­ka he­räi­le­vät­kin no­pe­as­ti.

Lie­vis­kän­kos­ken läm­pö­ti­la on 14 as­tet­ta. Sundst­röm ja Leh­to­la pu­keu­tu­vat pe­las­tau­tu­mis­pu­kui­hin ja lait­ta­vat kä­siin­sä säh­köä eris­tä­vät han­sik­kaat. Kak­sik­ko las­keu­tuu ve­teen ko­ea­lan ala­ra­jal­la. Sundst­röm sää­tää lait­teen vir­rat koh­dal­leen ja lait­taa sen ve­teen.

– Vir­taa an­net­ta­es­sa ve­teen tu­lee ke­hiä. Kau­im­mai­ses­ta ke­häs­tä ka­lat kään­ty­vät ja läh­te­vät ui­maan haa­via koh­ti. Sit­ten tu­lee kehä, jos­sa ne tain­tu­vat. An­nan ai­na pie­nen puls­sin ja ka­ve­ri ot­taa ne haa­vil­la kiin­ni. Pie­niä ka­lo­ja­han me ha­e­taan, nii­tä ”nol­lik­kai­ta” ja ”yk­kö­siä”, ei iso­ja tai­me­nia, to­te­si Sundst­röm.

En­sim­mäi­nen ano­di­haa­viin tu­le­va kala on pie­ni ah­ven, jon­ka Leh­to­la poi­mii haa­vi­pus­sil­la ke­ruu­as­ti­aan.

– Mitä isom­pi kala, sitä kau­em­paa ne läh­te­vät. Nyt ol­laan vä­hän su­van­to­mai­ses­sa koh­das­sa, jois­ta tu­lee mo­nes­ti sär­ki­ka­lo­ja, to­te­si Sundst­röm.

Pa­rin ah­ve­nen jäl­keen haa­viin tuli en­sim­mäi­nen tai­men, joka to­det­tiin ”yk­kö­sek­si” eli vii­me ke­vää­nä is­tu­te­tuk­si poi­ka­sek­si.

Ke­ruu­as­tia täyt­tyi no­pe­as­ti ja pian saa­liin jou­kos­sa oli usei­ta 10-15 sent­ti­siä tai­me­nia. Saa­lis lai­tet­tiin isom­paan ve­si­saa­viin ja säh­kö­ko­e­ka­las­tus­ta jat­ket­tiin toi­sen uo­man puo­lel­la. Kaik­ki­aan ylä­o­san ko­ea­lal­ta tuli saa­liik­si 40 tai­men­ta sekä seit­se­män ah­ven­ta ja yk­si ki­vi­simp­pu.

Säh­kö­ka­las­tuk­sen jäl­keen kaik­ki lo­hi­ka­lat mi­tat­tiin ja pun­nit­tiin aloit­ta­mal­la pie­nim­mis­tä yk­si­löis­tä. Sundst­röm rau­hoit­ti tai­me­nen­poi­ka­sen mi­tal­le ja sil­le mer­kit­tiin pi­tuu­dek­si 10,3 sent­tiä ja pai­noa 99 gram­maa.

– Nol­li­kas on kas­va­nut vii­me maa­lis­kuun mä­ti­jy­väs­tä noin isok­si. Ai­ka hyvä kas­vu kyl­lä, to­te­si Kok­ki.

Kun mi­tal­le pää­si vii­me ke­vää­nä is­tu­tet­tu tai­men, joka oli is­tu­tus­het­kel­lä noin 8-9-sent­ti­nen, se oli tup­lan­nut ko­kon­sa ke­sän ai­ka­na.

Ka­las­tus teh­tiin kah­del­la ko­ea­lal­la, jot­ka edus­ta­vat noin 30 % kos­ken pin­ta-alas­ta. Tu­lok­set oli­vat lu­paa­via, sil­lä ylä­o­sas­ta tuli saa­liik­si 40 tai­men­ta ja ala­o­sas­ta 36 tai­men­ta, sekä vii­me ke­vää­nä syn­ty­nei­tä et­tä 1- ja 2-vuo­ti­ai­ta.

– Kos­ki on hy­vin kun­nos­tet­tu ja tai­me­net näyt­tä­vät viih­ty­vän siel­lä. Kaik­ki ka­lat ei­vät läh­de vält­tä­mät­tä kos­kaan va­el­luk­sel­le ja niis­tä voi jää­dä kos­kel­le pai­kal­li­nen tai­men­kan­ta. Yl­hääl­lä on enem­män vet­tä ja isom­mat ka­lat voi­vat oleil­la siel­lä enem­män, sa­noi Sundst­röm.

Peu­ka­lo­jo­en ko­ea­las­ta löy­tyi noin 70 kap­pa­let­ta tai­me­nia, niin vii­me ke­vää­nä syn­ty­nei­tä kuin 1-vuo­ti­ai­ta. Kok­ki iloit­see, et­tä kos­kien kun­nos­tus näyt­tää tuot­ta­van tu­los­ta.

– Jos en­si ke­vää­nä lai­te­taan mä­tiä ja teh­dään mah­dol­li­ses­ti seu­raa­va säh­kö­ko­e­ka­las­tus, sil­loin näh­dään, on­ko luon­non­ku­tua tul­lut. Mi­kä­li ke­sän­van­haa pik­ku­poi­kas­ta löy­tyy, sen täy­tyy ol­la luon­non­ku­dus­ta pe­räi­sin, to­te­si Kok­ki.

En­si ke­vään mäti-is­tu­tus on vie­lä har­kin­nas­sa.

Lie­vis­kän­kos­ken ko­ea­lat oli­vat Ete­lä-Sa­von Ely-kes­kuk­sen ti­laa­mia ja Peu­ka­lo­jo­en ko­ea­la Itä-Puu­ma­lan osa­kas­kun­nan ti­laa­ma.