Tii­na Judén

Yh­te­näis­kou­lun Suu­res­sa Norp­pail­las­sa näh­tiin mu­sii­ki­no­pet­ta­ja Sami Nik­ka­rin oh­jaa­ma ja sä­es­tä­mä pie­ni seit­se­män hen­gen to­teut­ta­ma norp­pa­näy­tel­mä. Puu­ma­las­ta in­noi­tuk­sen­sa saa­neen Juha Vai­ni­on Nes­to­ri Miik­ku­lai­ses­ta eli Lin­tu­sa­los­sa asu­nees­ta Re­po­ses­ta ker­to­van lau­lun Van­ho­ja poi­kia viik­sek­käi­tä tul­kit­si Jon­na Ran­ta­lai­nen.

Viik­sik­kääs­tä vei­kos­ta oli pu­hu­mas­sa myös do­ku­men­ta­ris­ti-elo­ku­va­oh­jaa­ja ja kir­jai­li­ja Juha ”Norp­pa” Tas­ki­nen, joka an­toi kym­me­nes­sä mi­nuu­tis­sa lä­pi­leik­kauk­sen oman 44 vuo­ti­sen norp­pa­his­to­ri­an­sa par­hais­ta pa­lois­ta. Sel­ko­kie­lel­lä lap­sil­le suun­nat­tu esi­tys ker­toi, mitä nor­pal­le on kuu­lu­nut ai­em­min ja mitä kuu­luu nyt. Norp­pak­lu­bi täyt­tää tänä vuon­na 21 vuot­ta ja sil­lä on pe­rus­toi­min­taa ym­pä­ri Sai­maa­ta. Norp­pak­lu­bin pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mii puu­ma­la­lai­nen Os­si Kok­ki, joka lau­sui ter­ve­tu­lo­sa­nat au­di­to­ri­os­sa.

– Em­me ole ke­tään vas­taan, olem­me nor­pan puo­lel­la, Os­si Kok­ki muis­tut­ti.

Ti­lai­suu­des­sa pu­hui myös kun­nan­joh­ta­ja Nii­na Kuu­va, joka poh­dis­ke­li muun mu­as­sa sitä, mi­ten il­mas­ton­muu­tos vai­kut­taa nor­pan elä­mään. Hä­nen mie­les­tään nor­pal­la on myös iso mer­ki­tys Puu­ma­lan kun­ta­ku­val­le ja mat­kai­lul­le.

– Meil­lä on pys­tyt­ty hyö­dyn­tä­mään norp­paa mat­kai­lus­sa­kin kes­tä­väs­ti. Mi­nun kä­si­tyk­se­ni nor­pas­ta on, et­tä se on etäi­nen ja mys­ti­nen, mut­ta ute­li­aan laa­jas­ti läs­nä. It­se näin nor­pan en­sim­mäis­tä ker­taa vas­ta kak­si vuot­ta sit­ten, Kuu­va to­te­si.

Norp­pak­lu­bin va­paa­eh­tois­ta va­lis­tus­työ­tä esi­mer­kik­si kou­luil­la te­kee myös ju­va­lai­nen Ari Rau­tio. Hän ker­toi, et­tä Lo­hi­kos­ken kou­lu on ai­nut, jos­sa jo­kai­nen käsi nou­see, kun ky­sy­tään, kuin­ka moni on näh­nyt nor­pan. Puu­ma­las­sa­kin nou­si noin 90 pro­sent­tia kä­sis­tä. Ti­lai­suu­des­sa näh­tiin myös norp­pa­tur­val­li­sen ka­tis­kan ko­ko­a­mis­ta. Sitä esit­te­li Kaa­ri­na Ti­ai­nen Suo­men Luon­no­suo­je­lu­lii­tos­ta.

Kun­nan luon­to­pal­kin­non sai Puu­ma­lan luon­to­ret­kei­li­jät. Norp­pa­pii­rus­tus­kil­pai­lun 0–2.-luok­kien sar­jan voit­ti An­na Här­kö­nen (2.lk), 3.–4.-luok­kien sar­jan Jas­min Pit­ko­nen (4.lk) ja 5.–6.-luok­kien Vii­via Val­to­nen (5.lk).

Puu­ma­la on norp­pa­kun­ta, Sa­von­lin­na taas norp­pien pää­kau­pun­ki, sa­noo Juha Tas­ki­nen.

Lem­pi­ni­men ”Norp­pa” Tas­ki­nen hän ar­ve­lee saa­neen­sa sii­tä, kun on niin pit­kään norp­pien kans­sa pul­jan­nut mo­nel­la ta­val­la.

– Koh­ta puo­li vuo­si­sa­taa on tul­lut nii­tä seu­rat­tua, mut­ta nor­pan tai­ka tai vie­hä­tys ei ole mi­hin­kään hä­vin­nyt.

Tas­ki­nen ei enää ku­vaa norp­pia, mut­ta on ai­em­min teh­nyt niis­tä usei­ta va­lo­ku­va­näyt­te­lyi­tä ja elo­ku­va­tuo­tan­to­ja sekä do­ku­ment­te­ja Ylel­le.

– Olen ny­ky­ään am­mat­ti­ka­las­ta­ja, jo­ten sa­mas­ta jär­ves­tä ote­taan ruo­kaa, toi­si­am­me häi­rit­se­mät­tä. Norp­pa­tur­val­li­sil­la ry­sil­lä ka­las­tan. Kyl­lä nii­tä täs­sä hom­mas­sa nä­kee ja tut­ta­va­norp­pia käyn edel­leen moik­kaa­mas­sa, Tas­ki­nen ker­too.

Ny­ky­ään Tas­ki­nen edis­tää norp­pa­tur­val­lis­ta ka­las­tus­ta ja te­kee it­se ry­siä.

– Näen va­loi­sa­na ka­las­tuk­sen suh­teen norp­paan. Nyt on sel­lai­set pyy­dyk­set, et­tä verk­ko­ja ei tar­vit­se käyt­tää avoi­mien ve­sien ai­ka­na ol­len­kaan, kun ry­sät yleis­ty­vät. Ry­siä käy­te­tään vain avo­ve­si­ai­ka­na, kos­ka tal­vi­pyyn­tiin ne ei­vät so­vel­lu. Muu­ten ne ovat help­po­käyt­töi­siä, tur­val­li­sia ja pyy­tä­vät pa­rem­min.

- Ry­sis­sä on es­to­kal­te­ri ja pa­ko­au­kot nor­pil­le. Ne ovat tur­val­li­sia ja ha­vain­to­je­ni mu­kaan norp­pien puu­ha­paik­ko­ja. Rysä ei ole uu­si asia, nii­tä on käy­tet­ty kaut­ta ai­kain, mut­ta sen uu­si tu­le­mi­nen on in­no­vaa­tio omal­la ta­val­laan.

Hie­noim­pia asi­oi­ta, mitä Tas­ki­nen on norp­pien kans­sa pääs­syt te­ke­mään, on ol­lut pääs­tä nä­ke­mään koko maa­pal­lon ma­ke­an­ve­den hyl­keet ja teh­dä niis­tä do­ku­ment­tie­lo­ku­va vii­del­lä eri jär­vel­lä ym­pä­ri maa­il­maa.

– Se­län­pe­si­jä-naa­raan elä­mää on tul­lut seu­rat­tua jo 29 vuot­ta. Sen kuut­tie­loa ja sitä, mi­ten erään saa­ren ran­ta on sil­le las­ten­tar­ha, jon­ne se tuo ai­na kuut­tin­sa ki­vik­ko­jen suo­jaan.

Norp­pa voi elää 40-vuo­ti­aak­si ja syn­nyt­tää kuut­te­ja kol­me­kymp­pi­sek­si as­ti. Niil­lä on usein omat lem­pi­ki­ven­sä ja pii­lo­paik­kan­sa. Tas­ki­nen tun­nis­taa Se­län­pe­si­jän jo kau­kaa.

Naa­mas­ta, turk­ki­ku­vi­os­ta ja rä­py­lä­mer­kis­tä voi var­mis­taa tä­män van­han tut­ta­van. Ete­lä-Sai­maal­la elää myös Hau­ki­ve­del­tä Puu­ma­laan vuon­na 1997 siir­ret­ty Ven­la-norp­pa, jota on seu­rat­tu suun­nil­leen yh­tä kau­an.

Nor­pis­ta tie­de­tään yhä enem­män suo­ma­lais­ten huip­pu­y­li­o­pis­to­jen tut­ki­mus­ten an­si­os­ta. Ihan äs­ket­täin sel­vi­tet­tiin sai­maan­nor­pan gee­ni­pe­ri­mä. Hel­sin­gin ja Ou­lun yli­o­pis­tos­sa on saa­tu sel­vil­le, et­tä sai­maan­norp­pa on ge­neet­ti­ses­ti kau­ka­na Itä­me­ren ja Laa­to­kan nor­pas­ta.

– Sai­maan­norp­pa on ny­kyi­sel­lä tie­dos­sa ole­val­la mu­taa­ti­o­no­peu­del­la ol­lut 95 000 vuot­ta eril­lään muis­ta hyl­keis­tä. Tämä on uu­si mul­lis­ta­va tie­to. Yh­den hy­po­tee­sin mu­kaan norp­pam­me oli­si mui­nai­sen skan­di­naa­vi­sen ai­ko­ja sit­ten hä­vin­neen jää­jär­ven po­pu­laa­ti­on edus­ta­ja.

Tas­ki­nen to­te­aa, et­tä sai­maan­nor­pan mer­ki­tys­tä on vä­hä­tel­ty lä­hi­su­ku­lais­ten var­jol­la, mut­ta se on­kin uniik­ki eri­tyi­nen hyl­je, jota ei ole mis­sään muu­al­la.

– Var­maan ai­ka­naan, kun li­sää tut­ki­taan ja tie­de­tään, sai­maan­norp­pa tul­laan mää­rit­te­le­mään omak­si la­jik­seen, kun sitä nyt on pi­det­ty nor­pan ala­la­ji­na.

Tas­ki­nen muis­tut­taa in­no­vaa­ti­ois­ta, ku­ten apu­ki­nos ja kei­no­pe­sä.

Par­hail­laan on me­neil­lään kuut­ti­ai­ka eli sai­maan­nor­pan pe­sin­tä­ai­ka. Sel­kä­ve­sil­lä voi ajel­la kel­koil­la ja hiih­del­lä, mut­ta ran­ta­ki­nok­sia on hyvä väis­tää.

– Jos nä­kee kuu­tin, kan­nat­taa kat­sel­la kau­kaa ja an­taa norp­pa­e­mol­le ime­tys­rau­ha.

– Kaik­ki tä­män ke­vään kuu­tit ovat jo nyt ai­ka lail­la syn­ty­neet. Jot­kut ovat pie­niä ja jot­kut isom­pia, nyt on hyvä lu­mi­nen tal­vi ja en­nus­te sel­viy­ty­mi­sel­le on hyvä.

Kuut­ti­kan­ta las­ke­taan huh­ti­kuus­sa alu­eel­li­ses­ti pe­säin­ven­toi­jien avul­la.