Hanna-Mari Tyrväinen
Puumalan kunnan kesätyöpaikkojen hakuaika loppui viime viikolla. Paikkoja oli avoinna reilut parikymmentä ja kuntaan saapui määräaikaan mennessä 18 hakemusta. Kunta palkkaa ulkoalueiden hoitajia ja sataman infopisteen työntekijöitä sekä uutena toimena satamamestarin, joka tulee koordinoimaan sataman toimintaa.
Eloisa haki itselleen kesätyöntekijöitä vanhuspalveluihin ja kunta tukee heitä maksamalla vielä yhden kesäavustajan. Päiväkodille palkataan kolme kesäavustajaa. Lisäksi matkailuinfoon valitaan yksi henkilö ja bunkkeriin yksi opas.
Kunnanjohtaja Niina Kuuva kertoi kesätyöllistämistilanteesta viime torstaina, kun Suur-Savon Osuuspankin riskienhallintajohtaja Heikki Huhtala sekä viestinnän ja markkinoinnin harjoittelija Elisa Pöyry kävivät kunnantalolla keskustelemassa ajankohtaisista asioista.
OP Suur-Savo tukee toimialueensa kaupunkien ja kuntien kesätyöllistämistä 100 000 eurolla. Tavoitteena on tarjota kesätöitä erityisesti 15-17-vuotiaille nuorille.
– Nuorten tukeminen on tärkeää, sillä kesätyö on yleensä ensimmäinen kosketus työelämään, jonka kautta opetellaan tulevaisuuden työelämätaitoja. Kokemuksen lisäksi siinä ansaitsee omaa rahaa, oppien samalla taloustaitoja, totesi Huhtala.
Kesätyöllistämistuki koskee kaikkia OP:n toimialueen kuntia, mukaan lukien Puumala. Puumalan osalta tukisumma on 2900 euroa. Kuuvan mukaan sillä työllistää pari kesätyöntekijää.
– Emme kohdenna summaa mihinkään erikseen, vaan tuki menee yhteiseen pottiin ja palkanmaksuun. Ympäristönhoitotehtävät ja avustavat palvelutehtävät ovat samalla hyvää koulutusta nuorille, sanoo Kuuva.
Kuuvan mukaan kunta ja paikalliset yritykset hakivat kesätyöntekijöitä porrastetusti.
– Yritykset olivat todella ajoissa liikenteessä ja tiedämme, että siellä on kesäaikaan tosi kova työvoimapula. Meillä oli selkeä taktiikka. Yritykset aloittivat oman kesätyönhaun ensin ja me tulimme kuntana perässä, kertoi Kuuva.
– Porrastusta tehtiin tietoisesti, ettei kesätyöntekijöistä alettu kilpailemaan elinkeinojen kanssa. Meillä on enemmän joustovaraa.
Huhtalan ja Pöyryn tuodessa tulessaan laatikollisen tilisiirtolomakkeita, ei Kuuva malttanut olla muistuttamatta, että kunnan asiointipisteessä palvellaan käytännössä koko ajan pankkiasiakkaita.
– Heitä ohjataan, heille annetaan palvelunumeroita ja yleisneuvontaa. Mielestäni pankin näkökulmasta olisi tärkeää tulevaisuudessakin, että pankkipalvelut olisivat saavutettavissa muullekin kuin digiväestölle. Toivon Osuuspankilta selkeää petrausta siihen, sanoi Kuuva.
Toinen seikka on käteisen rahan kysymys, joka aiheuttaa arkipäivän problematiikkaa erityisesti yhdistystoimijoille ja kesällä yrityksille, kun käteistä liikkuu enemmän.
– Lähin pankki on kuitenkin Mikkelissä. Ei täällä niistä ongelmista ole päästy, totesi Kuuva.
Huhtalan mukaan yritys- ja yhdistystoimijoita on kontaktoitu ja heidän kanssaan on yritetty löytää parhaat rahahuoltoon löytyvät ratkaisut.
– Kun pankkikonttori lopetettiin, konttoripalveluita käyttäneiden henkilöasiakkaiden kanssa katsottiin yhdessä, millaiset palvelut heille sopii parhaiten ja kuinka pankkipalveluiden saatavuus turvataan jatkossakin,totesi Huhtala.
Kuuvan mukaan käytäntö on kuitenkin mennyt siihen, että lähiomaiset hoitavat asiat ikäihmisten puolesta.
– Toivoisin pankin yhteiskuntavastuun ulottuvan siihen, että mietittäisiin aktiivisemmin sitä, kuinka he, jotka eivät ole mukana digimaailmassa, pystyisivät hoitamaan omatoimisesti pankkiasiansa. Olisi pankin etu, että siihen nähtäisiin vaivaa. Olemme ikääntynein maakunta, eikä siitä päästä mihinkään, hän sanoi.
– Toki myös seniorit ovat meidän selkeä kohderyhmä. Meillä on yhteisölähettiläitä, jotka käyvät paljon eri tilaisuuksissa opastamassa ikääntyneitä. Kannattaa ehdottomasti olla meihin yhteydessä tarpeen tullessa, tulemme mielellämme, sanoi Huhtala.
Huhtala sanoi tunnistavansa haasteen.
– Varmasti täytyy miettiä, mitä sopivia tapoja tähän olisi ratkaisuksi. Olen omakohtaisesti opastanut pankkipalveluihin omia senioreita, hän totesi.
Kun ajankohtaiset asiat olivat päivän teemana, Kuuva toivoi pankilta rohkeampaa katsetta tulevaisuuteen ja uskoa alueen elinvoimaan. Ylipäätänsä enemmän rohkeutta yritysten rahoittamisen strategiaan. Hänen mukaansa Puumala on todistettava esimerkki siitä, miten entisestä kriisikunnasta on tullut yksi Etelä-Savon parhaiten menestyneistä.
– Usko alueeseen on ollut voimakas ja täällä on tehty määrätietoista työtä ja otettu järkeviä riskejä. Toivon, että OP pystyisi kirkastamaan yritysrahoituksen linjaansa ja olemaan kumppanina yrityksillemme, ettei paikallisten yritysten rahoitus valu täysin muualle, sanoi Kuuva.
Huhtala vakuutti toimialueen elinvoimaisuuden olevan pankin ykkösagendoja.
– Ei pankkikaan voi oikeastaan pärjätä paremmin kuin toimialueensa. Totta kai se on sidoksissa siihen ja mietimme koko ajan, miten pystymme siihen vaikuttamaan. Rahoitusvalvonnan voimakas säätelypaine ohjaa meitä arvioimaan entistä tarkemmin rahoituksen riskejä ja mihin lähdemme mukaan, totesi Huhtala.
Kuuva ei ottanut kantaa pankin sisäiseen tekemiseen, vaan toivoi rahoituslaitoksen arvioivan yritysrahoituksen strategian kilpailukykyä alueella jatkuvasti. Hän toivoi pankilta myös signaaleja siihen, että alueella on uskoa ja tahtoa investoida tulevaisuuteen.
– Riskit pitää sanoa ääneen, mutta se ei voi olla pelkästään yksi totuus. Pitäisi kuitenkin hakea koko ajan niitä elinvoimaeväitä tulevaisuudesta. Pelkkä mustien pilvien maalailu ei auta yritystemme kehitysmahdollisuuksia, hän sanoi.
Huhtala oli siinä asiassa samaa mieltä.
– Ehkä synkkiä pilviä on korostettu liikaa, kun tiedämme, miltä Etelä-Savo näyttää monille mittareilla. Ehkei ole muistutettu tarpeeksi, että totta kai yritämme löytää kaikissa tapauksissa ne keinot, millä johonkin hankkeeseen voidaan lähteä mukaan. Sitähän se meidän bisnes on, että pääsemme rahoittamaan.
