Tiina Judén
Puumalan kunta ja MPY allekirjoittivat tänään sopimuksen lähes miljoonan euron laajakaistahankkeesta, joka kattaa neljä aluetta Puumalassa. Alueet ovat Hurissalo, Ryhälä, Laju ja Lintusalo. Sopimuksen allekirjoittivat iltapäivällä kunnanjohtaja Niina Kuuva ja MPY:n kaupallinen johtaja Janne Korhonen. Mukana sopimuksen solmimistilaisuudessa oli myös MPY:n neuvonantaja Juha Putkonen. Valtion tuki EU:n elvytystukipaketista on koko hankkeen kustannuksista 311 355 euroa, kunnan ja hakijan omarahoitusosuus 320 790 euroa ja Puumalan kunnan osuus 311 355 euroa.
– Jokaisen alueen hankkeeseen mukaan haluavalta yksittäiseltä asukkaalta tai vapaa-ajan asukkaalta perittävä omavastuinen kustannus on 2500 euroa. Tämä on kuluttajaturvallinen hanke, sillä toteutuvat kulut pystytään arvioimaan pitkälle ajalla ja kustannus voidaan jakaa vaikka viidelle vuodelle, jolloin se tekee vain 500 euroa vuodessa. Kuukausimaksu valmiin liittymän käytöstä on 39,90 euroa, kertoo kunnanjohtaja Niina Kuuva.
Suunnitellun palvelun vähimmäisnopeus on saapuvassa liikenteessä 300 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 100 megabittiä sekunnissa.
– Kuukausimaksun summa on jopa laskenut siitä, mitä se on ollut ja veikkaan, että se pysyy useita vuosia suunnilleen samana, siitä pitää huolen kilpailu , sanoo Janne Korhonen.
Juha Putkonen muistuttaa, että kuukausihintaa peilataan aina myös mobiiliverkon hintaan.
Verkon rakentaminen pyritään aloittamaan kesän 2023 aikana, mikäli asiakastilauksia saadaan riittävästi. Yhteyksien rakentamiseen varataan aikaa kolme vuotta.
– Riittävä määrä on yli 50 prosenttia alueen savuista ja toteutus olisi tarkoitus aloittaa Lintusalosta, mikäli tuo tavoite saavutetaan, sanoo Janne Korhonen.
Hän muistuttaa, että tulevaisuuden sovellukset syövät todella paljon kaistaa ja esimerkiksi tv:n katselu tv:nä vähenee, kun ohjelmia voi katsella suoratoistona esimerkiksi Areenasta tai C-Moresta. Myös turvallisuus ja kiinteistönhuolto hoituvat paremmin laajakaistan avulla.
– Turvallisuutta hoidetaan kylillä toki kännykkäyhteyksillä, mutta on hyvä muistaa, että mobiililla toimiva hälytysjärjestelmä on helppo ohittaa asettamalla häirintälaite päälle tontille tullessa. Ammattilaiset tietävät tämän ja saavat hetkessä langattomat yhteydet kyykälleen, Korhonen tietää.
Hanke on kunnalle tärkeä, sillä hyvinvointi- ja terveyspalvelut tulevat tulevaisuudessa hoitumaan yhä enemmän digitaalisesti.
– Puumalan kunta haluaa mahdollistaa asumisen, yrittämisen ja vapaa-ajanvieton mahdollisuudet tulevaisuudessakin kunnan kaikissa osissa. Hienoa, että olemassa olevaa kuituverkkoa on näin mahdollista laajentaa, Kuuva toteaa.
Uusi hanke täydentää vuosina 2015–2016 rakennettua runkoverkkoa.
Juha Putkonen totesi, että nopeiden yhteyksien saamikseksi projektiin tarvitaan koko kylää. Toisaalta EU tuskin jatkossa myöntää vastaavankaltaista elpymisrahaa, jota nyt on varattu koko Suomen osalta yhteensä 32 miljoonaa euroa. Tosin Putkosen mukaan tuo raha saataisiin helposti käytettyä pelkästään Puumalaan. Itä-Suomi on laajakaistahankkeissa muuta Suomea jäljessä. Putkosen mukaan tähän on syynsä, sillä alue on kauttaaltaan harvaan asuttua eikä keskittymiä ole samalla tavalla kuin vaikka Länsi-Suomessa tai Pohjanmaalla. Rakentamisesta tekee lisäksi kalliimpaa useat järvet ja kalliot. Korhonen muistuttaa vielä, että kuidun upottaminen järven pohjaan ei ole helppoa eikä halpaa.
– Tarvittaisiin kyläaktiivi jokaiselta hankealueen kylältä, sillä paikallinen ihminen on aina vakuuttavampi kuin myyntimies, sanoo Putkonen.
Verkon rakentamisessa pyritään tekemään lisäksi yhteistyötä säävarmaa verkkoa rakentavan sähköyhtiön kanssa.
Alueiden kartoituksessa tehtiin kyläkierroksia ja kuultiin asukkaiden ajatuksia laajakaistatarpeista. Kunnanjohtaja ja rakennustarkastaja Heikki Virta kartoittivat vapaa-ajanasukkaiden ja vakituisten asukkaiden asutustiheyksiä ja vertailivat lukuja maakuntaliiton teettämään Etelä-Savon tavoitteellinen tietoliikenneverkko -selvitykseen .
– Sieltä löytyi aika helposti loogiset alueet, kun meillä oli lisäksi tiedossa sähköyhtiön hankkeiden tulokset. Viljakansaari olisi kovasti haluttu mukaan hankkeeseen, mutta siitä olisi tullut 100 kilometriä lisää kaistaa, Kuuva kertoo.
Nyt hankealueiden kokonaispituus on noin 80 kilometriä. Ehdotetuille hankealueille sijoittuu noin 60 vakituista asuinkuntaa ja 280 vapaa-ajan asuntoa.
