Han­na-Mari Tyr­väi­nen

Lie­vis­kän­jo­en var­rel­la asu­va Jari Hä­mä­läi­nen kat­se­lee lä­hes um­peen kas­va­nut­ta kais­lik­koa. Vii­me ke­sä­nä pu­sik­koon oli jää­nyt kiin­ni kak­si ek­sy­nyt­tä me­lo­jaa ja omal­la sou­tu­ve­neel­lä jo­keen ei ole enää mi­tään asi­aa.

– Isä os­ti tä­män pai­kan 1962 ja sii­tä läh­tien olen jo­kea seu­ran­nut. Sil­loin täs­sä pää­si kul­ke­maan ve­neel­lä tap­pe­le­mat­ta. Kun Lie­vis­kän­kos­kes­ta ui­tet­tiin puu­ta Sai­maal­le, hei­nää ei kas­va­nut ol­len­kaan. Nyt ai­rot tart­tu­vat sii­hen kiin­ni, to­te­aa Hä­mä­läi­nen.

Vii­mei­set puu-ui­tot teh­tiin vuon­na 1963 ja sen jäl­keen joki on saa­nut re­he­vöi­tyä rau­has­sa. Hä­mä­läi­sen mu­kaan kos­ken kun­nos­tuk­ses­ta pu­hut­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran jo 15 vuot­ta sit­ten.

– Ei­hän ku­kaan läh­te­nyt ve­tä­mään asi­aa. Sa­not­tiin, et­tei jo­kea ku­kaan tar­vit­se. Vas­ta Os­si Ko­kin toi­mes­ta al­koi ta­pah­tua, hän kiit­te­lee.

Vii­me kes­ki­viik­ko­aa­mu­na ka­ja­kil­la liik­ku­nut Kok­ki aloit­ti me­lon­ta­rei­tin Pie­nen Ju­ka­jär­ven ala­pääs­tä, Lie­vis­kän­jo­en al­ku­pääs­tä. Hän saa­pui Hä­mä­läi­sen lai­tu­ril­le 1,5 tun­tia myö­hem­min kuu­den ki­lo­met­rin jäl­keen.

– Täs­tä pää­si juu­ri ja juu­ri läpi. Pa­hin pu­sik­ko on 100 met­riä ylem­pä­nä jo­en­vart­ta. Siel­lä kais­lik­ko on um­mes­sa ja le­veyt­tä on vain ka­noo­tin ver­ran. Läpi ei pää­se kuin työn­tä­mäl­lä. Vesi on nyt tosi al­haal­la ja jäin pari ker­taa kiin­ni hiek­ka­särk­kiin. Vesi on 45 sent­tiä alem­pa­na kuin ke­vääl­lä, Kok­ki to­te­aa.

Kok­ki on me­lo­nut rei­tin kah­des­ti ai­em­min kar­toit­ta­es­saan Lie­vis­kän­jo­en kun­nos­tus­tar­pei­ta.

– Po­si­tii­vi­nen yl­lä­tys, et­tä sii­tä pää­see noin­kin hy­vin läpi. Kun­han saa­daan per­kaus teh­tyä ja väy­lät le­ve­äm­mäk­si, tämä on käy­tet­tä­vis­sä ma­ta­lan­kin ve­den ai­ka­na.

Kok­ki teki ve­sis­tö­kun­nos­tuk­sen esi­sel­vi­tyk­sen ja Puu­ma­lan kun­ta on päät­tä­nyt läh­teä edis­tä­mään Lie­vis­kän­jo­en kun­nos­tus­ta ja me­lon­ta­rei­tin te­ke­mis­tä. Han­ke­val­mis­te­lu ja ra­hoi­tuk­sen ha­ke­mi­nen käyn­nis­tyy en­si ke­vää­nä.

– Me tar­vit­sem­me li­sää tuot­tei­ta ih­mis­ten liik­ku­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta ja mat­kai­lun poh­jal­ta. Lie­vis­kän­kos­kes­ta tuli tosi hyvä ja nyt ta­voi­tel­laan ni­me­no­maan itä­puo­li­sen Puu­ma­lan ke­hit­tä­mis­tä. Tämä on myös elin­voi­ma­han­ke, sa­noo kun­nan­joh­ta­ja Nii­na Kuu­va.

Jo­es­sa kul­kee kol­men kun­nan raja ja hank­kee­seen suh­tau­du­taan myön­tei­ses­ti myös Sul­ka­val­la ja Ruo­ko­lah­del­la. Lie­vis­kän­jo­en me­lon­ta­rei­tis­tä kaa­vail­laan uut­ta mat­kai­lun valt­ti­kort­tia. Noin seit­se­män ki­lo­met­rin pi­tui­ses­ta jo­ki­o­suu­des­ta kul­kee Puu­ma­lan puo­lel­la kak­si kol­ma­so­saa.

Hank­keen to­teu­tu­es­sa jo­es­ta pois­te­taan kas­vus­toa noin pa­rin met­rin le­vey­del­tä. Per­kaa­mi­nen on teh­tä­vä kah­te­na vuon­na, jot­ta sil­lä on vai­ku­tus­ta. Jo­ki­väy­län avaa­mi­nen hel­pot­taa liik­ku­mis­ta ja vir­tauk­sen kes­kit­ty­es­sä yh­teen koh­taan, se py­syy pa­rem­min au­ki.

– Jo­kea ei sy­ven­ne­tä, ei­kä luon­non­mu­kai­seen poh­jaan puu­tu­ta. Tämä on hyvä hiek­ka­poh­jai­nen joki ja ylä­o­san ma­ta­lis­ta pai­kois­ta pää­see läpi poik­keuk­sel­li­sen ma­ta­lal­la­kin ve­del­lä. Ruop­paa­mi­sel­le ole tar­vet­ta, sa­noo Kok­ki.

Tu­ke­na tu­le­vat ole­maan Met­sä­hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­mat joen ylä­puo­li­set suo­je­lu­toi­men­pi­teet, pin­ta­va­lu­tus­kent­tä ja ojien tuk­ki­mi­set, joil­la es­te­tään met­sä­ta­lous­toi­men­pi­tei­den mu­ka­na tu­le­vat va­lu­mat. Tor­na­tor on pe­rus­ta­mas­sa toi­sel­le puo­lel­le luon­non­suo­je­lu­a­lu­et­ta, jo­ten met­sän­kä­sit­te­ly vä­he­nee sel­väs­ti ran­ta-alu­eel­la.

Toi­ses­sa osas­sa kun­nos­te­taan kah­dek­san ran­tau­tu­mis­paik­kaa, joi­hin teh­dään pie­net lai­tu­rit. Joen per­kauk­sen osuu­dek­si on las­ket­tu 10 000 eu­roa ja ra­ken­teil­le noin 25 000 eu­roa. Met­sä­hal­li­tus ra­hoit­taa omat toi­men­pi­teen­sä.

– Kun­nos­tus kan­nat­tai­si aloit­taa lop­pu­ke­säl­lä kas­vus­ton ol­les­sa kor­keim­mil­laan, jot­ta pa­him­mat pai­kat näh­dään pa­rem­min. Toki ran­ta­ra­ken­tei­ta pys­tyy käyn­nis­tä­mään jo ai­em­min. Oleel­lis­ta on, et­tä muut kun­nat saa­daan mu­kaan, sa­noo Kok­ki.

Lie­vis­kän­kos­ken kun­nos­tus käyn­nis­tyi käy­tän­nös­sä Jari Hä­mä­läi­sen ran­nas­ta, Ko­kin pyy­tä­es­sä Ely:n vä­keä ar­vi­oi­maan, mitä jo­el­le voi­si teh­dä.

– Ka­la­ta­lous­va­ro­ja tä­hän ei voi­nut käyt­tää, mut­ta kos­kel­la py­säh­ty­es­säm­me kuu­lin, et­tä sen kun­nos­ta­mi­seen tu­kea voi­si saa­da, ker­too Kok­ki.

Kun­ta­ve­toi­nen suun­nit­te­lu käyn­nis­tyi 2018 ja Itä-Puu­ma­lan osa­kas­kun­nan ve­tä­mä kun­nos­tus­han­ke vii­me elo­kuun alus­sa. Kos­ki oli en­nen ka­pea kal­li­oon lou­hit­tu rän­ni, mut­ta nyt sii­hen on teh­ty kai­vin­ko­neel­la 20 sent­ti­siä por­tai­ta ja pie­niä lam­mi­koi­ta, jot­ta ka­lal­la on hy­vät mah­dol­li­suu­det nous­ta ku­te­maan ylä­puo­li­sil­le alu­eil­le.

Me­lo­jat pää­se­vät ohit­ta­maan kos­ken reu­nas­sa kul­ke­vaa pol­kua pit­kin ja ka­noot­tien kul­je­tuk­seen on suun­nit­teil­la pit­kos­puu-tyy­li­nen ve­to­te­la.

Kos­keen teh­ty 25 met­riä le­veä ja 160 sent­tiä kor­kea poh­ja­pa­to sään­nös­te­lee Lie­vis­kän­jär­ven pin­taa. Ve­si­lu­vas­sa on ve­den­kor­keu­den aset­tu­mis­ta kos­ke­va vii­den vuo­den tark­kai­lu­vel­voi­te.

– Kyl­lä tämä on ihan kos­ken nä­köi­nen ja Puu­ma­laan yk­si näh­tä­vyys li­sää. Ava­jai­set pi­de­tään vas­ta mar­ras­kuun alus­sa, et­tä eh­di­tään saa­da kun­nol­la vet­tä kos­keen, hy­myi­lee Kok­ki.

Kun­nos­tus­hank­keen ko­ko­nais­bud­jet­ti oli 150 000 eu­roa, jos­ta Puu­ma­lan kun­ta ra­hoit­ti kym­me­nen pro­sent­tia. Val­ti­on tu­kea hank­keel­le saa­tiin 70 %, WWF:ltä 15 % ja lo­put Tuu­li­ai­sen sää­ti­öl­tä, Puu­ma­lan ka­la­ta­lou­sa­lu­eel­ta ja Itä-Puu­ma­lan osa­kas­kun­nal­ta, jon­ka vas­tuul­la on Lie­vis­kän­jär­ven ve­den­kor­keu­den seu­ran­ta ja ra­por­toin­ti. Lie­vis­känj­po­keen las­ke­van Peu­ka­lo­jo­en kun­nos­tus kuu­luu sa­maan hank­kee­seen.