Kotasaaren helikopterikentälle ei välttämättä tarvita Traficomin lupaa.
Puolustusministeriöllä ei ole lisätietoa Puumalan Kotasaaresta löytyneen maavalleilla suojatun helikopterikentän käyttötarkoituksesta. Puolustusministeriön tämänhetkinen tilannearvio on, että viranomaiset seuraavat kiinteistön käyttöä, mutta pakkolunastuskeinoja ei harkita.
-Meillä kiinnostuksen kohteena on kiinteistön käyttö kokonaisuudessaan. Tässä tapauksessa maanostolupavelvollisuus puolustusministeriöltä on vältetty kultaisella EU-passilla. Puolustusministeriön tehtävä on pohtia, muodostaisiko kiinteistö uhkaa maanpuolustukselle, rajavalvonnalle tai huoltovarmuudelle, sanoo Anu Sallinen puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksiköstä.
-Seuraamme kiinteistön käyttö. Jos joukkoja ja miehiä ei siirretä Suomeen, sen katsotaan olevan henkilön omassa lomakäytössä. Suomen oikeusjärjestelmässä pitää olla konkreettiset todisteet tai aito uhka, Anu Sallinen sanoo.
Puolustusministeriö ei vastaa lentotoiminnan luvista. Lentopaikan rakentamisen luvan myöntää Liikenne ja viestintävirasto Traficom, joka tarkastelee asiaa lentoturvallisuusnäkökulmasta, mutta ei ota kantaa maankäytölliseen puoleen. Traficom ei ole kuitenkaan saanut Kotasaaren helikopterikentästä mitään tietoa ennen viime viikonlopun mediatietoja.
- Toiminnan määrään nähden tulkinta on, että ei tarvitse lupaa. Toki sitä pitää harkita, jos toimintaa näyttäytyy enemmän. Lentoturvallisuusmielessä omistajalle on hyötyä, että se olisi virallinen helikopterilla lentoalue. Ilmailulaissa on kirjattu, että maanomistajan luvalla käyttö ilman lupaakin on sallittua pienimuotoisesti, jos kyseessä on muutama lento vuodessa, sanoo Pasi Takala, lentopaikan tiimin vetäjä Traficomilta.
Myös kunnanjohtaja Niina Kuuva on nyt ollut yhteydessä Traficomiin lentopaikan rakentamisesta.
-Ilmailulaki ohjaa tätä. Helikopterikenttä ei välttämättä tarvitse rakentamislupaa, jos toiminta on yksityistä, lentoja on vähän ja toiminta on tilapäistä. Maanomistaja pystyy harjoittamaan tällaista lentotoimintaa omalla tontillaan, kunnanjohtaja Niina Kuuva kommentoi.
Kotasaaren aiempi omistaja on kunnanjohtaja Kuuvan mukaan ollut suomalainen yksityishenkilö, joka myi Kotasaaren vuonna 2007 viidelle Moskovassa asuvalle venäläismiehelle, jotka muodostivat Kiinteistö Oy Puumalan Kotasaaren. Miljardööri Igor Kasaev osti kiinteistön heiltä huhtikuussa 2020. Tällöin 20 hehtaarin kokoinen saari siirtyi Kasaevin omistamalle Mersaari-osakeyhtiölle.
Tämän jälkeen haettiin poikkeuslupaa kymmenen prosenttia tavallista isommille lomakiinteistöille. Nyt saareen on valmistunut kuluneen kesän aikana 420-neliöinen yksityishuvila, 530-neliöinen vierastalo ja 150-neliöinen henkilökunnan talo. Poikkeusluvan saanut laituri on 43-metrinen.
Puumala-lehti kirjoitti venäläisen oligarkin taustoista ja kiinteistökaupoista ensimmäisen kerran alkukesästä 2020. Tuossa yhteydessä kerrottiin myös Kasaevin taustoista ja siitä, että hän hallitsee yhteistyökumppaninsa Sergei Katsievin kanssa 70 prosenttia Venäjän tupakkamarkkinoista. Kasaev on yhdistetty kiinteistökauppojen lisäksi myös aseteollisuuteen ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen.
Kunta ei nähnyt tuolloin vaaraa, että Kotasaaresta syntyisi Airiston Helmeä vastaavaa tapausta, missä luksusloma-asuntoalueeksi suunnitellusta saaresta tulisi ”Puumalan helmi”. Tuolloin kunnanjohtajana toiminut Matias Hilden sanoi, ettei keksi, miksi näin olisi, kun valtiolla on etuosto- ja lunastusoikeus hankkia kiinteistö itselleen myös jälkikäteen. Näin voitaisiin toimia, jos kiinteistön oston yhteydessä hankittuun lupaan on annettu harhaanjohtavia tietoja käyttötarkoituksesta.
-Voin yhtyä Matiaksen kommenttiin. Lähellä syväväylää on venäläisten rakennuksia ympäriinsä. Aluskarttasovelluksesta pystyy seuraamaan alusten liikkeitä. Aika vaikea nähdä tällaista yhtälöä. Varmaan henkilön varakkuus näkyy rakennusten koosta, sanoo Kuuva.
Kysyimme kunnan tekniseltä johtajalta Kimmo Hagmanilta, eikö kunnalle tullut mitään vihiä helikopterikentästä tai siitä, että Kotasaareen tehdään tällaisia maansiirtotöitä?
-Maansiirtohommat eivät välttämättä vaadi lupaa haja-asutusalueella. Jossain vaiheessa tuli pihasuunnitelmaa, jossa näkyi jotain pihajärjestelyistä. Meillä ei tarkkaan kontrolloida pihan muokkauksia. Asemakaava-alueella kyllä, mutta haja-asutusalueella ihmiset tekevät mitä tahansa, Hagman sanoo.
Hagman ei itse näe tätä ongelmana, vaan ajattelee, että miljardöörillä on omat intressinsä.
-En minä mihinkään usko, mutta luulen, että nämä ovat hänen omaan turvallisuuteensa liittyviä asioita, Hagman sanoo.
Kunnan puolesta luvatta rakennetutulle helikopterikentälle ei mitään mahdeta. Yhteydenpito Kasaeviin hoidetaan edusmiesten kautta.
-Jos kunta olisi jotain voinut tehdä keväällä 2020, niin käyttää etuosto-oikeutta tähän, mutta ilman mitään hanketta ei 700 000 euron kaupassa kyllä olisi ollut järkeä. Toinen asia oli se, että poikkeusluvat myönnettiin ja rakennusoikeuksia yhdistettiin. Mutta yhteinen käsitys oli, ettei kokonaisrakennusoikeus mennyt paljoa yli normaalin poikkeusluvan, joten ympäristön ja luonnon kannalta oli hyvä näin, Hagman sanoo.
