Tii­na Judén

Puu­ma­lan­sal­mi pu­huu -se­mi­naa­ris­sa kes­kus­tel­tiin tär­keis­tä asi­ois­ta, ku­ten mo­ni­paik­kai­suu­des­ta, saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta, Lii­ken­ne 12 -suun­ni­tel­mas­ta ja kai­vos­te­ol­li­suu­des­ta Sai­maal­la. Juon­ta­ja­na ja muu­sik­ko­na toi­mi­nut Mik­ko Kuus­to­nen viih­dyt­ti mu­sii­kil­laan ja heit­ti ti­lai­suu­den lo­puk­si kom­men­tin: ”Vin­kat­kaa jos jol­lain on hyvä kal­li­oi­nen tont­ti, niin siir­rän kir­jat tän­ne”.

– Olen kier­tä­nyt ai­na­kin sa­das­sa maas­sa ja teh­nyt do­ku­ment­te­ja maa­il­mal­la, mut­ta tä­män pai­kan (Puu­ma­lan sa­ta­ma) voi huo­let­ta nos­taa yh­den hie­noim­pien jouk­koon, Kuus­to­nen ke­hui.

Mai­ja ja Juha Junk­ka­ri mök­kei­le­vät vuon­na 2019 löy­ty­neel­lä mö­kil­lä Kot­kat­saa­res­sa ja asu­vat Kot­kas­sa saa­res­sa.

– Tääl­lä on mie­len­kiin­toi­sia ai­hei­ta ja asi­an­tun­te­vat pu­hu­jat. Kai­vo­sa­si­at kiin­nos­ta­vat myös. Meil­lä on tä­nään toi­min­ta­päi­vä, kun me­nem­me tä­män ti­lai­suu­den jäl­keen vie­lä tie­toi­mi­kun­nan ko­kouk­seen ja il­lal­la Nii­ni­jaz­zei­hin, ker­toi Juha.

Junk­ka­rei­den mie­les­tä hyvä loma on suh­tees­sa ak­tii­vi­suu­teen, oles­ke­luun, ka­las­tuk­seen ja nik­ka­roin­tiin. Niis­tä syn­tyy vas­ta­pai­noa ar­ki­työl­le.

– Saa­ris­tos­sa on ki­vat pyö­räi­ly­maas­tot, mut­ta ei ai­na niin tur­val­li­set. Oli hyvä rat­kai­su tuo 60 km/h ra­joi­tus, sil­lä 80 km/h oli ihan jär­kyt­tä­vä. Edel­leen siel­lä ajel­laan ai­ka ko­vaa ja vaa­ra­ti­lan­tei­ta nä­kee, Juha huo­maut­ti.

Kai­vos­te­ol­li­suu­den so­pi­vuu­des­ta tai so­pi­mat­to­muu­des­ta Sai­maal­le kes­kus­te­li­vat WWF:n pää­sih­tee­ri Jari Luuk­ko­nen ja maa­kun­ta­joh­ta­ja Pent­ti Mä­ki­nen.

Kuus­to­nen ky­syi­kin, on­ko mal­lia, jol­la kai­vos­te­ol­li­suus ja luon­to­koh­teet voi­tai­siin so­vit­taa yh­teen? Useim­pien mie­les­tä ei ol­lut, sil­lä kä­siä, jot­ka kan­nat­tai­si­vat kai­vos­te­ol­li­suut­ta Sai­maal­le ei juu­ri­kaan nous­sut. Sen si­jaan ai­van kaik­ki kä­det ei­vät nous­seet myös­kään vas­tus­ta­maan kai­vos­te­ol­li­suut­ta.

Maa­kun­ta­joh­ta­ja Mä­ki­nen muis­tut­ti, et­tei toi­vo alu­eem­me jää­vän siir­to­maa-alu­eek­si, ul­kois­ta­en kai­vos­te­ol­li­suu­den mai­hin, jois­sa ei toi­mi­ta niin­kään vas­tuul­li­ses­ti kuin Suo­mes­sa.

– Kun­tien täy­tyy kan­taa vas­tuun­sa, et­tei herk­kiin luon­to­koh­tei­siin voi­da teh­dä kai­vok­sia, sa­noi WWF:n pää­sih­tee­ri Jari Luuk­ko­nen.

Myös kai­vos­ve­ro on edel­leen Suo­mes­sa erit­täin al­hai­nen, vain 0,6 pro­sent­tia mal­min si­säl­tä­män me­tal­lin ve­ro­tu­sar­vos­ta. Or­pon hal­li­tuk­sen ko­ro­tus­ten suu­ruut­ta ei ole vie­lä mää­ri­tet­ty. Ne tu­le­vat voi­maan vuo­si­na 2026 ja 2027. Isois­sa kai­vos­mais­sa, ku­ten Ka­na­das­sa ja Aust­ra­li­as­sa ve­rot ovat alim­mil­laan­kin 2-5 pro­sent­tia. Suo­mi on eu­roop­pa­lai­sit­tain hou­kut­ta­va kai­vos­maa, sil­lä meil­lä on pal­jon vih­re­än siir­ty­män vaa­ti­mia ak­ku­mi­ne­raa­le­ja sekä suh­teel­li­sen va­kaa fi­nans­si­po­li­tiik­ka.

– Enon­kos­ki on esi­merk­ki 30 vuot­ta sit­ten teh­dys­tä kai­vok­ses­ta, joka näyt­tää nyt hir­vit­tä­väl­tä. Pi­tää käyt­tää pa­ras­ta mah­dol­lis­ta tie­to­tek­no­lo­gi­aa, et­tei sel­lai­nen tois­tu tu­le­vai­suu­des­sa, maa­kun­ta­joh­ta­ja Mä­ki­nen sa­noi.

Kun­nan­joh­ta­ja Nii­na Kuu­va ar­ve­li, et­tä tu­le­vai­suu­den käyt­tö­voi­mas­sa saat­taa piil­lä avain Puu­ma­lan­kin saa­vu­tet­ta­vuu­teen. Hän ker­toi myös Väy­lä­ver­kon in­ves­toin­ti­oh­jel­mas­ta ja kes­kus­te­lu si­vu­si uu­sien rata-, maan­tie- ja ve­si­väy­lä­hank­kei­den to­teut­ta­mis­ta ja nii­den vai­ku­tus­ta. Vii­mei­sin in­ves­toin­ti­oh­jel­ma on laa­dit­tu vuo­sil­le 2025-2032 ja se on osa val­ta­kun­nal­li­sen lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­man, Lii­ken­ne 12 -suun­ni­tel­man toi­meen­pa­noa. To­teut­ta­mi­ses­ta vas­taa edus­kun­ta. Yk­si osa tätä on esi­mer­kik­si Hä­tin­vir­ran sil­ta­han­ke, jol­le ei ole vie­lä ra­hoi­tus­pää­tös­tä.

Jär­vi-Suo­men Uit­to­yh­dis­tyk­sen uit­to­pääl­lik­kö Esa Kor­ho­nen ke­hui, et­tä ve­sis­tö on val­mis inf­ra ym­pä­ris­tö­haas­tei­siin.

– Re­kas­sa voi­daan vie­dä yk­si kuor­ma puu­ta, ju­nas­sa 30 kuor­maa ja hi­naa­jas­sa 400 kuor­maa puu­ta. On yk­sin­ker­tais­ta pää­tel­lä, mikä on ener­gi­a­te­hok­kain tapa, Kor­ho­nen to­te­si.

Kaak­kois-Suo­men am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun XAM­Kin Met­sä, ym­pä­ris­tö ja ener­gia-alan tut­ki­mus­joh­ta­ja Las­se Pulk­ki­nen ker­toi us­ko­van­sa syn­teet­ti­siin säh­kö­polt­to­ai­nei­siin, ku­ten me­ta­no­liin ja met­sä­si­vu­vir­to­jen hyö­dyn­tä­mi­seen. Syn­teet­ti­nen me­taa­ni eli e-me­taa­ni on niin kut­sut­tu säh­kö­polt­to­ai­ne. Se syn­tyy yh­dis­tä­mäl­lä uu­siu­tu­van säh­kön avul­la tuo­tet­tua ve­tyä ja il­mas­ta tai eri­lai­sis­ta pro­ses­seis­ta tal­tee­no­tet­tua hii­li­di­ok­si­dia. Se so­pii ben­sii­nin kor­vik­keek­si polt­to­moot­to­rei­hin.

Uu­des­sa kes­kus­te­le­vas­sa ke­sä­ta­pah­tu­mas­sa pu­hut­tiin itäi­sen Suo­men tu­le­vai­suu­des­ta ja se sii­vit­ti myös Vee­ran mark­ki­noi­ta, jois­sa esi­mer­kik­si Puu­ma­lan Erä­mie­het tar­jo­si­vat hir­vi­keit­toa oman­tun­non kor­vaus­ta vas­taan. Hir­vi­kei­ton tuot­to meni pe­rin­tei­ses­ti hy­vään tar­koi­tuk­seen nuor­ten hy­väk­si.

Mark­ki­na­myy­jiä oli vii­me vuot­ta vä­hem­män, sil­lä Kes­kus­tiel­lä ei ol­lut ol­len­kaan myyn­ti­ko­ju­ja.