Tiina Judén
Itsemurhan aiheuttamasta häpeän leimasta läheisille ja perheille halutaan pois. Yleensä tapahtuneeseen liittyy voimakas häpeä, josta ei puhuta, ei edes perheen sisällä. Etelä-Savon hyvinvointialueen Apua ajoissa -hankkeessa asiantuntijat pyrkivät ehkäisemään itsemurhia ja välittämään tietoa, mistä saa apua elämän ahdinkoon. Näistä mahdollisuuksista viestitään kuntalaisille.
– Itsemurhien ehkäisyyn tarvitaan uudenlaista kulttuuria. Jos herää huoli, että läheisellä tai kaverilla kaikki ei ole hyvin, kysy omin sanoin suoraan, oletko miettinyt itsesi vahingoittamista. Meillä on tutkittua tietoa, että kysyminen ei lisää riskiä, vaan päinvastoin vähentää sitä, sanoo hankepäällikkö Niko Borén.
Etelä-Savossa itsemurhaluvut ovat maan korkeimmat. Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla kuolee enemmän ihmisiä itsemurhiin kuin keskimäärin muualla Suomessa. Erityisesti nuorten 20-34 vuotiaiden kohdalla luku on huolestuttavan korkea 38,8 /100 000 asukasta kohden, kun se muissa maakunnissa jää 10 ja 25 väliin samassa ikäluokassa. Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2020 ja tulevat siten jäljessä. Koronan ja Venäjän aloittaman sodan Ukrainaa vastaan on arveltu lisäävän tilanteen synkkyyttä.
65 vuotta täyttäneillä sama luku on Etelä-Savossa maan kolmanneksi korkein: 21,5 / 100 000 asukasta kohden. Edellä ovat Päijät-Häme ja Etelä-Pohjanmaa.
Syitä lukujen synkkyyteen alueelta löytyy monia.
– Täällä on paljon mielenterveyden häiriöitä, päihteiden suurkuluttamista ja somaattista sairastumista. Ne lisäävät riskiä. Myös krooniset kiputilat lisäävät itsemurhia suunnattoman paljon. Näitä kaikkia alueella esiintyy, kertoo Borén.
Suurin riskitekijä on kuitenkin aiempi itsemurhan yritys, joka lisää riskiä jopa 40-kertaisesti.
Miten vastataan itsemurhariskin tunnistamiseen entistä paremmin, on ammattilaisten osaamista. Nyt käypähoitoon ja turvasuunnitelmaan on koulutettu 700 ammattilaista Essoten, Sosterin ja Pieksämäen alueelta, sekä oppilaitosten opiskelijoista. Lisäksi on selkiytetty eri toimijoiden vastuita ja rooleja sekä parannettu asiakasohjausta. Koulutuksessa tähdennetään, miten kohdataan ihminen, jolla on itsetuhoisia ajatuksia.
Suurin avun tarve ihmisillä voi olla heti akuutin kriisin jälkeen. Borénin mielestä on kuitenkin inhimillistä, että aina asiakasta ei hoksata ohjata oikean palvelun pariin.
– Tämä on osa meidän systeemiä, jossa tulevat mukaan salassapitoasiat, jotka ovat hyvin haastavia. Esimerkiksi, jos puolisolla olisi itsetuhoisia ajatuksia ja hän olisi hoidon piirissä, ei mies välttämättä voisi tulla mukaan hoitokuvioon, jos vaimo kieltäisi tai toisinpäin. Silloin puoliso ei saisi mistään tietoa tai apua itselleen ilman, että joutuu selvittämään apua tarjoavat tahot itse. Omaisten tuki on tärkeässä roolissa, koska se lisää toivoa ja edistää toipumista, Borén sanoo.
Ennen hankkeen alkua, vuonna 2021, Etelä-Savossa 282 ammattilaista vastasi kyselyyn, jonka mukaan yli kolmasosa sanoi kohtaavansa itsetuhoisia henkilöitä vähintään kerran viikossa tai useammin. Keski-Suomessa näin koki jopa joka toinen kyselyyn vastannut hoitoalan ammattilainen.
Kun tämän alueen osaamista parannetaan, voi arvio olla vielä suurempi. Tähän mennessä ohjaus ei ole Borénin mukaan ollut kovin selkeää.
Hankkeessa on tehty ennalta ehkäiseviä videoita muun muassa TikTok-tähti Andreas Tolosen kanssa sekä jääkiekkojoukkue JYPin kanssa. Aavista, puutu, uskalla auttaa.
Yrittäjien ahdinkoa on käsitelty Kohti unelmia -podcastin yhteistyöjaksossa..
Yksi tärkeä keino parantaa itsemurhien ehkäisyä on parantaa arviointiprosessia terveydenhuollossa.
Lisäksi sote-ammattilaisten kuormittavat tilanteet pyritään huomioimaan jatkossa entistä paremmin uuden ensipurkuringin avulla.
– Mikkelin kriisikeskus tarjoaa tuoretta mallia sveitsiläiseen linity interventio -tyyliin. Siinä tilanne käydään läpi tarinamaisesti. Mikkelin kriisikeskus toimii koko Essoten alueella, sanoo Borén.
Kyseinen malli on aiemmin otettu käyttöön Suomessa vain Länsipohjan sairaanhoitopiirissä. Positiivista mallissa on, että siihen pääse nimettömänä ja kasvokkain. Mitään ei kirjata ylös mihinkään, kuten muussa terveydenhuollossa, sillä keskustelut käydään Kriisikeskuksessa.
Vastaavanlaisia keskusteluja järjestetään omaisille ja ryhmille. Niitä vetää Helena Pohjanvirta. Myös etävastaanottoja tarjotaan, mutta ne eivät toteudu linity-mallin mukaan.
Hankkeessa pyritään ohjaamaan myös itsemurhaa yrittäneiden ja itsemurhan tehneiden henkilöiden läheisiä mielenterveyspalvelujen piiriin.
Milloin läheisten pitäisi olla huolissaan itsetuhoisista ajatuksista?
– Se, että vetäytyy ja eristäytyy sosiaalisesti, käyttää päihteitä runsaasti tai on kokenut runsaasti kielteisiä kokemuksia ja kriisitilanteita, on hälytysmerkki. Lisäksi mielenterveysongelmat ja alakuloisuus voivat olla riskitekijöitä.
Borén sanoo, että monesti läheiset tunnistavat näitä merkkejä.
– Kysyminen ei maksa mitään. Pelkkä intuition tunne jo riittää. Usein kysyminen on vaivaannuttavampaa itse kysyjälle kuin vastaajalle, kun pohditaan kehtaanko. Omasta kokemuksestakin kysymyksen tehtyäni kukaan ei ole koskaan sanonut, että mitä sinä tuollaisia kyselet, Borén kertoo.
Hankkeessa panostetaan paljon myös omaisten hoitoon ja palveluketjuissa ja kehityksessä ovat omaiset rinnalla. Tukea pyritään tarjoamaan heti alusta asti. Omaisetkin ovat riskiryhmäläisiä, sillä syyllisyys painaa heitä lähes aina.
Borén on huolissaan myös Ukrainasta saapuvista ihmisistä.
– Sieltä tulee traumataustaisia ihmisiä, emmekä pysty edes kuvittelemaan, mitä he ovat kokeneet ja nähneet. Kun asia lähtee purkautumaan ja tulee suuria menetyksiä sekä pelkoa, onko kotiakaan.
Hankkeessa on mukana vahvaa asiantuntijuutta, sillä Borén on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveystieteen maisteri, joka on tehnyt paljon töitä psykiatristen potilaiden kanssa Oulussa. Hankkeessa työskentelee kaksi hankekoordinaattoria: Mari Räsänen ja Minna Siiriäinen. Lisäksi kehittämistyössä on mukana psykologeja, sosiaalityön osaajia sekä sairaanhoitajia.