Tii­na Judén

It­se­mur­han ai­heut­ta­mas­ta hä­pe­än lei­mas­ta lä­hei­sil­le ja per­heil­le ha­lu­taan pois. Yleen­sä ta­pah­tu­nee­seen liit­tyy voi­ma­kas hä­peä, jos­ta ei pu­hu­ta, ei edes per­heen si­säl­lä. Ete­lä-Sa­von hy­vin­voin­ti­a­lu­een Apua ajois­sa -hank­kees­sa asi­an­tun­ti­jat pyr­ki­vät eh­käi­se­mään it­se­mur­hia ja vä­lit­tä­mään tie­toa, mis­tä saa apua elä­män ah­din­koon. Näis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta vies­ti­tään kun­ta­lai­sil­le.

– It­se­mur­hien eh­käi­syyn tar­vi­taan uu­den­lais­ta kult­tuu­ria. Jos he­rää huo­li, et­tä lä­hei­sel­lä tai ka­ve­ril­la kaik­ki ei ole hy­vin, kysy omin sa­noin suo­raan, olet­ko miet­ti­nyt it­se­si va­hin­goit­ta­mis­ta. Meil­lä on tut­kit­tua tie­toa, et­tä ky­sy­mi­nen ei li­sää ris­kiä, vaan päin­vas­toin vä­hen­tää sitä, sa­noo han­ke­pääl­lik­kö Niko Borén.

Ete­lä-Sa­vos­sa it­se­mur­ha­lu­vut ovat maan kor­keim­mat. Ete­lä-Sa­von ja Kes­ki-Suo­men alu­eil­la kuo­lee enem­män ih­mi­siä it­se­mur­hiin kuin kes­ki­mää­rin muu­al­la Suo­mes­sa. Eri­tyi­ses­ti nuor­ten 20-34 vuo­ti­ai­den koh­dal­la luku on huo­les­tut­ta­van kor­kea 38,8 /100 000 asu­kas­ta koh­den, kun se muis­sa maa­kun­nis­sa jää 10 ja 25 vä­liin sa­mas­sa ikä­luo­kas­sa. Vii­mei­sim­mät ti­las­tot ovat vuo­del­ta 2020 ja tu­le­vat si­ten jäl­jes­sä. Ko­ro­nan ja Ve­nä­jän aloit­ta­man so­dan Uk­rai­naa vas­taan on ar­vel­tu li­sää­vän ti­lan­teen synk­kyyt­tä.

65 vuot­ta täyt­tä­neil­lä sama luku on Ete­lä-Sa­vos­sa maan kol­man­nek­si kor­kein: 21,5 / 100 000 asu­kas­ta koh­den. Edel­lä ovat Päi­jät-Häme ja Ete­lä-Poh­jan­maa.

Syi­tä lu­ku­jen synk­kyy­teen alu­eel­ta löy­tyy mo­nia.

– Tääl­lä on pal­jon mie­lenter­vey­den häi­ri­öi­tä, päih­tei­den suur­ku­lut­ta­mis­ta ja so­maat­tis­ta sai­ras­tu­mis­ta. Ne li­sää­vät ris­kiä. Myös kroo­ni­set ki­pu­ti­lat li­sää­vät it­se­mur­hia suun­nat­to­man pal­jon. Näi­tä kaik­kia alu­eel­la esiin­tyy, ker­too Borén.

Suu­rin ris­ki­te­ki­jä on kui­ten­kin ai­em­pi it­se­mur­han yri­tys, joka li­sää ris­kiä jopa 40-ker­tai­ses­ti.

Mi­ten vas­ta­taan it­se­mur­ha­ris­kin tun­nis­ta­mi­seen en­tis­tä pa­rem­min, on am­mat­ti­lais­ten osaa­mis­ta. Nyt käy­pä­hoi­toon ja tur­va­suun­ni­tel­maan on kou­lu­tet­tu 700 am­mat­ti­lais­ta Es­so­ten, Sos­te­rin ja Piek­sä­mä­en alu­eel­ta, sekä op­pi­lai­tos­ten opis­ke­li­jois­ta. Li­säk­si on sel­kiy­tet­ty eri toi­mi­joi­den vas­tui­ta ja roo­le­ja sekä pa­ran­net­tu asi­a­ka­soh­jaus­ta. Kou­lu­tuk­ses­sa täh­den­ne­tään, mi­ten koh­da­taan ih­mi­nen, jol­la on it­se­tu­hoi­sia aja­tuk­sia.

Suu­rin avun tar­ve ih­mi­sil­lä voi ol­la heti akuu­tin krii­sin jäl­keen. Boré­nin mie­les­tä on kui­ten­kin in­hi­mil­lis­tä, et­tä ai­na asi­a­kas­ta ei hok­sa­ta oh­ja­ta oi­ke­an pal­ve­lun pa­riin.

– Tämä on osa mei­dän sys­tee­miä, jos­sa tu­le­vat mu­kaan sa­las­sa­pi­to­a­si­at, jot­ka ovat hy­vin haas­ta­via. Esi­mer­kik­si, jos puo­li­sol­la oli­si it­se­tu­hoi­sia aja­tuk­sia ja hän oli­si hoi­don pii­ris­sä, ei mies vält­tä­mät­tä voi­si tul­la mu­kaan hoi­to­ku­vi­oon, jos vai­mo kiel­täi­si tai toi­sin­päin. Sil­loin puo­li­so ei sai­si mis­tään tie­toa tai apua it­sel­leen il­man, et­tä jou­tuu sel­vit­tä­mään apua tar­jo­a­vat ta­hot it­se. Omais­ten tuki on tär­ke­äs­sä roo­lis­sa, kos­ka se li­sää toi­voa ja edis­tää toi­pu­mis­ta, Borén sa­noo.

En­nen hank­keen al­kua, vuon­na 2021, Ete­lä-Sa­vos­sa 282 am­mat­ti­lais­ta vas­ta­si ky­se­lyyn, jon­ka mu­kaan yli kol­ma­so­sa sa­noi koh­taa­van­sa it­se­tu­hoi­sia hen­ki­löi­tä vä­hin­tään ker­ran vii­kos­sa tai use­am­min. Kes­ki-Suo­mes­sa näin koki jopa joka toi­nen ky­se­lyyn vas­tan­nut hoi­to­a­lan am­mat­ti­lai­nen.

Kun tä­män alu­een osaa­mis­ta pa­ran­ne­taan, voi ar­vio ol­la vie­lä suu­rem­pi. Tä­hän men­nes­sä oh­jaus ei ole Boré­nin mu­kaan ol­lut ko­vin sel­ke­ää.

Hank­kees­sa on teh­ty en­nal­ta eh­käi­se­viä vi­de­oi­ta muun mu­as­sa Tik­Tok-täh­ti And­re­as To­lo­sen kans­sa sekä jää­kiek­ko­jouk­kue JY­Pin kans­sa. Aa­vis­ta, puu­tu, us­kal­la aut­taa.

Yrit­tä­jien ah­din­koa on kä­si­tel­ty Koh­ti unel­mia -pod­cas­tin yh­teis­työ­jak­sos­sa..

Yk­si tär­keä kei­no pa­ran­taa it­se­mur­hien eh­käi­syä on pa­ran­taa ar­vi­oin­tip­ro­ses­sia ter­vey­den­huol­los­sa.

Li­säk­si sote-am­mat­ti­lais­ten kuor­mit­ta­vat ti­lan­teet py­ri­tään huo­mi­oi­maan jat­kos­sa en­tis­tä pa­rem­min uu­den en­si­pur­ku­rin­gin avul­la.

– Mik­ke­lin krii­si­kes­kus tar­jo­aa tuo­ret­ta mal­lia sveit­si­läi­seen li­ni­ty in­ter­ven­tio -tyy­liin. Sii­nä ti­lan­ne käy­dään läpi ta­ri­na­mai­ses­ti. Mik­ke­lin krii­si­kes­kus toi­mii koko Es­so­ten alu­eel­la, sa­noo Borén.

Ky­sei­nen mal­li on ai­em­min otet­tu käyt­töön Suo­mes­sa vain Län­si­poh­jan sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä. Po­si­tii­vis­ta mal­lis­sa on, et­tä sii­hen pää­se ni­met­tö­mä­nä ja kas­vok­kain. Mi­tään ei kir­ja­ta ylös mi­hin­kään, ku­ten muus­sa ter­vey­den­huol­los­sa, sil­lä kes­kus­te­lut käy­dään Krii­si­kes­kuk­ses­sa.

Vas­taa­van­lai­sia kes­kus­te­lu­ja jär­jes­te­tään omai­sil­le ja ryh­mil­le. Nii­tä ve­tää He­le­na Poh­jan­vir­ta. Myös etä­vas­taa­not­to­ja tar­jo­taan, mut­ta ne ei­vät to­teu­du li­ni­ty-mal­lin mu­kaan.

Hank­kees­sa py­ri­tään oh­jaa­maan myös it­se­mur­haa yrit­tä­nei­den ja it­se­mur­han teh­nei­den hen­ki­löi­den lä­hei­siä mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen pii­riin.

Mil­loin lä­heis­ten pi­täi­si ol­la huo­lis­saan it­se­tu­hoi­sis­ta aja­tuk­sis­ta?

– Se, et­tä ve­täy­tyy ja eris­täy­tyy so­si­aa­li­ses­ti, käyt­tää päih­tei­tä run­saas­ti tai on ko­ke­nut run­saas­ti kiel­tei­siä ko­ke­muk­sia ja krii­si­ti­lan­tei­ta, on hä­ly­tys­merk­ki. Li­säk­si mie­len­ter­vey­son­gel­mat ja ala­ku­loi­suus voi­vat ol­la ris­ki­te­ki­jöi­tä.

Borén sa­noo, et­tä mo­nes­ti lä­hei­set tun­nis­ta­vat näi­tä merk­ke­jä.

– Ky­sy­mi­nen ei mak­sa mi­tään. Pelk­kä in­tui­ti­on tun­ne jo riit­tää. Usein ky­sy­mi­nen on vai­vaan­nut­ta­vam­paa it­se ky­sy­jäl­le kuin vas­taa­jal­le, kun poh­di­taan keh­taan­ko. Omas­ta ko­ke­muk­ses­ta­kin ky­sy­myk­sen teh­ty­ä­ni ku­kaan ei ole kos­kaan sa­no­nut, et­tä mitä sinä tuol­lai­sia ky­se­let, Borén ker­too.

Hank­kees­sa pa­nos­te­taan pal­jon myös omais­ten hoi­toon ja pal­ve­lu­ket­juis­sa ja ke­hi­tyk­ses­sä ovat omai­set rin­nal­la. Tu­kea py­ri­tään tar­jo­a­maan heti alus­ta as­ti. Omai­set­kin ovat ris­ki­ryh­mä­läi­siä, sil­lä syyl­li­syys pai­naa hei­tä lä­hes ai­na.

Borén on huo­lis­saan myös Uk­rai­nas­ta saa­pu­vis­ta ih­mi­sis­tä.

– Siel­tä tu­lee trau­ma­taus­tai­sia ih­mi­siä, em­me­kä pys­ty edes ku­vit­te­le­maan, mitä he ovat ko­ke­neet ja näh­neet. Kun asia läh­tee pur­kau­tu­maan ja tu­lee suu­ria me­ne­tyk­siä sekä pel­koa, on­ko ko­ti­a­kaan.

Hank­kees­sa on mu­ka­na vah­vaa asi­an­tun­ti­juut­ta, sil­lä Borén on kou­lu­tuk­sel­taan psy­ki­at­ri­nen sai­raan­hoi­ta­ja ja ter­veys­tie­teen mais­te­ri, joka on teh­nyt pal­jon töi­tä psy­ki­at­ris­ten po­ti­lai­den kans­sa Ou­lus­sa. Hank­kees­sa työs­ken­te­lee kak­si han­ke­koor­di­naat­to­ria: Mari Rä­sä­nen ja Min­na Sii­ri­äi­nen. Li­säk­si ke­hit­tä­mis­työs­sä on mu­ka­na psy­ko­lo­ge­ja, so­si­aa­li­työn osaa­jia sekä sai­raan­hoi­ta­jia.