Loma oli yk­si ai­ka­kau­ten­sa me­nes­ty­se­lo­ku­va, se on ny­ky­ään myös mo­nen so­me­päi­vi­tys tai vuo­den suu­rin odo­tus. Vuo­den 1976 Suo­men kat­so­tuim­mas­sa ko­me­di­ae­lo­ku­vas­sa Ant­ti Lit­ja näyt­te­li mies­tä, joka hiih­to­koh­teen si­jaan jou­tui va­hin­gos­sa ran­ta­lo­mal­le Rho­dok­sel­le. Mi­nul­le kävi lä­hes sa­moin, mut­ta tyt­tä­re­ni pyyn­nös­tä. En toki ol­lut läh­dös­sä hiih­to­lo­ma­koh­tee­seen, mut­ta en lii­oin Rho­dok­sel­le, jos­sa en ole kos­kaan ai­em­min­kaan käy­nyt. Olen pyr­ki­nyt vält­te­le­mään koh­tei­ta, jot­ka tu­ris­tit ovat val­lan­neet, mut­ta nyt aja­tus oli­kin eri­lai­nen: viet­tää ai­kaa las­ten­las­ten kans­sa.

Al­ku­ke­sän en­sim­mäi­nen lo­ma­pät­kä toi­mi juu­ri sel­lai­se­na ja olen kii­tol­li­nen sii­tä. Se toi­mi myös ope­tus­vi­de­o­na ny­ky­van­hem­mis­ta, tasa-ar­vos­ta ja nuor­ten van­hem­pien jär­jet­tö­män pit­käs­tä pin­nas­ta, kär­si­väl­li­syy­des­tä ja rak­kau­des­ta. Rho­dok­sen Kal­lit­hea on var­tin mat­kan pääs­sä Rho­dok­sen kau­pun­gis­ta ja ky­sei­nen ho­tel­li on lap­si­per­hei­den suo­si­os­sa. Olin yl­lät­ty­nyt, mi­ten lä­hes jo­kai­ses­sa il­lal­lis­pöy­däs­sä oli lap­sia. Isät nu­kut­ti­vat lap­si­aan päi­vä­u­nil­le, läh­ti­vät mu­ti­se­mat­ta vai­pan­vaih­toon kes­ken ruo­kai­lun tai nu­kut­te­li­vat vau­vo­ja päi­vä­u­nil­le ho­tel­lin tai ran­nan var­joi­sis­sa osis­sa.

Myös oman su­ku­pol­ve­ni isät hoi­ti­vat hie­nos­ti hom­man­sa ja oma­kin isä­ni hää­ri keit­ti­ös­sä ja las­ten­hoi­dos­sa kii­tet­tä­väs­ti, mut­ta nyt ai­ka on täy­sin toi­nen. Vau­vat kut­su­vat jo ise­jä äi­deik­si. Se ker­too mitä suu­rim­mas­ta tasa-ar­vos­ta, ai­na­kin Eu­roo­pas­sa. Rho­dok­sel­la tu­ris­tit oli­vat suu­rim­mak­si osak­si eu­roop­pa­lai­sia, jon­kin ver­ran ve­nä­läi­siä ja ame­rik­ka­lai­sia li­sä­nä.

Loma las­ten kans­sa pyö­ri las­ten eh­doil­la ja se näyt­ti ai­na­kin täl­lä lo­mal­la ole­van kai­kil­le ”okei”. Elä­vät­hän lap­si­per­heet elä­män­sä pa­ras­ta ai­kaa.

Vaik­ka lap­si­per­he­lo­mal­la apu­na ol­lee­na sain al­ku­vii­kos­ta kurk­ku­ki­vun ja lo­man lo­puk­si vas­ta­pö­pön, en vah­tai­si lo­ma­ko­ke­mus­ta mi­hin­kään. Pie­net mu­rut sy­lis­sä, var­paat ran­ta­hie­kas­sa tai on­nel­li­set hy­myt al­taas­sa an­ta­vat voi­mia pit­käl­le ar­keen. Se muis­tut­ti myös, mik­si lap­set on kan­nat­ta­nut teh­dä nuo­re­na ja et­tä lä­hes 30 vuot­ta kul­taa muis­tot. Ho­tel­lin Adults on­ly -puo­li oli myös nuo­ril­le van­hem­mil­le kuin kei­das, jos­sa pii­pah­taa. Sik­si mo­nel­la oli mat­kal­la mu­ka­na myös iso­van­hem­mat. Lap­sen kas­vat­ta­mi­seen­han tar­vi­taan edel­leen koko kylä.

Tii­na Judén

pää­toi­mit­ta­ja