Edunvalvontavaltuutuksesta on puhuttu paljon viimeaikoina niin mediassa kuin kodeissa ja perhepiireissä. Milloin valtuutusta yritetään tehdä liian aikaisin ja milloin on jo myöhäistä.
Edunvalvontavaltuutus on kuitenkin nimenomaan ennalta laadittu asiakirja, jolla ihminen voi itse valita luottohenkilönsä eli valtuutetun hoitamaan asioitaan, jos hän ei itse enää siihen kykene sairauden tai muun syyn vuoksi.
Valtuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut. Se on joustavampi ja kevyempi vaihtoehto kuin viranomaisen määräämä edunvalvonta, ja sen avulla voi itse päättää, miten ja kenen toimesta asioita tulevaisuudessa hoidetaan. Siksi sen tekeminen on hyvä tehdä ajoissa, täysissä ruumiin ja sielun voimissa.
Valtuutettu voi hoitaa esimerkiksi taloudellisia asioita, kuten pankkiasioita, tai henkilökohtaisia asioita, kuten terveydenhuoltoon liittyviä asioita sitten, kun siihen ei enää itse kykene. Asiasta on kuitenkin hyvä keskustella asianomaisen henkilön kanssa ennen valtuutuksen tekemistä,onko tämä valtuutetuksi suostuvainen.
Valtuutuksen todistajiksi pitää olla kaksi täysi-ikäistä todistajaa, muuten asiakirja ei ole laillinen.
Kun tarve valtuutukselle eli toisen puolesta asioiden hoitamiselle sitten tulee, valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta. Se on helppoa, jos asiakirjat on asianmukaisesti laadittu ja allekirjoitettu.
Tiina Judén
päätoimittaja


