Alkuvuodesta tuntui siltä, että pörssisähkön hinta rokotti sähköautoilijaa oikein kunnolla. Nyt tuntuu siltä, että on onni olla sähköautoilija, kun bensan hinta pyörii jälleen kahden euron tietämissä, kuten keväällä 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Kriisejä on tullut ja mennyt viimeisen kuuden vuoden aikana. Ensin tuli postilakko, joka laittoi vauhtia digitaalisten lehtien kehittämiseen myös paikallistasolla. Sitten tuli korona, joka lisäsi vauhtia, sillä lehden tekeminen etänä piti opetella alusta lähtien, mistä ja milloin vain, kun ihmisiä ei saanut tavata. Koronakriisi maksoi myös valtiolle ja yrityksille mittaamattomat määrät rahaa, joiden aiheuttamaa valtion velkaantumista ja työpaikkojen katoamista maksetaan edelleen.
Venäjän hyökkäyssota nosti hintatasoa muutenkin kuin polttoaineen osalta. Ruoka ja raaka-aineet kallistuivat, eivätkä ole palanneet entiselle tasolle. Suomessa ruoan hinta on Luken mukaan noussut vuoden 2022 tammikuusta 18 %. Keskimääräinen hintojen nousu muualla EU-alueella on ollut vielä julmempaa, eli noin 26 %. Myös rakentaminen kallistui ja yleinen epävarmuus tarttui kuluttajiin, jotka eivät vieläkään uskalla hankkia uusia asuntoja, jos omistusasuntoja ollenkaan.
Yhdysvaltojen ja Israelin aloittama sota ensin Gazassa ja nyt Iranissa on ulottumassa arvioitua laajemmalle. Pommitukset ovat ulottuneet Libanoniin, Syyriaan, Irakiin ja Jemeniin. Iranin vastaiskut ovat puolestaan kohdistuneet Saudi-Arabiaan, Arabiemiirikuntiin, Kuwaitiin, Qatariin ja Bahrainiin. Oslossa Yhdysvaltain suurlähetystön edustalla tapahtui sunnuntain vastaisena yönä räjähdys ja synagoga vaurioitui räjähdyksessä varhain maanantaina Belgiassa, Liegen kaupungissa. Iraniin johtoon kohdistuvat iskut voivat radikalisoida lisää ihmisiä Euroopassa ja muualla maailmassa.
Tiina Judén, päätoimittaja


