22.3.2018

Puu­ma­la-leh­del­lä on tänä vuon­na me­neil­lään jo kun­ni­oi­tet­ta­va 64. vuo­si­ker­ta. Vuo­sien saa­tos­sa leh­ti on eh­ti­nyt kir­joit­taa yh­des­tä jos toi­ses­ta­kin asi­as­ta ja hen­ki­lös­tä. Yk­si asia kui­ten­kin py­syy: vii­me vii­kon Puu­ma­la-leh­den etu­si­vul­la oli pie­ni jut­tu ot­sak­keel­la ”Asu­kas­lu­ku pie­ne­ni yhä”. Ky­sees­sä siis kun­nan asu­kas­lu­vun ke­hi­tys vii­me vuon­na.

Omien tie­to­je­ni mu­kaan tämä oli 62. ker­ta, kun leh­ti on voi­nut vas­taa­van ot­si­kon teh­dä. Ti­las­to­kes­kuk­sen vuon­na 1972 ulot­tu­vien tie­to­jen mu­kaan kun­nan asu­kas­lu­ku on kas­va­nut kah­te­na vuo­te­na (1981 ja 1993) vii­mei­sen 45 vuo­den ai­ka­na.

Eh­kä leh­den al­ku­vuo­si­na oli vie­lä jo­ku­nen­kin muu­kin vas­taa­va vuo­si, mut­ta ei ko­vin mon­taa. Vii­me vuon­na syn­ty­nei­den (4) ja kuol­lei­den (46) epä­ta­sa­pai­no on il­mei­nen, mut­ta 18 hen­gen muut­to­voit­to pie­nen­si ko­ko­nais­vä­he­ne­män Ete­lä-Sa­von mit­ta­puus­sa mal­til­li­sek­si.

Maan hal­li­tuk­sel­la on pa­rai­kaa me­neil­lään mo­nen muun asi­an ohel­la seu­tu­kau­pun­ki­oh­jel­man laa­din­ta, jos­sa pu­reu­du­taan eri­tyi­ses­ti maa­kun­tien kak­kos­kau­pun­kien on­gel­miin. Suo­men vä­es­tö­ke­hi­tys näyt­tää­kin po­la­ri­soi­tu­van en­tis­tä enem­män. Muut­to­ve­to­voi­mai­sia ovat enää lä­hin­nä suu­rim­mat yli­o­pis­to­kau­pun­git, joi­hin myös maa­han­muut­to kes­kit­tyy, ja nii­den lä­him­mät ke­hys­kun­nat.

Myös hei­kot syn­ty­vyys­lu­vut nä­ky­vät koko maas­sa. Hy­väl­lä si­jain­nil­la va­rus­te­tut ra­dan­var­si­paik­ka­kun­nat­kaan (esi­mer­kik­si Hä­meen­lin­na ja Rii­hi­mä­ki) ei­vät enää hou­kut­te­le vä­keä, ku­ten vie­lä ta­ka­vuo­si­na.

Asu­mi­nen myös on en­tis­tä use­am­mal­le muu­ta kuin vält­tä­mät­tö­myys. Esi­mer­kik­si työn pe­räs­sä ei enää vält­tä­mät­tä ha­lu­ta muut­taa, vaan sen si­jaan ar­vos­te­taan jo ole­mas­sa so­si­aa­li­sia ver­kos­to­ja.

Tä­män koko maan hei­kon ke­hi­tyk­sen taus­tal­la näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, et­tä Puu­ma­la on en­sim­mäis­tä ker­taa noin sa­taan vuo­teen muut­to­voit­toi­nen. Yk­sit­täi­siä plus­sa­vuo­sia toki on ol­lut ai­em­min­kin, ei­kä mis­tään ryn­täyk­ses­tä voi­ne vie­lä pu­hua, mut­ta vii­mei­sen nel­jän vuo­den osal­ta maan si­säi­nen muut­to­lii­ke on ol­lut Puu­ma­lan osal­ta po­si­tii­vi­nen kol­me­na vuo­te­na. Se on use­am­min kuin 85 pro­sen­til­la Suo­men kun­nis­ta, jois­ta puo­let ei saa­nut vas­taa­va­na ai­ka­na muut­to­voit­toa yh­te­nä­kään vuo­te­na. Siis ti­las­tol­li­ses­ti jo mer­kit­se­vää.

Puu­ma­lan li­säk­si täs­sä har­va­lu­kui­ses­sa jou­kos­sa on pää­a­si­as­sa suu­rim­mat yli­o­pis­to­kau­pun­kim­me, nii­den lä­hiym­pä­ris­tö­kun­tia sekä Puu­ma­lan ta­paan yl­lät­tä­vän mo­nia va­paa-ajan asu­mi­sen kun­tia.

Olen­nais­ta on­kin, et­tä paik­ka­kun­ta on pait­si ve­to­voi­mai­nen, myös pi­to­voi­mai­nen. Jo­kai­sel­la meil­lä on mah­dol­li­suus edis­tää ai­na oman asui­na­lu­een viih­tyi­syyt­tä. Kun­nan roo­li on toki myös ai­van kes­kei­nen.

Tut­ki­muk­sis­sa on ha­vait­tu, et­tä kai­kis­ta tär­kein­tä täs­sä on se, et­tä kun­ta ja jat­kos­sa myös maa­kun­ta toi­mi­vat ai­dos­ti ja ar­jes­sa asuk­kai­den­sa ja yri­tys­ten­sä kans­sa yh­tei­ses­ti ja sym­bi­oo­sis­sa. Mo­nin pai­koin kun­ta ei vält­tä­mät­tä tie­dä, mitä sen asuk­kaat ja yri­tyk­set te­ke­vät, ja päin­vas­toin.

Ma­ti­as Hil­den