Tiina Judén
Koiranomistajan velvoitteeksi tuli viime vuonna Ruokaviraston vaatima rekisteröinti. Koirarekisteri on yksi väline taistelussa laitonta pentutehtailua vastaan. Moni koirankasvattaja ei kuitenkaan usko tavoitteeseen, sillä Ruokaviraston rekisteriin on rekisteröity vasta 251 135 koiraa (tieto 5.1.2024). On arvioitu, että Suomessa on noin 800 000 koiraa.
– Olisi tosi tärkeää, että saataisiin tarkka tieto koirien määrästä ja kaikki kävisivät rekisteröimässä koiransa. Kennelliiton tietokanta ja Ruokaviraston rekisteri ovat ihan eri asioita. Kennelliitto seuraa muun muassa koiran sukutietoja ja Ruokavirasto koiran haltijatietoja, sanoo Ruokaviraston jaostopäällikkö Terhi Simonen-Jokinen
Rekisterin jatkokehittelyssä tullaan keräämään myös tietoa jalostusrajoituksista sekä kehitetään rajapintoja. Viranomaisilla ei ole pääsyä Kennelliiton tietoihin, kun taas Ruokaviraston rekisteri on nimenomaan viranomaisrekisteri.
– Ruokaviraston järjestelmä pyrkii samaan kuin hevosten, lehmien ja muiden kotieläintenkin osalta, eli parantamaan ja sujuvoittamaan eläinsuojelun valvontaa, resurssien kohdentamista ja eläintautien ehkäisyä.
Puumalassa on Ruokaviraston rekisterin mukaan epäuskottavan vähän koiria, sillä rekisteriin on ilmoitettu vain 144 puumalalaiskoiraa. Simonen-Jokinen arvelee, että todellisuudessa koiria saattaa kuitenkin olla enemmän kuin 450.
– Puumalan yleisin koirarotu on rekisterin mukaan ”jokin muu koira” eli ”sekarotuinen”. Se on yleisin joka paikassa. Yleisin koira paikkakunnalla on suomenpystykoira ja sitten tulee Suomen suosituin koira labradorinnoutaja sekä suomenajokoira. Enemmistö on selkeästi metsästyskoiria, hän toteaa.
Keskimäärin kolmannes Suomen koirista on ilmoitettu Ruokaviraston rekisteriin.
– Luulisin, että Puumalassa olisi enemmänkin kuin 450 koiraa. Lähes samankokoisessa kunnassa Vesannossa (2500 asukasta) on 156 ilmoitettua koiraa. Tämähän on lakisääteinen juttu, joten nyt kilpailuhenki päälle ja heti rekisteröitymään, kannustaa Simonen-Jokinen.
Koiran voi rekisteröidä Ruokaviraston koirarekisteriin sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa https://koirarekisteri.ruokavirasto.fi (10 euroa) tai käyttämällä lomaketta, joka toimitetaan postitse tai sähköpostin liitteenä. Lomakkeella rekisteröinti on hieman kalliimpi vaihtoehto (19 euroa).
Rekisteriin ilmoitetaan koiranpennut viimeistään 3 kk iässä tai jo aiemmin, jos niiden haltija vaihtuu. Vaatimus on voimassa 1.1.2023 syntyneistä pennuista alkaen.
Jos aikuinen koira on vielä ilmoittamatta rekisteriin, se on viranomaisohjeen mukaan ilmoitettava sinne välittömästi. Koiran rekisteröimiseksi, sillä pitää olla mikrosiru. Järjestelmään pitää syöttää muun muassa mikrosirun numero sekä koiran syntymäaika ja nimi. Myös omistajan tiedot tarvitaan. Mikrosiruja asettavat tunnistusmerkitsijät ja eläinlääkärit.
Miten Ruokavirasto perustelee rekisterin vaikutusta pentutehtailun loppumiseen?
– Tämä on yksi työkalu siinä työkalupakissa. Kun lähtee ostamaan pentua, on näkymä siihen, että myyjä on hoitanut lakisääteisen velvollisuutensa. Tämä sulkee pois hämäräkaupan mahdollisuutta, Simonen-Jokinen muistuttaa.
Kirjalan Kennel on Suomen kahdeksanneksi suosituimman koirarodun suomenajokoiran ja 13. suosituimman suomenpystykorvan Kennel Puumalan Ryhälässä. Sitä pitävät yhdessä Aku ja Soili Karhunen. Kenneleillä on velvollisuus siruttaa koirat jo ennen kuin ne lähtevät kasvattajalta uusiin koiraperheisiin.
Ensimmäisenä Aku Karhusellekin tuli mieleen vastustus toista rekisteröintiä kohtaan, kuten kaikkeen uuteen.
– Kun on kaksi järjestelmää, miksi ei voida tehdä yhteistyötä, kun koirat ovat jo rekisterissä. Tosin puhun nyt rotukoirista, en sekarotuisista. Nyt on jouduttu ilmoittamaan koirat toiseenkin järjestelmään, mutta itse netissä tehden se maksaa vain kympin per koira ja pennut pitää ilmoittaa myös, Karhunen sanoo.
Karhusen kokemuksen mukaan järjestelmä oli hieman kankea, sillä jokainen pentu piti ilmoittaa erikseen ja mennä sitten pankkiin maksamaan.
– Jos se tulee ehkäisemään pentutehtailua ja parantaa eläinten hyvinvointia, niin silloinhan se on vaivan väärtti. Paljon on sitten valvontaeläinlääkäreistä kiinni, miten he pystyvät valvomaan tätä. Normaaliin eläinlääkäreiden työhön se ei kuulu ja siksi suhtaudun vähän skeptisesti Ruokaviraston rekisteriin, jota tuotiin raakileena käyttöön.
Karhusen mukaan asiaa olisi pitänyt valmistella paremmin. Kissojen kohdalla järjestely on venynyt vieläkin.
– Pentutehtailuhan on täysin väärin ja vastuutonta toimintaa, jota tehdään ilman minkäänlaista kontrollia. Kennelliitto valvoo rekisteröityjen koirien pennutusta koirien sukusiitoksen, perinnöllisten sairauksien varalta, sekä ettei koiria pennuteta liian nuorena eikä vanhana, eikä liian tiheästi. Itse en koiraa hankkisi, jonka taustoista ei olisi varmaa tietoa Kennelliiton rekisterin muodossa. Tavoitehan luulisi kaikilla koiran ottajilla olevan terve ja toimiva koira. Rekisteröinti auttaa ja antaa valmiuksia minimoida riskit.
Tällä hetkellä Kirjalan Kennelissä ei ole pentuja, mutta talossa päivystää kaksi nuorta koiraa aikuisten koirien lisäksi, jotka ovat isäntänsä mielestä tulevaisuuden toivoja.
Kovilla pakkasilla Karhunen toivoo, että ihmiset seurailevat ulkokoiriaan jatkuvasti, sillä koirasta näkee, viihtyykö se ulkona vai paleleeko sitä. Lisäksi on huolehdittava, etteivät vedet jäädy, sillä vettä tarvitaan jatkuvasti.
– Varsinkin paksukarvaiset, pystykorvaiset koirat makaavat usein hangessa, eivätkä halua mennä koppiin, saatika tulla sisälle. Meillä on lämmin koiratalo, jonne ne pääsevät halutessaan. Ajokoirat viihtyvät sisällä, mutta nuoret koirat menevät isoon juoksutustarhaan purkamaan energiaa.
Niukkakarvaisten rotujen ulkoiluun Karhunen ei halua ottaa kantaa. Monet pukevat niille vaatteita ja ostavat tossuja tassujen suojiksi.
Kennelliittoon rekisteröitiin vuonna 2023 yhteensä 43 835 koiraa, kun vuonna 2022 rekisteröintejä oli noin viisi tuhatta enemmän. Rekisteröintien määrä laski siis 10,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.
Arviolta ainoastaan kolme neljästä koirasta on Kennelliiton rekisterissä.
Kaikki muistavat, miten koronavuonna 2021 rekisteröintien määrä kasvoi vuodesta 2019 kaikkiaan lähes 17 prosentilla. Nyt rekisteröintien määrä laski 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin tasolle.
Kirjalan Kennelissä rekisteröimisen väheneminen ei näy millään lailla. Heillä ei ole ollut pentuja viime kevään jälkeen, mutta kysyntää on jatkuvasti.
– Se riippuu varmasti paljon koiraroduista, seurakoirien kysyntä on ehkä hiipunut korona-ajan jälkeen ja meillä kasvatetaan pelkästään metsästyskoiria, Karhunen toteaa.


