Tiina Judén
Mikkelin seudun työllisyyden edistämisen kuntakokeilu on kestänyt kolme vuotta ja sen tuloksia voidaan arvioida palvelupäällikkö ja kokeilujohtaja Pekka Pataman mukaan kouluarvosanoin seitsemän.
Järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa kokonaan kunnille.
– Tentistä pääsee läpi, mutta kiitettävästä ei voi haaveilla, sillä kyseessä on tiukka asiakaspalveluprosessi. Tietyistä asioista ei haluta tinkiä. Alkukontakti tapahtuu lain määräämässä tahdissa ja jos palveluprosessissa on heti säpinää, mennään sen ehdoilla, Patama toteaa.
Puumalassa kuntakokeilu on painottunut etäpalveluun ja puheluihin ja paikan päälle on tultu vain keskitetysti haastatteluja tekemään. Tämä on ollut haaste TE-uudistukselle. Työttömän palveluiden toteutuksen tulee olla tehokasta, jotta aikaa ei menisi siihen, mikä ei asiakasta hyödytä. Pataman mukaan tässä mallissa ei ole varaa niin sanottuun ”tyhjään postikonttoriin”.
– Puumala on ainoa kuntakokeilun kunta, jossa ei ole ollut omaa työntekijää kuin alkuvaiheessa. Se on näkynyt, että palvelun järjestäminen on jäänyt Mikkelin varaan, Patama arvelee.
Suurimmat muutokset työttömän elämään tulevat kuitenkin hallituksen kehysriihen ulkopuolelta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmistelemat lainsäädäntömuutokset muuttavat käytäntöä, miten työttömien palvelu toimii. Sen toivotaan helpottavan työttömien yhteiskuntaan nostamista.
– Oma arvio on, että keppilinjalla kuten porkkanalinjallakin on kahdenlaisia vaikutuksia. Toisia se aktivoi, kuten hallitus on asiaa perustellut, ja toisia se lamauttaa ja syrjäyttää edelleen, Patama toteaa.
Isot muutokset liittyvät hyvinvointialueiden käynnistymiseen ja taloushaasteisiin. Uudessa järjestelmässä on ladattu hyvin paljon asioita hyvinvointialueiden varaan. Patama muistuttaa, että työvoimavarannosta osa on aina myös työelämään kuntoutuvia ja kun siihen pohjaan tulee muutoksia, sillä on vaikutuksia.
Toinen isosti kokonaisuuteen vaikuttava tekijä on työttömyysturvan rahoitukseen tuleva muutos. Nykyään voimassa olevassa mallissa kunnilla on ollut velvollisuus maksaa 50% työmarkkinatuen perusosasta silloin, kun työttömyyden perusteella maksettuja työttömyyspäiviä on ollut 300–999. Tuhannen päivän jälkeen kunnan maksuosuus on ollut 70% työmarkkinatuesta. Tulevassa mallissa kunta maksaa portaittain osuutta kaikista työttömyyspäivärahoista jo sadan päivän jälkeen. Hallituksen esityksen mukaan palkkatukityö ei jatkossa pääsääntöisesti kerryttäisi työssäoloehtoa, ja että työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovuttaisiin.
– Uusi järjestelmä on huomattavasti kuormittavampi kunnille. Tätä on perusteltu sillä, että avoimilla työmarkkinoilla kysyntä kasvaa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen, sillä moneen asiaan vaikuttavat myös ikäryhmät. Välityömarkkinoille patoava systeemi ei ole kannattavaa, vaan pyritään ohjaamaan töihin avoimille markkinoille. Muutos haastaa löytämään töitä, jotta ei tipahtaisi, Patama kertoo.
Suomessa on Pataman mielestä ollut jo 20 vuotta tapana puhua paljon Tanskan mallista ja verrata Suomea muihin Pohjoismaihin.
– Tanskassa on tuntunut onnistuvan aina kaikki, mutta kun tilannetta katsoo Puumalasta käsin, näyttää hyvin erilaiselta. Tanskan koko valtio mahtuu Uudenmaan sisään, mutta jos on perinyt talon Puumalasta, vaikuttavat etäisyydetkin mahdollisuuksiin. Uusiin suunnittelukeskeisiin ammatteihin etä- ja hybridityöt sopivat hyvin, jos laajakaistat ovat kunnossa. Perinteiset tuotantoalat taas eivät etätyöhön pysty.
Puumalassa työttömiä on tällä hetkellä 51 henkilöä. Lukumäärässä on sekä kuntakokeilun, että TE-toimiston asiakkaat.
– Haaste on, että kun työvoimatarpeita tulee, pieni työttömien määrä ei aina ole se hyvä asia. Lähellä oleva työvoimavaranto on tällöin myös pieni, Patama toteaa.
Uudessa mallissa työnhakunsa aloittaneen asiakkaan pitäisi tavoitteiden mukaan päästä nopeammin keskustelemaan työllistymiseensä liittyvistä asioista TE-toimiston tai kuntakokeiluun kuuluvan kunnan asiantuntijan kanssa. Kasvokkain järjestettyjen tapaamisten määrä ei kuitenkaan Puumalassa ole lisääntynyt.
– Monialaiset eli hankalammassa työmarkkinatilanteessa olevat asiakkaat ovat palveluneuvojan kanssa kasvokkain enemmän. Tällöin sosiaaliohjaaja on mukana paikan päällä oman työvoimavalmentajan lisäksi. Kun taas puhutaan vähemmän aikaa työttömänä olleista, niin alkuhaastattelu ja täydentävät tapaamiset on tehty etänä.
Nyt on hyvä aika pohtia, onko uusi työnhakuvelvollisuus tuonut lisää omatoimisuutta työnhakuun.
– Sekä että. Tässä on kaikuja samasta kuin nuorten koulutukseen hakuvelvollisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen pitää hakea ja se on täysin perusteltua, mutta kun nuorilta kysyy, kaikki eivät ole samaa mieltä.
Ilmiö, jossa väliIvuotta toivovat nuoret hakivat koulutuspaikkoihin, joihin tiesivät jäävänsä valitsematta, esiintyy Pataman mukaan nykyisessä työnhakuvelvollisuudessakin. Ilmiö on kuitenkin marginaalinen.
– Kun kontakteja on tullut, se on lisännyt yritysten mahdollisuutta rekrytoida sitä kautta. On kuitenkin myös yrityksiä, jotka kokonaan sivuuttavat nämä, koska ne ovat hankalia hallita. Jos hakemuksen sivulause antaa ymmärtää, että laitoin tämän, kun neljää paikkaa pitää kuukaudessa hakea, ei se varmasti auta työllistymään.
Patama muistuttaa, että työttömänä pitäisi olla koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä. Se tarkoittaa sitä, että pitäisi aina muistutella itsestään työnantajien suuntaan. Pitkittyessään työttömyys lisää epävarmuutta, jonka myötä itsetuntokin heikkenee. Lopulta maitokaupassa käyntikin voi olla vaikeaa. Tähän hallitus on pyrkinyt antamaan lääkettä. Työttömät pitäisi saada työllistymään nopeammin.
– Aiemmin työttömiltä opittu fraasi oli, että kyllähän minä töihin lähtisin, jos olisi niitä töitä. Nyt se ei toimi, sillä työvoiman kysyntä vain vahvistuu. Työvoimapula ei kuitenkaan vähennä työttömyyttä, vaan saattaa jopa lisätä sitä. Jos yritysten ja työnantajien usko loppuu työvoiman riittävyyteen, saatetaan olemassa oleviakin tuotantolinjoja ajaa alas, Patama tuskailee.
Kunnanvaltuusto päätti maanantaina valita Mikkelin seudun työllisyysalueen lautakuntaan Puumalan kunnan edustajaksi Unto Pasasen (kesk.) ja varajäseneksi Vesa Koivulan (kok.).
Mikkelin seudun työllisyysalueen valmisteluun ja toiminnan sujuvaan käynnistymiseen liittyvä työvoimapalveluita ja -resursseja koskeva toimivalta siirretään Mikkelin seudun työllisyysalueen työllisyyslautakunnalle 1.6.2024 alkaen.


