Tii­na Judén

So­ta­his­to­ri­as­ta kir­joit­ta­va Man­ner­heim-ris­tin ri­ta­rien sää­ti­ön hal­lin­to­neu­vos­ton jä­sen Heik­ki Leh­to­nen tu­lee Puu­ma­laan lu­en­noi­maan Mars­kin ri­ta­reis­ta. Kan­sa­lai­so­pis­ton jär­jes­tä­mä avoin ti­lai­suus va­li­o­jou­kois­ta kiin­nos­tu­neil­le jär­jes­te­tään tors­tai­na 19. tou­ko­kuu­ta klo 17.30 Puu­ma­lan kun­nan­ta­lon val­tuus­to­sa­lis­sa.

– Ker­ron lu­en­nol­la Man­ner­heim-ris­tin taus­to­ja ja syi­tä, mik­si ris­ti pe­rus­tet­tiin. Se oli uu­si kun­ni­a­merk­ki, joka pe­rus­tet­tiin vas­ta puo­li vuot­ta en­nen jat­ko­so­taa, sa­noo Heik­ki Leh­to­nen .

Il­lan ai­ka­na kuul­laan va­li­koi­tu­ja esi­merk­ke­jä ni­mi­te­tyis­tä ri­ta­reis­ta. Muu­ta­man ri­ta­rin ta­ri­nas­ta kuul­laan hie­man pin­taa sy­vem­mäl­tä. Leh­to­nen ker­too myös ri­ta­rei­den so­ti­la­sar­vo­ja­kau­mas­ta.

– So­ti­la­sar­vo ei saa­nut mää­rit­tää sitä, ke­nel­le Man­ner­heim-ris­tin ri­ta­rin ar­vo myön­net­tiin. Pel­käs­tään so­ti­laal­li­set suo­ri­tuk­set vai­kut­ti­vat ja tämä to­teu­tui hy­vin niin, et­tä ri­ta­ri­ni­mi­tyk­set ja­kau­tui­vat var­sin ta­sai­ses­ti so­ti­la­sar­vo­jen kes­ken, Leh­to­nen to­te­aa.

Leh­to­nen käy lu­en­nos­saan läpi myös ri­ta­rei­den ikä­ja­kau­maa. Heis­sä kol­me oli jopa 19-vuo­ti­ai­ta nuo­ru­kai­sia.

– Yh­des­tä nuo­res­ta mie­hes­tä ker­ron esi­mer­kin. Hän oli Pun­ka­har­jun Pu­ti­kos­ta syn­tyi­sin. Tar­kim­min tie­tys­ti ker­ron Puu­ma­las­sa syn­ty­nees­tä jat­ko­so­das­sa kaa­tu­nees­ta ri­ta­ris­ta Tep­po Hir­vi-Kun­nak­ses­ta. Puu­ma­las­sa on hä­nel­le omis­tet­tu muis­to­merk­ki kun­ta­kes­kuk­sen edes­sä.

Savo oli kun­ni­ak­kaas­ti esil­lä 191 Man­ner­heim-ris­tin ri­ta­rin so­ta­vuo­sien ri­ta­ri­ni­mi­tyk­sis­sä. Ni­mi­tys oli har­vi­nais­laa­tui­nen, sil­lä jat­ko­so­das­sa tais­te­li noin 600 000 suo­ma­lais­ta so­ti­las­ta.

Il­lan ai­ka­na kuul­laan ta­ri­naa eri­kois­ta­pauk­sis­ta, ku­ten yh­den vel­jes­pa­rin ni­mit­tä­mi­ses­tä ri­ta­reik­si. Mo­nen saat­taa myös yl­lät­tää, et­tä kak­si ni­mi­te­tyis­tä ri­ta­reis­ta oli Neu­vos­to­lii­ton kan­sa­lai­sia, to­sin In­ke­rin suo­ma­lai­sia.

Nel­jä so­ti­las­ta ni­mi­tet­tiin ri­ta­reik­si jopa kak­si ker­taa. Leh­to­nen ker­too myös kuin­ka pal­jon ri­ta­rei­ta kaa­tui so­dan ai­ka­na.

– Lu­en­non lo­pul­la ker­ron ope­raa­ti­os­ta, jota suo­rit­ta­es­saan kor­net­ti Hir­vi-Kun­nas kaa­tui.

Esi­tys­tä sii­vit­tä­vät run­saat va­lo­ku­vat ja kar­tat, jot­ka elä­vöit­tä­vät esi­tys­tä.

Leh­to­nen on eläk­keel­lä ole­va pa­pe­ri­te­ol­li­suu­den vien­ti­kau­pas­sa elä­mä­nu­ran­sa teh­nyt mies, jol­le so­ta­his­to­ria on pit­kään ol­lut ra­kas har­ras­tus ai­na.

– Har­ras­tus kar­ka­si vä­hän kä­sis­tä ja kir­joi­tin ai­hees­ta kak­si kir­jaa vuo­si­na 2018-2021. Toi­nen ker­too so­das­sa kuol­leis­ta ja toi­nen Sak­sas­sa jää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen käy­neis­tä Mars­kin ri­ta­reis­ta. Kir­jo­ja voi os­taa te­ki­jän al­le­kir­joi­tuk­sil­la en­nen tai jäl­keen lu­en­non.