Hanna-Mari Tyrväinen
Rajavartiolaitos on ottanut käyttöön noin kolmen kilometrin pituisen esteaidan Imatran Pelkolassa. Itärajan esteaita -pilottihanke valmistui pienellä viiveellä ja aita on ollut koekäytössä.
Satojen miljoonien eurojen hanke käynnistyi viime keväänä. Suunnittelu tehtiin kevään aikana ja lokakuussa hallitus esitti lisätalousarviossa hankkeelle rahoitusta. Itärajan esteaita -hanke käynnistettiin ja rakentamisen etenemistä seurattiin koko ajan.
– Valmisteluaika oli lyhyt ja pilottiaita oli välttämätön tehdä, että pystyttiin luomaan toimintamallit hankkeen jatkolle sekä saamaan kokemuksia itse rakentamisesta. Perusratkaisuna aita, tie ja valvontajärjestelmä on todettu toimivaksi järjestelmäksi, sanoo Itärajan esteaidan hankepäällikkö Ismo Kurki.
Kurjen mukaan aita täyttää normaaliajan rajavalvonnan tarpeet, mutta ennen kaikkea, jos Suomeen kohdistuu laajamittainen laiton maahantulo, joko spontaanisti tai niin, että Venäjä organisoisi sen painostaakseen Suomea tällaisella hybridivaikuttamisella.
Pilottiaidan rakentamisella saatiin kokemuksia ja oppeja, joita voidaan hyödyntää estehankkeen muiden vaiheiden toimeenpanossa.
– Jatkossa aitaverkko tulee olemaan tiheämpää kuin tämä. Teräksen määrä hieman lisääntyy. Sillä on tietty kustannusvaikutus, mutta tiheämpi verkko tulee nimenomaan aidan ylittämisen ja läpäisemisen vaikeuttamiseksi, sanoo Kurki.
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkarin mukaan Itärajan esteaita parantaa huomattavasti rajavartioston kykyä rajavalvontaan maastorajalle sekä liikkumis- ja valvontakykyä teknisen valvontalaitteiston kautta. Esteaidassa on 50 metrin välein valvontasensorit, jotka hälyttävät liikkeitä ja lähettävät kuvaa, jonka perusteella voidaan tunnistaa, onko liike luvallista vai luvatonta.
– Meillä on todella hyvä tie ja nopea kyky reagoida aidan hälytysjärjestelmien mukaisiin hälytyksiin, mikäli luvatonta liikkumista olisi. Reagointikyky kasvaa merkittävästi tällä esteaidalla, sanoo Lukkari.
– Samoin valmius hallita vaikeampia reagointitilanteita, jossa olisi laajamittaista maahantuloa, paranee, koska tällainen esteaita ohjaa liikettä. Voimme ottaa henkilöt viranomaiskontrolliin ja toimia prosessien mukaisesti, jos he hakevat turvapaikkaa tai asiaa tutkitaan laittoman maahantulon osalta valtionrajarikoksena.
Esteaidan lyhyen operatiivisen käytön kokeilujakson aikana aidan sensorit ovat hälyttäneet, mutta alueella ei ole ollut luvatonta liikennettä. Myös liikkuvat eläimet voivat saada hälytyksen aikaiseksi.
Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus rakentaa esteaitaa noin 70 kilometrin matkalle 12 kohdealueelle, joka kilpailutetaan neljänä projektijohtourakkana. Kaakkois-Suomessa on isoja kohdealueita omina urakoina ja pohjoisemmassa Suomessa yhteen niputettuina. Kilpailutus kestää muutaman kuukauden.
– Rakentaminen alkaa huhtikuun alussa Vainikkalan ja Nuijamaan alueelta. Sitten Vaalimaalla ja Vuoksen eteläpuolella sekä pikkuhiljaa pohjoisemmilla osuuksilla. Rakentaminen on tarkoitus saada valmiiksi kesällä 2025, kertoo Kurki.
Pilottiaidan hintataso oli 2/3 budjetoidusta, mutta vasta pidemmät aitajaksot kertovat kustannusten lopullisen tason. 200 kilometriä pitkän esteaidan budjetti on 380 miljoonaa euroa.
Kuinka todennäköistä on, että laajan maahantulon tilanteita tullaan näkemään?
– Rajaturvallisuus ja rajatilanne on varsin rauhallinen tällä hetkellä, mutta olemme valmiusorganisaatio, jonka täytyy varautua nopeisiin tilannemuutoksiin. Tällä hetkellä ei ole mitään indikaatiota siihen, että laajaa laitonta maahantuloa esiintyisi, sanoo Lukkari.
Miten rajayhteistyö on sujunut Venäjän kanssa pilottihankkeen aikana?
– Rajavaltioiden välinen yhteistyö on edelleen hyvällä tasolla ja tietoa on tästä aidasta vaihdettu. Tämä ei ole siihen millään tavalla vaikuttanut.
