Hanna-Mari Tyrväinen
Juhlavuotta viettävä Puumalan Veneseura ry aloitti risteilykauden pari viikkoa sitten. Konemiehet lämmittivät S/S Wennon höyrykonetta pari päivää ja 1.6. ensimmäiselle risteilylle Rokansaareen lähtivät mukaan yhtenäiskoulun oppilaat.
Höyrylaivaa valmisteltiin risteilykautta varten useana talkoopäivänä.
– Konehuoneen puolellahan se suurin projekti aina on. Syksyllä laiva laitetaan talvikäyttöön eli kaikki vedet tiputetaan pois ja putket otetaan irti. Keväällä taas kaikki laitetaan uudestaan paikalleen ja toivotaan, että ne toimivat. Meillä menee muutama tunti päivässä, että laiva saadaan ajokuntoon, kertoivat kone- ja kansimiehet Keijo Räisänen ja Jari Ylinen.
Nuorempi konemestari Ylinen laittoi silloista koululaisristeilyä varten tulet uuniin. Parimetrisen uunin syvyyksiin halkoja latonut Ylinen kertoi höyrykattilan lämpiävän minimissään kuudessa tunnissa.
– Me teemme niin, että tulet laitetaan ainakin 12 tuntia aikaisemmin. Lieriökattilassa on 4000 litraa vettä. Mitä hitaammin sitä lämmittää, sitä parempi, ettei tule turhia lämpöjännityksiä. Jos paineet nostaa seitsemään kiloon, puita tarvitsee käydä lisäämässä vasta aamulla.Tätä lämmitettiin jo edellispäivänä ja kävin puolen yön aikaan käyttämässä konetta, kertoi Ylinen sytyttäessään tuohet palamaan.
Konehuone oli jo valmiiksi lämmin.
– Kun ulkona on 30 astetta lämmintä ja tyyni keli, niin konehuoneessa on 60 astetta lämmintä, sanoi Räisänen.
Talkoohommia oli tehty muuallakin kuin konehuoneessa. Yläkannella oleva soutuvene poisteettiin ja tilalle laitettiin paukkulautta. Samoin maston juuressa olleet paukkulautat siirrettiin molemmin puolin laivan etuosaa.
– Jos sattuisi tilanne, että laiva alkaa upota, niin näistä aukeaa veteen pelastuslautat. Molempiin mahtuu 51 ihmistä ja ylälauttaan 25 henkilöä, kertoi Räisänen.
Lisäksi laivaan oli rakennettu uusia kaiteita ja vaihdettiin uudet ruorin tapit. Samoin telegrammi oli kiristetty eli laite, jolla annetaan käskyjä konehuoneeseen.
– Tänään asennetaan vielä generaattoriin äänenvaimennin. Aggregaatti tuottaa laivaan virtaa. Meillä oli ennen konehuoneessa pienempi laite, mutta se oli alitehoinen ja huusi kuin syötävä, ettei sitä jaksanut kuunnella.
Räisänen on myös veneseuran puheenjohtaja. Hänen mukaan juhlavuotta vietetään normaaliin tapaan, lukuun ottamatta lauantaina järjestettyä avointa juhlaristeilyä kakkukahveineen. Tämän lisäksi Saimaalla ajettiin samana iltana kutsuvierasristeily, jossa oli mukana veneseuran perustajia sekä toiminnassa mukana olevia.
– Kesäristeilyt ovat pääsääntöisesti sitä meidän toimintaa. Järjestämme heinäkuussa maanantaisin yleisöristeilyjä sekä ajamme tilausajoja ja yksityisristeilyjä. Käytännössä varauksia on tullut jo kesä täyteen. Syksyllä teemme vielä kuutamoristeilyn, kertoi Räisänen.
S/S Wenno miehistöineen osallistuu myös Mikkelissä järjestettävään Saimaan höyrylaivaregattaan 8. heinäkuuta.
Räisänen ja Ylinen ovat pienvenekatsastajia, jotka voivat tarkastaa oman veneseuran jäsenten tai jonkun muun pursiseuran veneitä. Kaksikko hoitaa kesän aikana 10-20 venekatsastusta.
– Me ollaan Keijon kanssa tällaisia ”yleismiesjantusia”. Lisäksi meillä on rippikouluikäinen Vilma Kyllönen harjoittelemassa konehuoneessa, totesi Ylinen.
Räisänen on ollut mukana Wennolla vuodesta 1986 lähtien ja konemestarin paperit tuli hankittua 1990-luvun alussa.
– Keijo sai höynäytettyä minut mukaan. Sanoin, etten ole kiinnostunut mistään muusta kuin höyrykoneesta. Nyt siitä jo jotain oikeastaan tiedänkin, sillä minullakin on paperit, totesi Ylinen.
Kaksikko nauroi, että konehuoneessa on yleensä parhaimmat ja kuumimmat bileet.
S/S Wennoon mahtuu 99 matkustajaa sekä seitsenhenkinen miehistö. Yhdistyksen puheenjohtaja Räisänen iloitsee, että seuran toimintaan on saatu mukaan myös nuorempaa ikäluokkaa. Laivan kanttiinin ylläpito on naisten vastuulla.
– Kansimiehissä on sellainen hyvä tilanne, että meillä on yksi tuomari, yksi lääkäri ja yksi Saksan palokunnan jäsen. Jos hän ei ehdi apuun, niin onhan meillä vielä sitten ydinvoimateknikko. Alkaa olla hyvä edustus, hymyili Ylinen.
Räisänen totesi samaan hengenvetoon, että kippareita voisi olla enemmänkin.
– Nyt meillä käy pari Lappeenrannasta ja Savonlinnasta, mutta Puumalassa heitä ei oikein ole. Paikkakunnalle pitäisi saada lisää kippareita.
Yksi Puumalan vesillä ajettava risteily vaatii halkoja keskimäärin 0,7 motin verran tunnissa. Laivan matkavauhti on yleensä 6,5 solmua eli noin 12 kilometriä tunnissa. Suur-Saimaan regattaan Mikkeliin matkustaessa menee aikaa liki kahdeksan tuntia.


