Näin Puu­ma­lan muut­tu­van osa 4 – Ma­ti­as Hil­de­nin muis­te­lu­ja vuo­sien var­rel­ta

OSA 4: Seu­raa­vat 115 vuot­ta

Suo­mes­sa asui vuo­den 2019 lo­pus­sa 4702 Puu­ma­las­sa syn­ty­nyt­tä kan­sa­lais­ta. Heis­tä Puu­ma­las­sa asui al­le nel­jä­so­sa, noin 1137. Tämä suh­teel­li­nen osuus on yk­si Suo­men kun­tien pie­nem­mis­tä. Se ku­vaa sitä mi­ten ko­van ra­ken­ne­muu­tok­sen juu­ri Puu­ma­la on men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä ko­ke­nut. Kol­me nel­jäs­tä Puu­ma­las­sa syn­ty­nees­tä asuu siis nyt jos­sain muu­al­la kuin Puu­ma­las­sa: toki mo­nel­le heis­tä Puu­ma­la on tä­nä­kin päi­vä­nä pal­jon muu­ta­kin kuin paik­ka syn­nyin­to­dis­tuk­ses­sa.

Puu­ma­lan his­to­ri­an toi­nen osa il­mes­tyi rei­lu 50 vuot­ta sit­ten. Sii­nä on käy­ty läpi Puu­ma­lan vä­es­tö­ke­hi­tys­tä ai­na 1800-lu­vul­ta 1960-lu­vun puo­li­vä­liin saak­ka. Muut­to­lii­ket­tä on tar­kas­tel­tu vii­den vuo­den ajan­jak­sois­sa, joka ker­too­kin enem­män kuin yk­sit­täi­set vuo­det. Kir­jan il­mes­ty­es­sä edel­li­ses­tä muut­to­voit­to­jak­sos­ta oli jo ku­lu­nut jo yli 60 vuot­ta: se oli vuo­si­na 1901-1905. Vaik­ka his­to­ri­a­kir­jan kol­mat­ta osaa ei ole teh­ty­kään, niin vas­taa­van ti­las­ton mol­li­voit­toi­nen sävy ei muut­tu­nut. Vie­lä 90-lu­vul­la ja 2000-lu­vun en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­kym­me­nel­lä vas­taa­vien vii­si­vuo­tis­jak­so­jen muut­to­tap­pi­ot oli­vat 100-130 asuk­kaan haa­ru­kas­sa.

Nyt tämä pit­kä muut­to­tap­pi­o­jak­so on kui­ten­kin päät­ty­nyt. Maan si­säis­tä muut­to­voit­toa ker­tyi Puu­ma­lan osal­ta vuo­si­na 2016-2020 kaik­ki­aan 36 asuk­kaan ver­ran. Mää­rää enem­män se ker­too his­to­ri­al­li­sen pit­kän ne­ga­tii­vi­sen ke­hi­tys­ku­lun kään­ty­mi­ses­tä. Koko Kaak­kois-Suo­mes­sa (Ete­lä-Savo, Ete­lä-Kar­ja­la, Ky­men­laak­so) vas­taa­via kun­tia oli muu­ten Puu­ma­lan li­säk­si vain yk­si: Kan­gas­nie­mi. Vas­taa­va­na ai­ka­na esi­mer­kik­si Ete­lä-Sa­von maa­kun­nan muut­to­tap­pio oli yli 5000 hen­keä.

115 vuo­des­sa Puu­ma­lan syn­ty­vyys on kui­ten­kin las­ke­nut dra­maat­ti­ses­ti. Sitä ei tar­vit­se ih­me­tel­lä: vie­lä vuon­na 1993 Puu­ma­las­sa asui 186 nais­ta, joi­den ikä oli 25-34 vuot­ta. Vuon­na 2001 mää­rä oli enää puo­let täs­tä, 90, ja vuo­si­kym­me­nen lo­pul­la mää­rä pu­to­si noin 50:n tie­noil­le, jos­ta se ei on­nek­si ole enää pu­don­nut. Kun tie­däm­me et­tä syn­ty­vien las­ten mää­rä on he­del­mäl­li­syys­lu­vun ja nais­ten mää­rän tulo, niin ko­vin suu­ria vau­va­juh­lia ei saa­da ai­kai­sek­si. Sen vuok­si si­tä­kin tär­ke­äm­pää on muut­to­liik­keen suun­ta ja paik­ka­kun­nan ve­to­voi­mai­suus niin va­ki­tui­sil­le kuin loma-asuk­kail­le.

Alue- ja vä­es­tö­ke­hi­tyk­ses­sä ei hel­pos­ti ta­pah­du no­pei­ta muu­tok­sia, vaik­ka ko­ro­na­e­pi­de­mia sel­lai­sia jos­sain mää­rin sai­kin ai­kaan. Mut­ta maa­il­man muu­tos no­peu­tuu. Kes­ti 75 vuot­ta et­tä pu­he­lin sai 50 mil­joo­naa käyt­tä­jää, te­le­vi­si­ol­la vas­taa­vaan meni 13 vuot­ta. Twit­te­ril­lä tä­hän meni 9 kuu­kaut­ta, Po­ke­mon Go-pe­lil­lä 19 päi­vää.  On mah­do­ton­ta aa­vis­taa mitä seu­raa­vat 115 vuot­ta tuo­vat tul­les­saan, mut­ta jos van­hat mer­kit pi­tä­vät paik­kan­sa, niin enem­män kuin men­neet 115 vuot­ta.

Jos joku oli­si kym­me­nen vuot­ta sit­ten sa­no­nut kun­ta­lii­tos­kes­kus­te­lu­jen ai­kaan, et­tä Puu­ma­las­sa on vuo­si­kym­me­nen vaih­tu­es­sa Kaak­kois- ja Itä-Suo­men ma­ta­lin kun­nal­lis­ve­rop­ro­sent­ti, maa­kun­nan al­hai­sin työt­tö­myy­sas­te, muut­to­voit­toa ja tut­ki­tus­ti­kin tyy­ty­väi­set asuk­kaat, niin tus­kin hän­tä oli­si us­kot­tu. Hyvä niin. Sil­lä mi­kään hyvä ke­hi­tys ei syn­ny pel­käl­lä us­ko­mi­sel­la tai hurs­kail­la toi­veil­la, joil­le ei ole re­a­lis­tis­ta poh­jaa. Mo­net kun­nat ja päät­tä­jät olet­ta­vat uu­sien ja hie­no­jen kou­lu­ra­ken­nus­ten ve­tä­vän muut­ta­jia kuin hu­na­ja kar­hu­ja, mo­net ajat­te­le­vat, et­tä jo­kin muu yk­sit­täi­nen muu asia voi­si kään­tää pe­lin täy­sin uu­teen asen­toon. En tä­hän us­ko. Sen si­jaan tar­vi­taan ta­voit­tei­ta, re­a­lis­ti­suut­ta, ava­ra­kat­sei­suut­ta, mää­rä­tie­tois­ta työ­tä, yh­teis­hen­keä ja myös kyl­mää ana­lyyt­ti­syyt­tä: ja tätä en­nen kaik­kea luot­ta­mus­hen­ki­löil­tä. Pi­tää elää ajas­sa, en­nen kaik­kea tu­le­vas­sa ajas­sa. Mei­dän itä­suo­ma­lais­ten kort­ti­kä­des­sä kun on niin vä­hän valt­te­ja, et­tei yh­tä­kään ku­va­kort­tia ole va­raa heit­tää pak­kaan.

Kun­ta­joh­ta­jan, ja myös -päät­tä­jän, ase­ma ei ole tänä päi­vä­nä mie­lui­nen. Jul­ki­ses­sa teh­tä­väs­sä jou­tuu lait­ta­maan naa­man­sa li­koon, ja myös sie­tä­mään sen vuok­si asi­oi­ta, joi­ta ei kos­kaan toi­vo ke­nel­le­kään muul­le. Lä­hes joka kuu­kau­si saa me­di­as­ta lu­kea jon­kun kol­le­gan jät­tä­neen teh­tä­vän­sä, ei­kä se ole ih­me. Oma­na te­ra­peut­ti­na­ni ja työ­pa­ri­na­ni ovat toi­mi­neet eri­tyi­ses­ti pu­heen­joh­ta­jat, vii­mei­sim­pä­nä Har­ri Kau­to­nen. Mi­nua on on­nis­ta­nut se, et­tä Puu­ma­las­sa pu­heen­joh­ta­jia va­lit­ta­es­sa on jal­ka ai­na osu­nut tis­mal­leen lan­kul­le.

Kun­ta­päät­tä­jän, var­sin­kaan joh­ta­van sel­lai­sen, teh­tä­vä ei ole ny­ky­ai­ka­na mu­ka­va. Sik­si­kin suu­ri ha­tun­nos­to kai­kil­le, jot­ka ke­vään­kin vaa­leis­sa eh­dol­le aset­tu­vat, ja var­sin­kin heil­le, jot­ka suu­ren vas­tuun­sa an­net­ta­vis­sa teh­tä­vis­sä ryh­dil­lä kan­ta­vat. Ar­vos­te­li­joi­ta löy­tyy kyl­lä eh­dok­kai­ta hel­pom­min.

Suur­ta voi­maa on it­sel­le­ni tuo­nut hyvä hen­ki­lös­tö, päät­tä­jät ja eri­tyi­ses­ti kaik­ki te kun­nan asuk­kaat, niin va­ki­tui­set kuin loma-asuk­kaat, joi­den kan­nus­tus on tuo­nut voi­maa huo­noi­na­kin het­ki­nä. Ja joi­den kans­sa olen saa­nut iloi­ta hy­vi­nä het­ki­nä, vaik­ka­pa norp­pau­i­ma­ri Kim­mo Oh­to­sen saa­pu­es­sa Puu­ma­lan sa­ta­maan, pre­si­dent­ti Nii­nis­tön vie­rail­les­sa ja Juk­ka Ja­lo­sen mah­ta­vis­sa MM-kul­ta­juh­lis­sa. Näi­den ja mo­nien mui­den koh­taa­mis­ten pais­te ei sam­mu pi­meim­pä­nä mar­ras­kuun sa­dey­ö­nä­kään: ku­ten ei toi­vot­ta­vas­ti sam­mu se suu­ri yh­teis­hen­ki­kään, joka kan­toi Puu­ma­lan läpi vai­keis­ta vuo­sis­ta.

Kai­kes­ta kiit­tä­en

Ma­ti­as Hil­den