Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen vesittää edellisen hallituksen tekemän hoitotakuun täysin. Marinin hallituksen päättämä hoitotaku piti vuoden alusta olla vain viikko, mutta nykyinen hallitus päätti muuttaa sen heti alkuun kahteen viikkoon. Nyt suunta on edelleen huonompaan, kun kiireettömään hoitoon pääsy voi lain sallimissa puittesissa kestää kolmeen kuukauteen saakka.
Tutkijat pitävät tätä luokattomana takapakkina ja melko monesta näkökulmasta se todella tarkoittaa hyvinvointivaltion alasajoa. Samaan aikaan tällä tempulla voidaan vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta yhteensä noin 132 miljoonaa euroa vuodessa. Suoraan laskettuna tämä tarkoittaa noin tuhannen lääkärin palkkakuluja. Mitä muuta se siis tarkoittaa kuin katastrofia jo nyt heikoilla olevalle terveydenhoitotilanteelle. Viiden sairaalan yöpäivystyksen lopettaminen on mielestäni erittäin vastuuton teko. Yhteen näistä alueista kuuluvat omat ikääntyvät vanhempani, joista huoli kasvaa hallituksen päätösten syvimmässä päädyssä.
Tilannetta ei juurikaan auta se, että Orpon hallitus lisää rahaa yksityisen hoidon Kela-korvauksiin 500 miljoonalla eurolla vuosina 2024-2027. Tästä valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa euroa. Se, että saat yksityisen lääkärin laskusta 30 euroa kelakorvausta ei vielä saa sinua valitsemaan yksityistä lääkäriä, jollei sinulla ole vakuutusta. Vakuutus taas korvaa muutenkin sairauskulut, joten ketä tämä muutos hyödyttää? Yksityisen lääkärin korvaukset heiluvat 100 ja 170 euron korvilla ja jos siihen päälle laitetaan laboratoriokokeita, voi summa nousta helposti 300 euroon tai ylikin. Tämähän tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ilman vakuutusta lääkäriin ei enää ole menemistä.
Olemme saavuttamassa vauhdilla jenkkikulttuurin huipentuman , mutta kenen luvalla? Ainakaan tästä ei ole käyty selkeää julkista keskustelua. Halusiko kansa näin, ei ehkä edes perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat. Mihin jäi se perusterveydenhoidon vahvistaminen ja lähipalveluiden vaaliminen? Toivon, että hyvinvointialueemme johtaja ja Puumalan kesäasukas Santeri Seppälä sanoisin nyt kovan sanan, jos toisenkin. Eloisan alueella hoitoasioissa on kuitenkin osattu käyttää myös maalaisjärkeä.
Miten olisi Tanskan malli? Suomessa kokonaisveroaste on noussut jo 43,2 prosenttiin, kun Tanskassa se on 42,7 prosenttia., mutta silti Tanskassa jokainen saa valita itselleen sopivan lääkärin, yksityiseltä tai julkiselta puolelta ja maksutta.
Viime vuonna 31 000 euroa tienaavan veroprosentti oli Suomessa 22,5 kun se Tanskassa oli 32,4. Suomen keskituloista palkansaajaa vastaavassa 49 000 tienaavien ansioluokassa Suomi verotti 31,3 ja Tanska 35,2 prosenttia. 75 000 euron vuosiansioita Suomi rokotti 38,4 prosentin verolla ja Tanska 37,5 prosentilla. Kun ansiot kohosivat yli 150 000 euron, vero nousi Suomessa 47,8 prosenttiin ja Tanskassa 46,4. Suuria verotuksellisia eroja ei siis ollut. Luvut ovat peräisin Veronmaksajien selvityksestä Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023.
